Pahoilla lihas- ja selkäkivuilla yllättävä yhteys tupakointiin

Tupakointi lisää huomattavasti lihas- ja selkäsairauksista aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. 1975 kerättiin sosioekonomiset ja terveystiedot 24043 suomalaisesta kaksosesta ja sama toistettiin vuonna 1981. Tutkituissa on sekä identtisiä että epäidenttisiä kaksosia, joiden avulla on saatu selville useita elämäntapojen aiheuttamia terveysriskejä. Tupakointitiedot löytyivät 17451 henkilöstä. Heidän lihastaudeista ja selkäkivuista aiheutunut työkyvyttömyys selvitettiin rekisteritiedoista vuoteen 2004 asti. 23 seurantavuoden jälkeen tuki- ja liikuntaelinten taudeista aiheutuneella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 31 % tupakoijista ja tupakoimattomista vain 25 %. Tämä ero säilyi vaikka siitä perattiin pois tunnetut sekoittavat tekijät kuten aviosuhteet, koulutusaste, lihavuus ym. Onkin ilmeistä, että tupakointi aiheuttaa lihas- ja selkäsairauksia, eikä kyse ole ainoastaan satunnaisesta tilastollisesta korrelaatiosta. Tähän asti lääkäri on kehottanut potilastaan lopettamaan tupakoinnin, koska se lisää sydän- ja keuhkosairauksien sekä syövän riskiä. Nyt tämän mustan listan jatkoksi tulivat myös lihas- ja selkävaivat.

Annina Ropponen, Tellervo Korhonen, Pia Svedberg, Markku Koskenvuo, Karri Silvennoinen, Jaakko Kaprio. Persistent smoking as a predictor of disability pension due to musculoskeletal diagnoses: A 23 year prospective study of Finnish twins. Preventive Medicine 2013, http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2013.10.001

Korkea kolesteroli, verenpaine ja tupakointi lisäävät kuolleisuutta lukinkalvon alaiseen verenvuotoon

Itsestään tapahtuva aivoverenvuoto on neurologinen katastrofi, johon liittyy suuri kuolleisuus. Yleisimmin tällainen verenvuoto tulee lukinkalvon alle,  verisuonipullistuman revettyä. Potilaiden pitkäaikaisselviytymisestä on kuitenkin vain pieni määrä tutkimuksia. Akatemiaprofessori Jaakko Kaprion tutkimusryhmä hyödynsi merkittävää suomalaista FinRISKI aineistoa, jossa kerättiin väestöstämme yli 60000:n 25-74 vuotiaan henkilön terveystietoja vuosina 1972-2007. Aiemmin väestömateriaaleja ei ole käytetty lukinkalvonalaisen verenvuodon saaneiden potilaiden eloonjäännin selvittämiseen, vaan tutkimukset ovat keskittyneet yksittäisten sairaaloiden potilasmateriaaleihin. FinRISKI:n osallistujista 437 sai seuranta-aikana lukinkalvonalaisen verenvuodon. Niillä potilailla, jotka olivat elossa vuoden kuluttua vuodosta, todettiin tässä tutkimuksessa noin kaksinkertainen kuoleman riski verrattuna väestökontrolleihin. Tuo riski liittyi aivoverisuoniin vaikuttaviin riskitekijöihin, erityisesti kohonneeseen systoliseen verenpaineeseen (>159 mmHg), korkeaan kokonaiskolesteroliin (>7.07 mmol/L) ja aktiiviseen tupakointiin. Tutkimuksessa todetaan, että lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota  näiden riskitekijöiden vähentämiseksi. Tällä voisi olla merkitystä elinvuosien pituuteen aivoverenvuodon jälkeen.

Korja MSilventoinen KLaatikainen TJousilahti PSalomaa VKaprio J.Cause-specific mortality of 1-year survivors of subarachnoid hemorrhage. Neurology. 2013 Jan 9. [Epub ahead of print]

Abstract