Japanilaiseen uuteenvuoteen nivoutuu paljon erilaisia tapoja ja uskomuksia. Japanilaiseen kirjallisuuteen ja kansanuskoon erikoistunut yliopistonlehtori Yūko Matsuyama Chūkyōn-yliopistosta luennoi aiheesta maaliskuussa 2024 Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston järjestämässä seminaarissa Japanilaisia kertomuksia ruoasta. Tämä teksti on mukailtu käännös hänen kirjoittamastaan luentotiivistelmästä.  (Johdanto: Minna Lehmuskoski.)

Uusivuosi

Yūko Matsuyama luennoimassa Kansalliskirjastolla 13.3.2024. @ Ria Iikkanen

Japanissa jokapäiväistä elämää on tapana kuvata termillä ke ’arki’, josta erityiset juhlat ja tilaisuudet erotetaan termillä hare ’pyhä’. Uusivuosi on vuoden juhlista ja pyhistä merkityksellisin. Siitä puhuttaessa viitataan koko tammikuuhun ja kaikkiin vuodenvaihteen juhlallisuuksiin. Vuodenvaihteen ylittämistä ja sen oikeaoppista juhlistamista pidetään tärkeänä, koska uudenvuoden ajatellaan lisäävän ihmisen elinvoimaa. Ajatus juontaa juurensa vanhaan tapaan laskea ihmisen ikää. Siinä ihmisten katsottiin olevan yksivuotiaita jo syntyessään ja jokaisen ikään lisättiin vuosi uutenavuotena. Vuodenvaihteeseen yhdistyikin mielikuva ihmiskehon ja mielen uudistumisesta.

Kotona järjestettävien uudenvuoden juhlallisuuksien tarkoitus on toivottaa tervetulleeksi vuoden jumala Toshigami. Juhlan valmistelu aloitetaan jo joulukuun alussa, jolloin uuteenvuoteen valmistaudutaan siivoamalla asuintilat perusteellisesti ja käymällä uudenvuoden ostoksilla. Kotien sisäänkäyntien reunukset koristellaan kadomatsu männynoksakoristeilla ja pylväät shimenawa köysikoristeilla. Koristelemalla kodista tehdään paikka, jossa Toshigami voi vierailla. Lisäksi kahdesta erikokoisesta mochista kasattu kagamimochi eli peilimochi asetetaan Toshigamia varten tarjolle näkyvälle paikalle kuten kotialttarin eteen, olohuoneeseen tai eteiseen.

Uudenvuodenaatolla on tärkeä asema vuodenvaihteen juhlallisuuksissa. Vuoden vaihduttua temppeleiden kelloja soitetaan 108 kertaa, minkä jälkeen japanilaiset lähtevät vuoden ensimmäiselle temppeli- ja pyhäkkövierailulle. Temppeleissä ja pyhäköissä monet selvittävät tulevan vuoden onneaan omikuji-ennustuksilla. Vuoden ensimmäisenä päivänä perheet ja sukulaiset myös kokoontuvat yhteen ja lapsille annetaan uudenvuodenrahalahja eli otoshidama.

Ruoka

Vuonna 2013 japanilainen ruoka eli “washoku” hyväksyttiin osaksi Unescon aineetonta kulttuuriperintöä. Kuten Unescon tunnustukseen on kirjoitettu, voidaan uuttavuotta pitää japanilaisen kulttuurin ja ruoan välisen suhteen ymmärtämiselle tärkeänä tapahtumana. Uudenvuoden juhlaruoka eli osechiryōri on sekä uhrilahja uudenvuoden jumalalle että perheen ja jumalan yhteinen ateria.

Osechiruoista jokainen symboloi erilaisia toiveita ja ne valmistetaan aineksista, joiden ajatellaan tuottavan onnea. Ruoissa suositaan väriltään punaisia ja valkoisia aineksia, jotka ovat peräisin vuorilta ja mereltä. Näitä ovat niin maan alta löytyvät juurikasvit kuin kokonaisina tarjoillut kalat ja äyriäisetkin. Erilaisilla ruokalajeilla toivotaan esimerkiksi hyvää satoa, terveyttä tai hedelmällisyyttä.

Uudenvuoden ja ”mäntykoristeiden” aika päättyy ”ihmisten päivän juhlan” ja kuukalenterin mukaisen ”pikku-uudenvuoden” jälkeen. Uusivuosi huipentuu siihen, kun kovettunut kagamimochi murretaan ja uudenvuodenkoristeet poltetaan kokkona.

Uusivuosi on ollut tärkeä tilaisuus siirtää perheen tapoja sukupolvelta toiselle, minkä vuoksi sitä on vaalittu tähän päivään asti, vaikka aikojen saatossa tapoja onkin mukautettu kuhunkin aikakauteen sopiviksi.

Kansankertomukset

Lapsille kerrottujen kansantarinoiden joukosta monet käsittelevät uudenvuodenajalle ominaisia asioita. Kertomuksilla onkin jaettu tietoa ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi tarina kahdentoista horoskooppimerkin alkuperästä opettaa Kiinasta peräisin olevan tavan jakaa kalenterivuosi 12 kuukauteen. Tarinassa jokaiselle kuukaudelle määräytyy eläinhahmo tammikuusta alkaen: rotta, härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, lammas, apina, kukko, koira ja sika. Kertomus selittää arkitietouden asioita horoskooppimerkkien avulla ja sen, miksi kissat jahtaavat rottia. Tarinan mukaan rotta huijasi kissaa kertoen sille väärän päivän käydä tervehtimässä jumalia, minkä vuoksi kissa jäi pois horoskoopin eläinhahmoista. Siksi kissat jahtaavat rottia.

Uudenvuoden kertomuksista välittyy myös ajatus siitä, että hyvät teot johtavat hyvään onneen. Tarinat kertovat usein ihmisistä, jotka uutena vuotena hyviä tekoja tehtyään saavat palkaksi hyvän onnen siunauksen jumalilta, Buddhalta ja pyhiltä olennoilta.  Jumalilta saamallaan avulla tarinoiden perheet pystyvät toivottamaan uuden vuoden tervetulleeksi koteihinsa. Kertomusten kuvaama uudenvuoden merkitys kuten myös ajatus siitä, että uudenvuodenyö on pyhää aikaa, jolloin jumaluudet kulkevat, tunnetaan Japanissa laajalti. Uudenvuodenjuhlan merkitys ja tarkoitus toivoa perheelle onnea tulevaan vuoteen näkyykin sekä kansankertomuksissa että uudenvuoden ruokakulttuurissa.

Japanin suurimman saaren Honshun keskiosassa Noton niemimaan alueella 1.1.2024 tapahtunut maanjäristys (能登半島地震, The 2024 Noto Peninsula Earthquake) oli traaginen luonnonkatastrofi. Onnettomuus sattui päivänä, jonka piti olla perheiden onnenpäivä. Toivon, että menehtyneet saavat rauhan ja tuhoalueet palautuvat mahdollisimman pian.

Lähteet:

Matsuyama, Yūko. 2024. Uusivuosi, ruoka ja kansankertomukset. Luentodiat 13.3.2024 Japanilaisia kertomuksia ruuasta seminaari. Diojen käännös: Aleksi Järvelä.

Kirjoitus: Yūko Matsuyama (松山 由布子)

Käännös: Minna Lehmuskoski

Editointi: Pyry Aarnio, Pia Aizawa, Ria Iikkanen ja Anni Lehtonen

Seminaarikoordinaattorit: Rie Fuse (布施 倫英) ja Yuki Hata (畑 有紀)