Helsingin yliopisto
Muistio
Aineenopettajankoulutuksen kehittämisryhmän tapaamisesta 27.3.2019
Paikalla: Ulla Tuomarla (pj), Maija Aksela, Peter von Bonsdorff, Tapani Innanen, Christa Koski, Jan Löfström, Petri Paavilainen, Auli Salmi, Markku Sippola, Helena Åström; Maikki Naarala (siht.), Sanna-Maria Suviniemi-Harju (siht.) sekä kutsuttuina asiantuntijoina prof. Kurt Fagerstedt ja projektisuunnittelija Eemeli Hakoköngäs
Professori Kurt Fagerstedt esitteli johtamaansa OKM:n kärkirahoitushankkeisiin kuuluvaa AAKE-hanketta, jossa uudistetaan biologian ja maantieteen aineenopettajankoulutusta. Keskeisimpiä hankkeen tavoitteita on herättää opiskelijan mielenkiinto aineenopettajan ammattiin mahdollisimman varhain tehostamalla biologian didaktiikan opetusta jo kandivaiheessa. Tätä varten tiedekunta on kehittänyt yhteistyössä koulujen kanssa 5 opintopisteen laajuisen opettajuuteen valmistavan kurssin. Työn alla on myös aineenopettajaopiskelijoille tarkoitettu mentorointiohjelma. Mentoroinnin tavoitteena on hyödyntää sekä mentoria että mentoroitavaa – opettaja tuo suhteeseen ammatti- ja työelämänäkökulmaa, opiskelija taas tieteenalan viimeisimmän tiedon ja uusimmat haasteet.
Hankkeessa rakennetaan myös MOOC-pohjainen aineenopettajien jatkuvaa oppimista tehostava tietopankki. Ideana on, että jo ammatissa toimivat biologian (ja maantieteen) opettajat ja tiedekunnan aineenopettajankoulutuksen toimijat tuottavat ja koostavat interaktiivisesti aineistoja, joiden tuella opettajilla on mahdollisuus kehittää ja päivittää osaamistaan. Tietopankkiin on tarkoitus koota muun muassa jo olemassa olevia oppimateriaaleja ja oppitunteja.
Esitystä seuranneessa keskustelussa korostettiin monipuolisen yhteistyön tärkeyttä: yhteisiin hankkeisiin ja esimerkiksi työpajoihin tulisi ehdottomasti saada aineenopettajien kouluttajien ja opettajaksi opiskelevien lisäksi jo ammatissa toimivia opettajia. Kontakteja tulisi lisätä myös eri yliopistojen opettajankouluttajien kesken. Hyviä käytänteitä tulisi jakaa aktiivisesti ja esimerkiksi koulutus- ja oppimateriaaleja tulisi julkaista mahdollisimman laajalle joukolle vapaasti hyödynnettäväksi.
Hanketta esittelevä diasarja: AAKE_project
Valtiotieteellisen tiedekunnan projektisuunnittelija Eemeli Hakoköngäs kertoi sosiaalitieteiden näkökulmasta niin ikään OKM:n kärkirahoitushankkeisiin kuuluvasta Toinen reitti yliopistoon eli TRY-hankkeesta, jonka tavoitteena on ”kehittää, pilotoida ja vakiinnuttaa käyttöön erilaisia reittejä korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi”. Valintakokeiden roolia pyritään pienentämään, ja uusilla yhteistyökäytänteillä on tarkoitus laajentaa mahdollisuuksia tutkinnonsuoritusoikeuden saamiseen. Tarkoitus on myös muun muassa kehittää tutustumismahdollisuuksia, joissa esimerkiksi ammattikoululaiset voisivat tutustua uusiin aloihin. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto ja mukana on sosiaalitieteiden lisäksi paljon muitakin oppiaineita yhteensä 11 yliopistosta.
TRY-hankkeen puitteissa kehitellään parhaillaan avoimen yliopiston verkkokurssia, jota voisi käyttää opiskelijavalinnassa. Kurssin suorittanut voisi saada esimerkiksi näyttökokeen läpäisemällä tutkinnonsuoritusoikeuden valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Verkkokurssia pilotoidaan tänä keväänä Tampereella. Hakoköngäs näkee positiivisena mahdollisuuden testata jatkossa laajemmin hakijoiden osaamista ja taitoja, mutta toisaalta oman haasteensa saattaa tuoda mahdollisesti hyvin suuri hakijajoukko. Asiaan liittyy myös juridisia rajoituksia ja muun muassa erilaisten oikaisupyyntö- ja oikeusturva-asioiden ratkaiseminen.
Maikki Naarala valmistelee Opetushallitukselle Helsingin yliopiston lausuntoa luonnoksesta lukion opetussuunnitelman perusteiksi. Lausunnon pohjana ovat kasvatustieteellisen tiedekunnan huomiot luonnoksen sisällöstä. Sovittiin, että kehittämisryhmän jäsenet toimittavat mahdolliset oman tiedekuntansa kommentit valmistelijalle 5.4.2019 mennessä.