Mitä on kasvatustiede?
Kasvatustiede on iloa, tunteiden vuoristorataa, teoriakäytäntöä, tutkimusta, ihmisläheisyyttä, vuorovaikutusta, tulevaisuuteen tähtäämistä… Tällaisia asioita ryhmällemme tuli mieleen, kun aloimme pohtimaan kasvatustieteen merkitystä ja olemusta. Nyt kun viimein olemme aloittelevia yliopisto-opiskelijoita haluamme kuitenkin antaa hieman korrektimman määritelmän kasvatustieteelle.
Kasvatustiede on tieteenala, jonka avulla tutkitaan kasvatukseen liittyviä ilmiöitä, kuten oppimista ja oppijuutta. Oppiminen on koko elämän läpi jatkuva kasvuprosessi, joka koskettaa jokaista meistä. Kasvatustieteet voidaan jakaa muun muassa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, aikuiskasvatukseen sekä erityispedagogiikkaan, joten tutkimusalueita on laaja valikoima. Tieteenä kasvatustiede on luonteeltaan relativistista ja nopeasti muuttuvaa verrattuna esimerkiksi luonnontieteisiin. Kasvatustieteellisen tutkimuksen tekeminen on tärkeää, jotta pysyisimme mukana muuttuvassa yhteiskunnassa.
Minkälaista on hyvä kasvatustieteellinen tutkimus?
Pekka teki kasvatustieteellistä tutkimusta lasten lempikarkeista. Hypoteesina oli, että kaikki lapset pitävät karkista. Otannaksi hän valitsi neljä saman ikäistä lasta samasta koulusta. Pekka käytti tutkimuksen tekoon yhden päivän. Yksikään lapsista ei pitänyt suklaasta. Tästä Pekka päätteli, etteivät lapset enää syö suklaata. Mikä meni väärin?
Ensinnäkään tutkimus ei ole kasvatustieteellinen ja hypoteesissa on vajavaisuuksia. Kvantitatiivisen tutkimuksen otannaksi neljä lasta on aivan liian vähän. Otannan tulisi olla hieman monipuolisempi kaikin puolin. Tutkimuksen teko on monivaiheinen prosessi, joten Pekan käyttämä aika tutkimukseen (taustatutkimus, toteutuksen suunnittelu, aineiston keruu, tulosten analysointi…) ei ole riittävä. Olisi ollut syytä myös miettiä, onko tutkimus tarpeellinen ja ajankohtainen. Pekan tutkimus on esimerkki erittäin huonosta tutkimuksesta.
Hyvät tieteelliset tutkimukset ovat reliaabeleja ja valideja. Tällä tarkoitetaan, että tutkimusten tulee olla toistettavissa ja niiden tulee olla luotettavia. Tähän vaaditaan muun muassa hyvän taustatyön tekemistä sekä aikaisempien tutkimusten tuntemista, että hyödyntämistä. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa suuri otanta parantaa tutkimusten validiteettia. Parhaimmissa tapauksissa tutkimukset ovat ajankohtaisia ja hyödynnettävissä myös käytännössä.
Pekka ei ollut ikinä kuullutkaan tutkimuksen eettisistä periaatteista. Hän ei tiennyt, että lasten vanhemmilta täytyisi olla suostumus tutkimukseen osallistumiseen. Myös tutkittavien henkilöllisyyttä täytyisi suojella, mitä Pekka ei tietenkään ajatellut kirjoittaessaan lasten nimet tutkimukseen. Onneksi tutkimus ei kuitenkaan saanut hirveästi näkyvyyttä.
Mihin tarvitaan hyvää kasvatustieteellistä tutkimusta?
Kasvatustieteellisten tutkimusten jatkuva tekeminen on tärkeää, jotta tulevien sukupolvien kasvatus pysyisi mukana muuttuvassa yhteiskunnassa. Tulevina luokanopettajina pystymme hyödyntämään hyviä kasvatustieteellisiä tutkimuksia oman osaamisemme kehittämiseen ja käytännön työhön. Kun saamme lisää kasvatustieteellistä tutkimustietoa, tunnistamme ongelmakohtia ja pystymme tarttumaan niihin mahdollisimman rakentavalla otteella. Tällä tavalla luomme mahdollisuuksia paremman tulevaisuuden kehittämiseksi.
Kuten tässä huomasimme, tutkimuksen tekeminen on siis aikaa vievää ja haasteellista. Ennen kuin olemme valmiita tekemään tutkimusta, tarvitsemme vielä ”muutamia” tunteja Rajalan ja Honkasillan kurssilla, ollaksemme parempia kuin Pekka.
Anniina Pitkäranta
Anni Suhonen
Susanna Heinonen
Sallamari Horttanainen
Ida Mikkonen
Kaisa Laaksonen
Pekan on piirtänyt Kaisa Laaksonen
Mahtava Pekka-esimerkki, mikä herättää mielenkiinnon aiheeseen. Tiina Kantanen/Ryhmä 4
Onko kasvatustiede tosiaan luonteeltaan nopeasti muuttuvaa?
Tämä oli loistava kohta ”Kasvatustieteellisen tutkimuksen tekeminen on tärkeää, jotta pysyisimme mukana muuttuvassa yhteiskunnassa. ”
Katri/Ryhmä 8
Nopeasti oli ehkä hieman huono sanavalinta, mutta tarkoitamme sitä, että kasvatustiede kehittyy ja muovautuu jatkuvasti saadessamme uutta tietoa. Kasvatus on nykyään aivan erilaista kuin 100 vuotta sitten, koska se muuttaa muotoaan yhteiskunnan ja ympäröivän kulttuurin muuttuessa. Kasvatustiede on tieteenä hyvin erilaista kuin esimerkiksi fysiikka. Toivottavasti sait kiinni pointistamme. Kiitos kommentistasi!
Susanna / Ryhmä 14
Pekka-esimerkki oli loistava! Se toimi hyvin blogitekstin punaisena lankana ja tosiaankin herätti mielenkiinnon lukiessa. Jos jotain rakentavaa kritiikkiä saa antaa, niin omaan makuuni käsitteillä oltiin vähän turhaankin kikkailtu (esim. ”reliaabeli”), kun taas hyödylliset termit, kuten tietosuoja oli ilmaistu ”tarpeena suojella tutkittavien henkilöllisyyttä”. Kaiken kaikkiaan sopivan tiivis paketti, jota oli erittäin miellyttävä lukea!
Vilma / Ryhmä 8
Ihana konkreettinen esimerkki Pekasta, ei ainoastaan määritelty hyvää kasvatustieteellistä tutkimusta vaan myös sen vastakohta. Ronja / ryhmä 8
Sopivan tiivis tietopaketti kasvatustieteen tutkimuksesta, pääpointit ovat hyvin esillä. Esimerkki Pekasta piti tekstin mielenkiintoisena ja johdonmukaisena, ja se toi hyvin esille hyvän ja huonon tutkimuksen eroja. Piirros kirsikkana kakun päällä, se tuo mukavasti väriä tekstiin.
Joona / Ryhmä 7
Pekka oli hyvä idea! Antoi varoittavia esimerkkejä huumorilla. Pidin Kasvatustieteen jaottelusta varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, aikuiskasvatukseen ja erityispedagogiikkaan. Tämä myös perustelee hyvin sen miksi kasvatustiede ”koskettaa jokaista”. Oli helpompi lukea sopivan tieteellistä tekstiä kun Pekka kevensi. Hyvä Pekka!
Matias Junttila
Kerroitte hyvin ja ytimekkäästi mitä kasvatustiede on. Pekan esimerkki oli hauska tapa tuoda esiin tutkimuksen tekemisessä huomioon otettavia asioita!
Juulia/ryhmä 10
Minäkin jäin pohtimaan kasvatustieteen luonnetta jatkuvasti (vauhdilla?) muuttuvana. Itse kuvaisin sitä jatkuvasti kehittyväksi, jolloin uusi tieto vähitellen rakentuu vanhan päälle ja muovaa kasvatuksen ja opettamisen käytäntöä. Ehkäpä siinä juuri on tutkimuksenkin tarve: kasvatustieteen tutkimus mahdollistaa opettajille pedagogisen päätöksenteon opetustilanteissa, oman työn kehittämisen ja ammatillisen kasvun. Vaikka kasvatustieteen tutkimustulokset koskevatkin useimmiten pieniä palasia opetuksesta, niiden (ja niitä seuraavien opettajien) avulla saavutetaan kasvatuksen yhtenäinen, korkea laatu.
Hyvä, ajatuksia herättävä blogiteksti!
Kaikin puolin mainio teksti. Mielestäni siinä oli tosi hyvässä tasapainossa asiaa, omia mielipiteitä ja huumoria niin, että blogitekstiä oli kiinnostavaa lukea. Pidin siitä, että pelkästään hyvän kasvatustieteellisen tutkimuksen ominaisuuksien listaamisen lisäksi oli Pekka-esimerkki tuomassa kuvaa siitä, mitä se ei ainakaan ole.
Ihan mahtava Pekka-esimerkki! Todella hyvä tapa käsitellä kasvatustieteen piirteitä tavallaan ”takaperin”, eli huonon esimerkin kautta kertoen oikeat toimintatavat. Viimeinen kappale kasvatustieteen tarpeellisuudesta jää vähän lyhyehköksi, ehkä sinne olisi voinut lisätä vielä vähän omaa pohdintaa? Tekstiä oli mukava lukea, se on sujuvasti kirjoitettu, tietoa on paljon ja pointit osuvia. Kuva on myös hieno!
Pidin bloginne aloituksesta , jossa aloititte kaikille varmasti tutuilla ajatuksilla esim. ihmisläheisyydestä ja etenitte vasta sen jälkeen syvällisempään pohdintaan. Bloginne tyyli oli vastakohta kuivalle ja sitä oli mieluista lukea juuri sen vuoksi. Pysyitte tyylille uskollisena loppuun asti esimerkiksi paljon kehutun Pekka-esimerkin johdosta. Tutkimuksen tekeminen ja tämä kurssi ovat varmasti haasteellisia asioita, mutta onneksi niiden parissa ei tarvitse puurtaa yksin. Uskon, että teidänkin ryhmän positiivisuuteen vaikuttaa juuri se, että asioita saa työstää ja pohtia yhdessä (pätee ainakin omalla kohdallani).
Anni/ryhmä 8
Pisteet otsikosta! Ja Pekka esimerkki aivan loistava! Oli kiva lukea tätä tekstiä! Ja olen samaa mieltä, että kasvatustiede muuttuu nopeasti.
Tuotte tekstissänne hyvin esille jo tutkimuksellista sanastoa ja peruskäsitteistöä, mutta otatte kuitenkin erilaisen lähestymistavan asiaan Pekka -esimerkillä, mikä oli piristävä elementti tekstissänne. Samoin minä jäin pohtimaan ajatustanne kasvatustieteiden nopeasta muutoksesta. On totta, että kasvatustieteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja että paine yhteiskunnan kehityksen mukana pysymiseen on valtava, mutta toisaalta haluaisin nähdä suomalaisen koulujärjestelmän myös pysyvänä elementtinä, kuin yhteiskunnan järkkymättömänä peruskalliona joka ei alistu yheiskunnan asettamille tulostavoitteille. Blogitekstinne on omaperäisesti toteutettu ja se herätti lukijoissa ajatuksia, tosi hyvin rakennettu kokonaisuus!
Sonja/Ryhmä 9
Kuten monet ovat jo sanoneet, Pekka-esimerkki on aivan loistava keino havainnollistaa tutkimuksen tekemiseen huomioon otettavia eri asioita. Visuaalisena ja kuvista arvostavana ihmisenä erityispisteet Kaisan piirustuspanoksesta! Viimeinen lause sai naurahtamaan, näin on.
Milja / Ryhmä 9
Ihana otsikko! Mukavan erilainen ja kekseliäs teksti, joka erottuu muista.
Minusta tuo on myös hyvä pointti, että kasvatustiede tosiaan muovautuu yhteiskunnan vallitsevien arvojen ja odotusten mukaan, välillä varsin nopeastikin.
Plussaa myös hienosta kuvasta!
Pekka esimerkki oli super hyvä! Mukaansa tempaiseva otsikko ja selkeä teksti. Mukavaa luettavaa 🙂
Amanda/ryhmä5