RYHMÄ 15: Ällikällä lyödyt

 

Maailmankuvamme on järkkynyt.

Luulimme valinneemme lööpin perusteella tutkimuksen, joka koskisi opettajan fyysisen kosketuksen vaikutuksia oppilaisiin ja sitä, millainen kosketus on hyväksyttävää ja millainen ei. Sukellettuamme Liisa Tainion tutkimusartikkeliin ‘’Opettajan kosketus oppilaiden koulumuistoissa: Opettajan toimintaa selittämässä” ajauduimme umpikujaan kuin kala katiskaan. Näkökulma ja tutkimustapa yllättivätkin meidät täysin. 

Valitsemamme lööppi “Professorin kommentit kuohuttavat vanhempia: Opettajan fyysinen kosketus on hyväksi oppilaalle” toimi harhaanjohtavana syöttinä – tai ainakin niin ajattelimme aluksi. Meille kaikille heräsi samankaltaisia ajatuksia tutkimuksen mahdollisesta sisällöstä. Ajattelimme kosketuksen olevan lähtökohtaisesti positiivinen asia ja luontainen osa luokkahuoneen vuorovaikutusta. Koemme sen myös lähentävän opettajan ja luokan suhdetta. “Siin varmaan niiku raja ylitty” -artikkelissa Tainio ja kumppanit toteavatkin: “Myönteisen koskettamisen on monissa tutkimuksissa havaittu lisäävän koskettajan ja kosketettavan välistä luottamusta ja rakentavan vuorovaikutussuhteeseen läheisyyttä.” 

 

Koulussa koskettaminen on viime vuosina esitetty mediassa melko negatiivisessa valossa keskittyen sen varjopuoliin, jopa hyväksikäyttötapauksiin. Meille fyysinen kosketus ei ole kurinpitoväline, sillä emme ole eläneet aikana, jolloin koulussa ja kotona oli sallittua rankaista lasta fyysisesti. Esiin nousseet voimakkaat ajatukset ja pohdinnat aiheuttivat meille syntyneet suuret odotukset tutkimuksesta – toivoimme myös saavamme konkretiaa siihen, millainen kosketus luokkahuoneessa on hyväksyttävää.  

 

Syvissä vesissä 

Kokoontuessamme yhteen kaikista huokui esiin hämmennys ja ilmaan lensi paljon kysymyksiä. Miksi juuri kyseinen näkökulma? Mikä merkitys tutkimuksella on tänä päivänä? Tutkimuksessa tarkasteltiin fyysistä kosketusta osana kansakoulumuistoja. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut siis tutkia, millaista kosketus on ollut 1900-luvulla ja miksi sitä on tapahtunut, vaan selvittää siihen suhtautumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Siinä analysoitiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran järjestämään kirjoituskilpailuun lähetettyjä muistelmia. Muistelmissa kerrottiin kokemuksia ja tapahtumia opettajan fyysisestä koskettamisesta kansakouluajoilta. Lisäksi kirjoittajat pohtivat selityksiä opettajan toiminnalle. Menetelmänä tutkimuksessa toimi meille vieraampi diskurssianalyysi, jossa analysoidaan kirjoitettua tai puhuttua materiaalia. Menetelmävalinnan takia meistä tuntui, että aihe jäi vain pintaraapaisuksi. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus ja merkitys jäivät meille epäselviksi. 

 

Valaistuminen 

Nimikkotutkijamme tapaaminen jännitti meitä kaikkia, mutta tunnelma tuntui kuitenkin alusta asti rennolta ja positiiviselta.

Aiemmin pohtimamme kysymykset avautuivat hyvin keskustellessamme Tainion kanssa. Oli inspiroivaa kuunnella hänen puheitaan, sillä hän oli itsekin todella kiinnostunut aiheestaan ja kertoi siitä mielellään – hänen innostuksensa tarttui meihin. Kysymys kysymykseltä ymmärryksemme tutkimusta kohtaan lisääntyi, ja kokonaiskuva selkeytyi. Oivalsimme vihdoin tutkimuksen merkityksen; sen kautta voidaan käsittää, miten suuri vaikutus koskettamisella voi olla oppilaan elämään. Artikkeli on osa Tainion johtamaa Koskettava koulu –hanketta, ja se toimii pohjana muille hankkeen artikkeleille.  

 

Yllätyimme siitä, miten pitkä prosessi tutkimuksen tekeminen todellisuudessa oli – se olikin monimutkaisempi kuin mitä olimme kuvitelleet. Tainion mukaan tutkimusprosessi vei yhteensä noin 1,5 vuotta aina tutkimusaineiston keruusta julkaisemiseen asti. Tutkijoiden piti etsiä laajasta aineistosta juuri ne episodit eli kosketusta sisältävät kohdat, joita he tarvitsivat vastatakseen tutkimuskysymyksiinsä. Koodatessaan aineistoa esiin nousi jatkuvasti uusia kiinnostavia näkökulmia ja aiheita, joita tutkijat olisivat halunneet sisällyttää tutkimukseen, mutta heidän tuli pysyä määrätietoisesti rajatussa näkökulmassaan.  

 

Missä nyt mennään? 

Nyt fiiliksemme on valaistunut. Alussa olimme kuin kalat kuivalla maalla, mutta Tainion tapaamisen ansiosta olemme taas back in the water. Meille annetun tutkimuksen pohjalta on ollut hyvä ponnistaa muiden samanaiheisten tutkimusten pariin. Odotamme kuin kuuta nousevaa tekeillään olevaa tutkimusta nykyajan koulumaailmassa tapahtuvasta koskettamisesta, josta Tainio meille vinkkasi. Se saattaisi nimittäin vastata paremmin alkuperäisiä odotuksiamme tältä tutkimukselta, kansakouluaikaisia kosketusmuistoja vähättelemättä. Vaikka tutkimus ei olekaan aiempien tutkimuskäsitystemme mukainen, on ollut erittäin avartavaa tutustua meille uudenlaiseen tutkimukseen.  

Lopuksi toivotamme jokaiselle teille blogitekstiämme lukevalle ja omia blogitekstejä vääntäville lippujen pitämistä korkealla! 😀

 

Terkuin

Nette, Petra, Elina, Essi, Vilma, Laura, Jasmin, Jade, Senja ja Maini

 

LÄHTEET:

https://blogs.helsinki.fi/koskettavakoulu/

https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/2652370/mod_folder/content/0/Tainio%20ym.%202018.%20Opettajien%20kosketus.pdf?forcedownload=1

https://www.google.com/search?q=confused+meme&client=firefox-b-d&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=LqElIbFzsLILQM%253A%252CzsEMVtzhXANDdM%252C_&vet=1&usg=AI4_-kTvzWgkdzmpTM25GjrYbpyv5gemdw&sa=X&ved=2ahUKEwiZvcTXiaPlAhVjwosKHZ3VDNEQ9QEwAXoECAYQBg#imgrc=LqElIbFzsLILQM:&vet=1

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&tbm=isch&sa=1&ei=FUGoXbb-FfKIk74PrK6piA8&q=under+water&oq=under+water&gs_l=img.3..0i10l10.82003.87752..87958…0.0..1.214.2055.19j3j1……0….1..gws-wiz-img…..0..0i67j0j0i30.Gu9HCYWColU&ved=0ahUKEwj23ODYiaPlAhVyxMQBHSxXCvEQ4dUDCAY&uact=5#imgrc=1XETtqUVwZajRM:

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&tbm=isch&sa=1&ei=s0GoXfaJOO2lmwX324mIAw&q=bulb&oq=bulb&gs_l=img.3..0i67j0l2j0i67j0l6.3553.5216..5369…0.0..0.90.501.7……0….1..gws-wiz-img…..0.ZQ_BXuIyX3s&ved=0ahUKEwi2r66kiqPlAhXt0qYKHfdtAjEQ4dUDCAY&uact=5#imgrc=j_w4cfU2SikJkM: