Kirjoittajat: Auli Väänänen, Sohvi Lommi, Henna Vepsäläinen, Saara Itkonen, Anna Maija Lindgren, Ilona Rechardt, Laura Pirkola, Janita Bergström, Mari Lahti, Maria Ketola, Stina Mäenpää, Katja Kahila, Minna Kivinen, Emma Saarinen, Essi Lauksio, Krista Kurttila

Moneen terveysvaikutteiseen elintarvikkeeseen on lisätty vitamiineja tai kivennäisaineita. Tietyistä vitamiineista ja kivennäisaineista on paljon tutkimustietoa, jolloin yritysten on kätevää markkinoida funktionaalisia elintarvikkeita uskottavasti. Kuten terveysväitteiden kohdalla yleensä, EFSA on asettanut vitamiinien ja kivennäisaineiden terveysväittämille sääntöjä.
Koska tekstin kirjoittajia oli jopa 16, kirjoitustyylit kunkin vitamiinin tai kivennäisaineen kohdalla ovat selvästi erilaiset. Kysymykset olivat kuitenkin yhteisiä, esimerkiksi mikä on aineen fysiologinen merkitys ja mistä sitä saa. Yleisesti ottaen vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäiset saantisuositukset voi lukea esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta.

Vitamiinit

B-vitamiini

B-vitamiinit ovat ryhmä vesiliukoisia vitamiineja, joiden tehtävät elimistössä liittyvät energia-aineenvaihduntaan, solujen uusiutumiseen ja hermoston toimintaan. Lisäksi jotkutB-ryhmän vitamiineista osallistuvat toistensa aktivoitumiseen. B-vitamiineihin kuuluvattiamiini (B1-vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini), niasiini, biotiini,pantoteenihappo, pyridoksiini (B6-vitamiini), folaatti (foolihappo) ja kobalamiini (B12-vitamiini).

Suomalaiset saavat B-ryhmän vitamiineja leivästä ja viljavalmisteista, liha- ja kananmunaruoista, kasviksista, perunasta, hedelmistä ja marjoista, sekä maitovalmisteista. Huomionarvoista on, että B12-vitamiinia on ainoastaan eläinkunnan tuotteissa.

B-vitamiinivalmisteita markkinoidaan aineenvaihduntaa nopeuttavina sekä hermostoa ja lihaksia vahvistavina tuotteina. Niiden sanotaan myös vaikuttavan hiusten, ihon ja kynsien hyvinvointiin. Lisäksi joissain tuotteissa kvasivitamiineja, kuten koliini, inositoli ja para-aminobentsohappo mainostetaan ihmiselle elintärkeinä B-vitamiineina. Kvasivitamiinit ovat vitamiinin kaltaisia yhdisteitä, jotka eivät kuitenkaan täytä klassisia vitamiinien määritelmiä, eikä ihmisillä ole raportoitu niiden puutteesta aiheutuvista kliinisistä oireista.

B-vitamiini, folaatti

Folaatti  on yleisnimitys luonnossa esiintyville pteroyyliglutamaateille sekä synteettisesti valmistettavalle foolihapolle. Se on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini. Folaatti on Suomessa D-vitamiinin lisäksi ainoa vitamiini, jonka saanti jää väestötasolla alle saantisuositusten.
Folaattia saadaan täysviljatuotteista, sisäelimistä (erityisesti maksasta), eläinkunnan tuotteista, tuoreista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Folaatti toimii elimistössä koentsyyminä useissa aineenvaihduntareaktioissa. Folaattia tarvitaan aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa, joten se on välttämätön normaalille solujen kehitykselle ja kasvulle.
Folaatille on useita hyväksyttyjä terveysväitteitä. Terveysväitteitä folaatista saa esittää kuitenkin vain elintarvikkeesta, joka on folaatin lähde vähintään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 liitteessä olevassa luettelossa mainitun väitteen [VITAMIININ NIMI] JA/TAI [KIVENNÄISAINEEN NIMI] LÄHDE mukaisesti.
Folaatin terveysväitteet:

•  edistää normaalia veren muodostumista
•  edistää normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa
•  edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
•  edistää normaaleja psykologisia toimintoja
•  auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta
•  osallistuu solujen jakautumisprosessiin
•  edistää raskauden aikaista kudosten kasvua
•  edistää normaalia aminohapposynteesiä

Kirjoittajan eteen ei ole vielä osunut juuri folaatilla täydennettyjä elintarvikkeita. Useita elintarvikkeita on jo markkinoilla, joissa folaatti kuluu ”yleiseen” B-ryhmän vitamiinien täydennykseen. B-ryhmän vitamiineilla täydennettyjä elintarvikkeitta löytyy ainakin mehuista ja prosessoiduista viljavalmisteista esimerkiksi muroista.

C-vitamiini

C-vitamiini, askorbiinihappo, on yksi vesiliukoisista vitamiineista. Elimistössä sen tehtävänä on mm. edistää kalsiumin ja ei-hemiraudan imeytymistä sekä ehkäistä E- ja A-vitamiinien ja rasvahappojen hapettumista eli toimia antioksidanttina. Lisäksi sitä tarvitaan B12-vitamiinin ja foolihapon imeytymisessä, kollageenin muodostumisessa sekä lisämunuaiskuoren hormonien ja hermoston välittäjäaineiden syntetisointiin.  C-vitamiinin puute aiheuttaa keripukkia. Ihmisen elimistö ei pysty itse syntetisoimaan C-vitamiinia, minkä vuoksi päivittäinen tarveon saatava ravinnosta.
Luontaisesti C-vitamiinia sisältävät mm. sitrushedelmät, ruusunmarja, nokkonen, parsa- ja lehtikaali sekä tyrnimarja. Suomalaiset saavat C-vitamiinia eniten hedelmistä, marjoista, kasviksista ja perunasta.Suomalaisten C-vitamiinin saanti on hyvällä mallilla. Kuitenkin tätä vitamiinia lisätään useisiin elintarvikkeisiin johtuen sen antioksidanttivaikutuksesta. C-vitamiinipohjaisia lisäaineita ovat mm. E300 (askorbiinihappo), E301 (natriumaskorbaatti) sekä E302 (kalsiumaskorbaatti).

(kuvan lähde www.keventajat.fi)
C-vitamiinin on todettu joissain tutkimuksissa ehkäisevän myös haitallisten syöpää aiheuttavien yhdisteiden, kuten nitrosoamiinien, muodostumista. Lisäksi sen uskotaan parantavan ja ehkäisevän sairauksia, kuten flunssaa, kohentavan yleiskuntoa ja ehkäisevän tulehduksia sekä piristävän. Näiden myönteisten ominaisuuksiensa ansiosta sillä vitaminoidaan monia elintarvikkeita. C-vitamiinia saa kapseleina ja puristeina apteekista puhtaana C-vitamiinina sekä monivitamiinivalmisteina. Ksylitolipastilleja, erilaisia hedelmä- ja marjasoseita sekä mehuja vitaminoidaan, jolloin usein pakkauksen kyljessä on myös merkintä ”C-vitaminoitu”. Terveysväitteitä saa käyttää pakkauksessa, mikäli tuote sisältää vähintään 15% päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta. C-vitamiinista käytetyt terveysväitteet koskevat tavallisesti sen antioksidanttista vaikutusta.

A-vitamiini

A-vitamiini varastoituu tehokkaasti maksaan, joten maksaruoat ovatkin yksi A-vitamiinin tärkeimmistä lähteistä. A- vitamiinia saa myös rasvaisista maitotuotteista, ravintorasvoista sekä kanamunista. Kasvikunnan tuotteista A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia saa mm. tummanvihreistä lehtivihanneksista sekä punaisista ja oransseista hedelmistä, marjoista ja kasviksista.  Lisättyä A-vitamiinia löytyy yleensä margariineista ja mehuista.
A-vitamiini on välttämätön ravintoaine ja sitä tarvitaan mm. näkökykyyn, elimistön puolustusmekanismeihin, sikiönkehitykseen sekä solujen kasvuun ja erilaistumiseen.  Toisaalta on myös huomattava, että liiallinen saanti lisää sikiönkehityksessä häiriöitä, joten raskausaikana tulee erityisesti tarkkailla A-vitamiinin saantia.

 

(kuvan lähde www.mtv3.fi)
Väiteasetuksen artikla 13(1) mukaan A-vitamiinista voi käyttää väitteitä, että se vaikuttaa normaalin raudan aineenvaihduntaan sekä limakalvojen ja ihon normaaliin toimintaan. A-vitamiinista voi myös käyttää väitteitä, että se vaikuttaa näkökykyyn, immuunisysteemin normaaliin toimintaan sekä solujen erilaistumiseen.

D-vitamiini

D-vitamiiniksi kutsutaan niitä sterolimolekyylejä, jotka estävät ja parantavat riisitaudin. D-vitamiinia syntyy iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin muodostukseen vain kesällä, joten ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suomalaisille suuri merkitys.

 

(kuvan lähde www.nutrolin.fi)

 

D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen suolistosta. Riittämätön D-vitamiinin saanti heikentää luun mineraalirakennetta, jolloin luu on pehmeämpää ja alttiimpaa murtumille. Luuston lisäksi D-vitamiini säätelee lähes 300 geeniä ihmisen muissa kudoksissa. Uusimmissa tutkimuksissa D-vitamiinin puutos onkin yhdistetty lukuisiin sairauksiin, kuten syöpään, diabetekseen, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin.

Luonnollisissa elintarvikkeissa on D-vitamiinia merkittäviä määriä lähinnä kalassa. Selvitysten mukaan D-vitamiinin saanti on suosituksia niukempaa noin puolella suomalaisista. Tilanteen parantamiseksi elintarvikkeita D-vitaminoidaan ja etenkin erityisryhmille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden käyttöä.

Efsan sallimia D-vitamiinin terveysväitteitä:

• D-vitamiini on välttämätöntä lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle.
• D-vitamiini osallistuu solujen jakautumiseen.
• D-vitamiini edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä elimistössä, veren normaalia kalsiumtasoa, lihasten normaalia toimintaa, immuunijärjestelmän normaalia toimintaa sekä luuston ja hampaiden pysymistä normaalina

E-vitamiini

E-vitamiini kuuluu rasvaliukoisiin vitamiineihin, eli se pystyy varastoitumaan elimistöön. E-vitamiini on antioksidantti, joka suojaa solukalvoa ja estää näin solujen vaurioitumista. Tarkemmin sanottuna se neutralisoi elimistössä reaktiivisia happiyhdisteitä. E-vitamiini tunnetaan luonnon voimakkaimpana antioksidanttina. E-vitamiini myös vaikuttaa veren kolesterolitasoon ja se vaikuttaa myös immuunipuolustuksessa.

 

E-vitamiinin puutosta on todettu imeytymishäiriöiden yhteydessä. Kuitenkin aikuisilla sen puutos on harvinaista. Sen puutostilan on todettu vahingoittavan solukalvojen aineenvaihduntaa.

 

Vitamiinin lähteitä ovat mm. kokojyvä, parsakaali, munankeltuainen ja värikkäät hedelmät, kasviöljyt, auringonkukansiemenet ja mantelit. Tarve voi kasvaa sairauksien aikana ja kovassa fyysisessä rasituksessa. Myös yksipuolinen ruokavalio ja laihdutuskuurit lisäävät tarvetta.

 

E-vitamiinilla on myös tehty eläinkokeita ja on ilmennyt viitteitä sen suojaavasta vaikutuksesta syöpää vastaan. Myös on tutkittu E-vitamiinin vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. E-vitamiini esim. estää LDL:n huonoa vaikutusta eli valtimoiden rasvakovetustaudille altistavaa hapettumista. E-vitamiinia on myös käytetty verenkiertohäiriöiden esim.katkokävelyn hoitoon. Se siis estää verihiutaleiden yhteenliimautumista ja siitä johtuvaa tukkeutumien muodostumista.

K-vitamiini

K-vitamiini kuuluu rasvaliukoisiin vitamiineihin. Kasviksissa se esiintyy fyllokinonina ja lihassa menakinonina. K-vitamiinin puutos on ihmisillä erittäin harvinaista. K-vitamiinia saadaan erityisesti vihreistä lehtikasviksista: esimerkiksi pinaatista, parsa- ja lehtikaalista sekä kasviöljyistä. Tämän lisäksi ihmisen suolisto pystyy tuottamaan menakinonia. K-vitamiini vaikuttaa veren hyytymistekijöiden sekä proteiinien muodostumiseen.
Hyväksyttyjä terveysväittämiä K-vitamiinille ovat:

 

• edistää veren normaalia hyytymistä
• edistää luiden pysymistä normaaleina

EU-komission asetuksen mukaan K-vitamiinia voidaan lisätä elintarvikkeisiin sekä käyttää ravintolisiin. K-vitamiinia on lisätty muun muassa monivitamiinivalmisteisiin, esim. Ladyvita. Suomessa K-vitamiinia annetaan pistoksena vastasyntyneille verenvuototaudin ehkäisemiseksi. Vastaava käytäntö on voimassa myös useissa muissa maissa.

 

Kivennäisaineet
Rauta
Raudan saantilähteitä ruokavaliossa ovat liha, sisäelimet ja täysjyvätuotteet. Eläinkunnasta peräisin oleva hemirauta imeytyy ihmisen ruoansulatuksessa kasviperäistä nonhemirautaa tehokkaammin. Raudanpuutostila ilmenee anemiana. Elimistössä rauta osallistuu hapen kuljetukseen veressä, hapen varastointiin kudoksissa sekä erilaisiin metaboliareaktioihin entsyymien osana. EFSA on hyväksynyt joitakin rautaa koskevia terveysväittämiä sillä ehdolla, että väittämän saa esittää vain sellaisen elintarvikkeen yhteydessä, joka määritellään vähintäänkin raudan lähteeksi eli jossa on tietty pitoisuus rautaa.

(kuvan lähde pienivispilakauppa.blogspot.com)

Hyväksytyt terveysväittämät, jotka ovat Suomessa käytössä:

• Rauta ja magnesium pitävät vahvasti kiinni päivän toiminnoissa.
• Rauta ja magnesium auttavat kehoa voiman- ja energiantuotannossa.
• Rautaa tarvitaan hemoglobiinin rakennusaineena hapen ja hiilidioksidin kuljetukseen.
• Rauta on osa punasolujen hemoglobiinia ja sillä on siten olennainen merkitys hapen kuljetuksessa elimistössä.
• Rauta on välttämätöntä veren hemoglobiinitason ylläpidossa.
• Rauta osallistuu hapen kuljetukseen elimistössä.
• Tarvitaan hapen kuljetukseen.
• On välttämätön energian hyväksikäytössä.
• Vahvistaa lihastoimintaa.

Magnesium

Magnesiumtoimii ainakin 300:ssa elimistön toiminnan kannalta oleellisessa, entsymaattisessa aineenvaihduntareaktiossa. Se osallistuu erityisesti energia-aineenvaihduntaan, sekä proteiinien ja nukleiinihappojen synteesiin.
Elimistön magnesiumin määrää säätelevät pääasiassa munuaiset, jotka vähentävät tai lisäävät sen eritystä saannin mukaan. Munuaisten tehokkaan toiminnan ansiosta terveille ihmisille ei normaalisti kehity magnesiumin puutosta, vaan se liittyy yleensä mm. vaikeisiin sairauksiin, tai alkoholismiin. Toisaalta suuretkaan magnesiumannokset eivät helposti johda toksisiin oireisiin.
Magnesiumia on jonkin verran lähes kaikissa elintarvikkeissa. Suomalaisten pääasialliset saantilähteet ovat viljavalmisteet, kasvikset, peruna, hedelmät, marjat, sekä maitovalmisteet. Myös kahvi on suomalaisille merkittävä magnesiumin lähde.
Eräät nimeltä mainitsemattomat hyvinvointiin keskittyvät internetsivut lupaavat magnesiumin auttavan niin turvotukseen, lihaskramppeihin, suonenvetoihin, kuin lihasjäykkyyteen ja unettomuuteenkin. Sen väitetään myös alentavan kolesterolia ja verenpainetta, sekä ehkäisevän aivohalvausta, tyypin 2 diabetesta, migreeniä, epilepsiakohtauksia, tulehdusta, sekä stressiä ja masennusta. Eikä tässä vielä kaikki, sillä magnesium lisää myös fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä eritoten urheilijoilla, sekä lisää vastustuskykyä tulehdusta, syöpätauteja ja vanhenemismuutoksia vastaan. Lisäksi se rauhoittaa hermoja ja voi auttaa lukivaikeudessa ja ADHD-oireyhtymässä, sekä vähentää aggressiivisuutta ja väkivaltaista käytöstä. Aikamoinen ihmeaine siis!

EFSA:n hyväksymiä terveysväittämiä magnesiumista:

• auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta
• vaikuttaa elektrolyyttitasapainoon
• edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa
• edistää hermoston normaalia toimintaa, sekä psykologisia toimintoja
• edistää lihasten normaalia toimintaa
• edistää normaalia proteiinisynteesiä
• magnesiumilla on rooli solunjakautumisprosessissa
• edistää luuston ja hampaiden kunnossapitoa/ylläpitoa

 

Seleeni

Seleeniä esiintyy ns. orgaanisena ja epäorgaanisena seleeninä. Ruoka-aineissa seleeni on pääasiassa orgaanisessa muodossa. Orgaaniset muodot varastoituvat epäorgaanisia tehokkaammin ja eri ruoka-aineiden sisältämän seleenin hyväksikäyttö vaihtelee. Esim. vehnän ja lihan seleeni on paremmin hyväksikäytettävissä verrattaessa kalan seleenin.  Ruokavalion muiden yhdisteiden vaikutusta seleenin hyväksikäytettävyyteen ei vielä toistaiseksi tunneta.
Suomalaisten tärkeimmän saantilähteet ovat liha, maito- sekä viljavalmisteet. Suomalaisen maaperän todettiin sisältävän hyvin vähän seleeniä, joten sitä onkin lisätty lannotteisiin 1980-luvulta asti. Kasvisruokavaliota noudattavien, pääosassa luomua kuluttavien tulisikin olla tarkkana riittävän seleeninsaannin kanssa.Suurina pitoisuuksina seleeni on elimistölle myrkyllinen, etenkin pitkäaikaiskäytössä.
EFSA on hyväksynyt kuusi terveysväitettä koskien seleeniä. Se edistää normaalia siittiöiden muodostusta, hiusten pysymistä normaaleina, kynsien pysymistä normaaleina, immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, kilpirauhasen normaalia toimintaa ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Raportissa todetaan myös, että em. vaikutukset saavutetaan normaalin tasapainoisen ruokavalion kautta.
Eräs lisäravinteita myyvä suomalainen verkkokauppa markkinoi tuotteitaan hyväksyttyjen terveysväitteiden avulla. Sivusto mainostaa turvallisena pidetyn saannin olevan EU:ssa 450 mg/vrk. Tämä on kuitenkin 9-kertainen määrä suosituksiin verrattuna. Kuluttaja voi erehtyä luulemaan, että 450 mg/vrk on tavoiteltava vuorokausiannos. Seleenin lisääminen elintarvikkeisiin valmistusprosessien yhteydessä on Suomessa olematonta.

Kalsium

Kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine. Valtaosa siitä sijaitsee luustossa rakenneosana. Se osallistuu myös moniin elintärkeisiin toimintoihin ja toimii mm. toisiolähettinä solussa. Tärkein kalsiumin saantilähde suomalaisilla on maitotuotteet.

EFSA on myöntänyt kalsiumille useita terveysväitteitä. Kalsium mm. osallistuu luiden ja hampaiden normaaliin ylläpitoon, ruoansulatusentsyymien ja lihasten normaaliin toimintaan sekä solujen jakaantumiseen ja erikoistumiseen.

Tuoteväittämiä:

• Novelle Plus Kalsium on karpalonmakuinen vesi, ”josta saa luustolle ja hampaille tärkeää kalsiumia”.
• Valio OLO Ruoansulatusjogurtti sisältää kalsiumia, ”joka ylläpitää ruoansulatuksen normaalia toimintaa”.
• Valio Kidius maitovanukas sisältää kalsiumia, joka on ”luuston ja hampaiden tärkein rakennusaine”.

 

Fosfori
Fosfori esiintyy elimistössä fosfaatteina, josta 80–85 % on luukudoksessa, 14 % prosenttia pehmytkudoksissa ja 1 % solujen rakenteissa ja solunulkoisissa nesteissä. Fosfaatti osallistuu mm. moniin elimistön aineenvaihduntareaktioihin, happo-emästasapainon säätelyyn sekä eri entsyymien ja hemoglobiinin toimintaan. Fosforiin liittyvät hyväksytyt terveysväitteet koskevat energiametabolian ja solukalvojen toiminnan ylläpitoa, luiden ja hampaiden terveyttä sekä lasten normaalia kasvua ja kehitystä. EFSA on hylännyt terveysväitteen, jonka mukaan fosfori auttaisi vähentämään väsymystä, sillä sitä ei ole yhdistetty hypofosfatemian oireeksi.
Fosforin hyviä lähteitä ovat liha, kala, maito ja vilja. Fosfaatteja on myös runsaasti lisäaineina esimerkiksi sulatejuustoissa, prosessoiduissa lihavalmisteissa ja kolajuomissa. Lisäainemuodossa fosfaatit imeytyvät hyvin tehokkaasti. Fosforin saanti ruoasta on yleensä runsasta ja elimistön fosfaattitasapaino on tarkoin säädelty. Kasvu, raskaus ja imetys lisäävät fosforin tarvetta, mutta muilla väestöryhmillä sen saanti ylittää suositukset moninkertaisesti.

(kuvan lähde  www.keventajat.fi)
Fosforia sisältäviä ravintolisiä käytetään ylläpitämään luuston terveyttä, vaikka fosforin puutostila on terveillä ihmisillä hyvin harvinainen. Ravinnon korkea fosfori-kalsiumsuhde voi olla kuitenkin haitallinen, sillä se kiihdyttää luukudoksen hajotusta. Tällainen tilanne voi syntyä, mikäli ravinnosta saadaan runsaasti fosforia erityisesti lisäaineiden muodossa, mutta kalsiumia alle saantisuositusten. Elintarviketeollisuus ja erityisesti prosessoitujen lihatuotteiden valmistajat ovat pyrkineet vähentämään fosfaattien määrää tuotteissaan lisäaineita vastustavien trendien seurauksena. Fosforin positiivisia vaikutuksia koskevien terveysväitteiden rinnalla on siis trendi, joka pitää erityisesti lisäainefosfaatteja haitallisena.

 

Kromi

 

Kromi on hivenaine, joka esiintyy elintarvikkeissa enimmäkseen kolmiarvoisena Cr³⁺:na (kromin biologisesti aktiivisin muoto). Hyviä saantilähteitä ovat esimerkiksi täysjyvävilja, sisäelimet sekä parsakaali.
Kromin biokemiallista tehtävää ei ole täysin osoitettu, eikä sen välttämättömyydestä ole tieteellistä näyttöä. Kromin biologisesti aktiivisen muodon, kromoduliinin oletetaan aktivoivan insuliinin signalointia. Kromin arvellaan siis toimivan insuliinin kofaktorina. Kromia ja sen yhteyttä sokeritautiin on tutkittu paljon, mutta saadut tulokset kromilisän vaikutuksista koehenkilöiden insuliiniherkkyyteen ovat ristiriitaisia.
Kromilla on vuosikymmenien maine makeanhimon taltuttajana, sillä sen väitetään alentavan korkeita verensokeriarvoja ja tasapainottavan verensokerin suuria heilahteluja.
Kromia myydään ravintolisänä mm. kromipikolinaatin ja kromoduliinin muodossa. Suurin kromilisien kohderyhmä ovat painonpudottajat, mutta makeannälän hillitsemisen lisäksi kromin väitetään myös parantavan suorituskykyä ja vähentävän rasvamassaa. Luotettavaa tutkimustuloksia kromin terveysvaikutuksista ja turvallisuudesta saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Natrium

 

Natrium on elimistölle välttämätön kivennäisaine. Luonnossa sitä esiintyy yhdisteinä merivedessä ja kallioperän mineraaleissa, kuten maasälvässä. Natrium esiintyy suurimmilta osin klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana, joka on ihmiselle tärkeä nestetasapainon ylläpitäjä.
Elimistössä natrium sitoo vettä, ja tällä tavoin se osallistuu vesitasapainon ylläpitämiseen. Lisäksi natriumilla on tärkeä tehtävä verimäärän ja happo-emästasapainon ylläpitämisessä, esimerkiksi happojen erittäminen virtsaan vaatii natriumia. Natrium auttaa myös lihaksia toimimaan osallistumalla hermoimpulssien kulkuun ja lihasten supistumiseen. Se on myös tärkeä tekijä luuston muodostuksessa ja mahdollistaa kaliumin ohella aminohappojen ja glukoosin pääsemisen kohdesolun sisälle.
Natriumia saa esimerkiksi normaalista ruokasuolasta, juustosta ja lihavalmisteista.

Yleensä natriumia saadaan tarpeeksi tavallisista elintarvikkeista, joten sen lisäys ruokavalioon ei ole tarpeellista. Munuaiset säätelevät tehokkaasti veren natriumpitoisuutta ja mikäli natriumia esiintyy veressä liikaa, se eritetään virtsaan. Liikasaanti voi aiheuttaa turvotusta sekä korkeaa verenpainetta.

Terveysväitteitä:

Hyväksytty:

• Foods with a low or reduced content of sodium:
• Reducing consumption of sodium contributes to the maintenance of normal blood pressure.

Ei-hyväksyttyjä:
Ascorbic acid, sodium salt:

• Soothing for mouth and throat / Reliefs in case of tickle in the throat and pharynx / Soothing and pleasant effect on throat pharynx and vocal cords. (Väitteelle ei ole tieteellistä näyttöä.)

Sodium:

• Sodium is needed for the functioning of muscles. (Jättää ristiriitaisen ja hämmentävän viestin kuluttajille.)

 

Sinkki
Sinkki osallistuu lähinnä entsyymitoiminnan kautta elimistön normaaliin kasvuun, kehitykseen, hormonitoimintaan, vastustuskyvyn ylläpitoon, vitamiinien ja rasvahappojen aineenvaihduntaan sekä antioksidanttipuolustukseen. Sinkin tärkeimpiä saantilähteitä ovat liha ja viljavalmisteet.
Sinkillä on useita hyväksyttyjä terveysväitteitä, joissa saa sanoa sen edistävän elimistön normaalia toimintaa eri osa-alueilla. Esimerkiksi sinkin saa sanoa ylläpitävän normaalia ihoa, hiuksia ja kynsiä tai edistävän immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Sinkkiä ei juurikaan lisätä elintarvikkeisiin (poikkeuksena Novellesinkki+E kivennäisvesi), mutta sitä markkinoidaan erilaisina ravintolisinä. Internetin maailmassa sinkillä uskotaan olevan erityisesti vastustuskykyä sekä aknea parantava vaikutus.
Sinkkilisästä on hyötyä, jos kärsii sinkin puutteesta, mutta tuokohan niiden nauttiminen lisähyötyä muille? Ja olisiko riittävä määrä saatavissa myös monipuolisesta ruokavaliosta? Liiallinen sinkin saanti ainakin voi johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen.

Lähteet:

• Komission rekisteri ravitsemus- ja terveysväitteistä: http://ec.europa.eu/nuhclaims/
• www.terveyskirjasto.fi
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta, ravitsemussuositukset 2005: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ravitsemussuositus2005.fin.pdf
• www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit
• www.wikipedia.fi
• www.evira.fi
• www.fineli.fi
• Euroopan Komission asetus (EY) N:o 1924/2006
• Euroopan Komission asetus (EY) N:o 432/2012
• Finnravinto 2007
• Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. 4.p. Duodecim 2012
• Voutilainen, Eeva 2010: Ravitsemustieteen perusteita –verkkoaineisto
• Belitz H.D, Grosch W, Schieberle P, 2004. Vitamins.Teoksessa Food Chemistry 3rd revised edition. Springer-Verlag Berlin Heidelberg, Germany. Sivu 422.
• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044
• http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/1220.pdf
• https://www.hyvinvoinnin.fi/seleenivalmisteet?gclid=CO6Sz87w17ICFYF2cAodHnoAXg
• http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2244&fuclass=all&specdiet=vegan&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi
• http://www.ravintoaineopas.fi/vitamiinit?Nutrient=8
• http://www.vitaelab.fi/Terveystietoa/E-vitamiini
• Valio. D-vitamiini, maito ja uudet saantisuositukset:
• http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/d-vitamiini-maito-ja-uudet-saantisuositukset/
• Ruokatieto:Efsa nosti D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajaa:http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1237369
• http://ec.europa.eu/nuhclaims/?event=search&CFID=242675&CFTOKEN=9930eb2139c695ae-1DBE6EA6-B8AA-F57C-860EB434F6C94C67&jsessionid=93127fb3cf2582327b01763613191d241e5dTR
• http://www.hartwallnovelle.fi/#!/tuotteet/novelle-plus/kalsium
• http://www.valio.fi/olo/?snsrc=aws_3300272ba02fbe2369426185f6ae96a726660727818&snkw=valio%20olo&gclid=CJaxh7DN4LICFeGXcAod2iwA0w
• http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-kidius-maitovanukas-on-lasten-makuun/
• Snellman: Liha korvasi lisäaineet:
• http://www.snellman.fi/fi/tuotteet/uutiset/liha-korvasi-lis%C3%A4aineet-0?gclid=CM_Jwuum37ICFSkumAod7X4Aag
• http://ec.europa.eu/nuhclaims/?event=search&CFID=244944&CFTOKEN=1a5306eaaa6efd7f-27BBAA64-A774-C70C-7278B77BE337FA0F&jsessionid=9312954315683e6c1eab74b7c745d1662536TR
• http://www.fineli.fi/component.php?compid=2160&lang=fi
• http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=95
• http://www.hartwall.fi/fi/Juomat/tuoteryhmat/Vedet/Hartwall-Novelle-Calcium/Hartwall-Novelle-Calcium-Citrus2/
• https://www.terveysmarket.fi/product_catalog.php?c=54&gclid=CJX1verJ5bICFUV2cAodoRUAoQ
• http://www.saltlife.fi/epages/Kaupat.sf/secc4a4166be7/?ObjectPath=/Shops/Suola/Products/178&gclid=CMTDsunK5bICFSF7cAodeBoAug
• https://www.hyvinvoinnin.fi/magnesiumvalmisteet?gclid=CISHpI7L5bICFYJ4cAodS1gAJA