Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston tapahtumat 2014
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston hallinto muuttui, kun vuodesta 1998 osaston johdossa toimineen professori Hannu Korkealan jälkeen osaston esimiehenä aloitti yliopistonlehtori, dosentti Mari Nevas.

Julkaisutoiminta
Osastolta valmistui vuoden 2014 aikana kolme väitöskirjaa, lisensiaattitöitä tehtiin yhteensä 13 ja osaston tieteellisen työn tuloksena julkaistiin yhteensä 44 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Muita vertaisarvioituja julkaisuja, kuten kirjankappaleita oli yhteensä 30. Professori Raimo Pohjanvirran ohjaamana valmistui lisäksi yksi väitöskirja Itä-Suomen yliopistoon.

Elokuussa 2014 julkaistiin uusi kansainvälinen oppikirja lihantarkastuksesta ja teurastamohygieniasta. Kirja ”Meat inspection and control in the slaughterhouse”, (http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1118525868.html), on ajantasainen hakuteos, joka vastaa lihantarkastuksen ja valvonnan muuttuneisiin tarpeisiin. Kirjan kirjoittajat ovat kansainvälisiä alan asiantuntijoita ja sen ovat toimittaneet eläinlääkäri Thimjos Ninios, dosentti Janne Lundén, professori Hannu Korkeala ja professori Maria Fredriksson-Ahomaa.

Uusia tutkimushankkeita ja avauksia
Suomen Akatemia myönsi professori Johanna Björkrothin tutkimusryhmälle 162 088 € suuruisen rahoituksen kaksivuotiseen hankkeeseen ”ICT-anturiratkaisut biogeenisten kaasujen luotettavaan havainnointiin”, osana konsortiota, jossa mukana ovat Åbo Akademi, Oulun yliopisto sekä Helsingin yliopisto.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi professori Hannu Korkealalle 200 000 € suuruisen rahoituksen projektille, jossa kartoitetaan Listeria monocytogeneksen riskitekijöitä ja torjuntaa kalateollisuudessa. Hankkeessa on mukana myös dosentti Janne Lundén ja se toteutetaan yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa. Projektissa tehdään laajaa yhteistyötä kunnallisten elintarvikeviranomaisten kanssa.

Yliopistonlehtori, dosentti Leena Maunulan virusryhmä on mukana Eviran johtamassa ministeriön hankkeessa “Altistus mikrobiologisille ja kemiallisille vaaroille” vuosina 2014–2017. Virusryhmän osuus hankkeen rahoituksesta on 93 000 €. Hankkeessa tutkitaan suomalaisen kuluttajan altistumista mm. suolistovirusten aiheuttamalle riskille elintarvikkeista.

Apulaisprofessori Mirko Rossi sai Helsingin yliopiston kolmen vuoden tutkimusrahoituksen, 150 000 €, tutkimusprojektille ”Glycobiology of Campylobacter coli”, 2014–2016.

Opetuspuolella uutena avauksena voidaan pitää yhteistyössä Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston kanssa ensimmäistä kertaa järjestettyä pienimuotoista seminaaria, jossa esiteltiin ”One health – One medicine” käsitettä tiedekunnan 3. vuosikurssin opiskelijoille infektioepidemiologian kurssin yhteydessä.

Helsingin yliopistossa uudistettiin tohtorinkoulutusjärjestelmä ja vuoden 2014 alusta alkoivat toimia uudet tohtoriohjelmat.

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla koordinoidaan ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmaa, jonka johtajana toimii professori Hannu Korkeala ja koordinaattorina FM Laila Huumonen.

Jatko-opiskelijakurssit
Osasto oli aktiivisesti mukana Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman jatko-opiskelijakurssien järjestämisessä. Osaston henkilökunta järjesti neljä kurssia, joille oli kutsuttu opettajiksi alan kansainvälisiä asiantuntijoita. Kurssit olivat yliopistonlehtori, ELT Elias Dahlstenin “Introduction to bioinformatic tools in food hygiene research”, Dr. Maria J. Vilarin ja professori Hannu Korkealan järjestämä “Epidemiology of foodborne pathogens”, professori Raimo Pohjanvirran kurssi “Chemical contaminants of food and drinking water in Finland”, ja Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelman kanssa yhteistyössä järjestetty “Working with bacterial genomes” apulaisprofessori Mirko Rossin, yliopistonlehtori FT Rauni Kivistön ja FT Ji Zhangin koordinoimana.

Yliopistonlehtori, dosentti Leena Maunulan organisoima Nova-kurssi ”Molecular methods for detection of foodborne pathogens in food” järjestettiin maaliskuussa 2014. Kurssille osallistui opettajia ja jatko-opiskelijoita yhteensä seitsemästä eri maasta.

Palkintoja ja nimityksiä
Professori Johanna Björkroth sai Helsingin yliopiston hopeisen ansiomerkin palveluksistaan yliopiston hyväksi. Professori Björkrothille myönnettiin lisäksi Walter Ehrströmin säätiön pronssinen ansiomitali elintarvikehygienian edistämisestä.

Yliopistonlehtori Riikka Laukkanen-Ninioksen posteri ’Epidemiology and control of enteropathogenic Yersinia in the pork production chain: A literature review’ palkittiin European College of Veterinary Public Health’in (ECVPH) vuosittaisessa tiedekongressissa Kööpenhaminassa lokakuussa 2014 ”Roberto Chizzolini Memorial Poster Award 2014” -palkinnolla. Tohtorikoulutettava, ELL Maija Summan posteri “Detection of human noroviruses from frozen raspberries: a simple and rapid method”, joka käsitteli marjoille soveltuvia virusanalyysejä, palkittiin puolestaan eläinlääkäripäivien posterinäyttelyssä.

Helsingin yliopiston kansleri myönsi 1.10.2014 ELT Riikka Laukkanen-Niniokselle lihan turvallisuuden ja valvonnan dosentin arvon.

Tutkimusryhmien eräitä saavutuksia vuoden varrelta
Professori Johanna Björkrothin tutkimusryhmä jatkoi Leuconostoc-suvun bakteerien haitallisten aineenvaihduntatuotteiden muodostumiseen liittyvien geenien toiminnan tutkimusta. Pakattujen lihavalmisteiden pilaantumiseen liittyvien voimaisten hajujen muodostumisen geenisäätelyn avainlähtökohdaksi varmistui pentoosisokerien fermentaatiometabolia jo aiemmin tunnistetun respiraatiometabolian lisäksi. Funktionaalinen genomiikka on selvittänyt monien pilaantumisilmiöiden mekanismit geenitoimintatasolla. Tätä tietoa voidaan soveltaa monien elintarvikeryhmien laadunvarmistuksessa.

Professori Marja-Liisa Hännisen tutkimusryhmä on kehittänyt vuosien ajan patogeenisten bakteerien genomisen tiedon tuottamisen ja analysoimisen osaamistaan. Vuonna 2014 julkaistuissa tuloksissa genomianalytiikkaa käytettiin selvittämään kampylobakteerien populaatiogenetiikkaa eri eläimissä sekä kampylobakteeri-infektioiden epidemiologiaa ja tartuntalähteitä. Genomianalytiikka yhdistettynä bioinformatiikkaan ja laskennallisiin menetelmiin tulee lähitulevaisuudessa muuttamaan bakteriologisen diagnostiikan, bakteerikantojen karakterisoinnin ja zoonoottisten infektioiden tartuntalähteiden selvittämisen.

Professori Hannu Korkealan tutkimusryhmän jäsen ELL Sonja Virtanen väitteli aiheesta ”Epidemiology of Yersinia enterocolitica on pig farms”. Professori Korkealan tutkimusryhmässä työstetty artikkeli, jossa raportoitiin kaksoiskomponenttijärjestelmän CLO3403/CLO3404 keskeinen merkitys Clostridium botulinumin tyypin E kylmänsiedossa, nostettiin spotlight-artikkelina esiin Applied and Environmental Microbiology –lehdessä.

Professori Miia Lindströmin tutkimusryhmässä on löydetty uusia C. botulinumin neurotoksiinituotannon säätelymekanismeja ja selvitetty C. botulinumin itiöitymisen säätelyä. Tutkimusryhmä raportoi myös poikkeuksellisen imeväisikäisen botulismitapauksen, jossa botulismista kliinisesti täysin toipunut lapsi eritti botulinumneurotoksiinia kuukausien ajan. Professori Lindströmin ryhmästä väitteli M.Sc. Zhen Zhang aiheesta ”Characterization of neurotoxin gene location, toxigenesis and cold tolerance in Clostridium botulinum”.

Dosentti Janne Lundénin vetämä, maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke ensisaapumisvalvonnan valtiollistamisen vaikutuksista valmistui. Hankkeessa on selvitetty ensisaapumisvalvonnan vaikuttavuutta ja kohdentumista riskielintarvikkeisiin sekä toimeksiantosopimusmallin toimivuutta ensisaapumisvalvonnan valtiollistamisessa.

Dosentti Leena Maunulan vetämän virusryhmän ensimmäinen väitöskirjatyö valmistui, kun ELL Maria Rönnqvist väitteli lokakuussa aiheenaan “Noroviruses on surfaces: Detection, transfer and inactivation”, eli norovirusten leviäminen ympäristön pintojen välityksellä.

Dosentti Mari Nevaksen johtama, maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kolmevuotinen valvonnan alan laaja tutkimushanke ”Elintarvikevalvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus” saatiin päätökseen. Tutkimustulokset antavat viitteitä mahdollisuudesta lisätä vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta erilaisin käytännön toimin. Hankkeessa toimi vastuullisena tutkijana tohtorikoulutettava, eläinlääkäri Tiina Läikkö-Roto.

Professori Raimo Pohjanvirran toksikologian tutkimusryhmästä julkaistiin tavanomaista enemmän, yhteensä seitsemän, alkuperäisjulkaisua, joista osa alansa arvostetuimmissa lehdissä (Toxicology and Applied Pharmacology, PLoS ONE, BMC Genomics); näiden lisäksi julkaistiin myös yksi katsausartikkeli. Julkaisuissa käsiteltiin mm. AH-reseptorin fysiologisesti säätelemiä geenejä, TCDD:n kohdegeenejä rotan maksassa, TCDD:n hormonivaikutuksia ja TCDD:n aiheuttamia muutoksia biliverdiinin metaboliassa sekä vertailtiin suomalaisten ja nigerialaisten elintarvikkeiden genotoksisuutta. Professori Raimo Pohjanvirta toimi myös International Journal of Molecular Sciences -lehden dioksiinien toksisuusmekanismeja käsitelleen erikoisnumeron kutsuttuna vieraseditorina.

Kansainvälinen toiminta
Professori Hannu Korkeala, dosentti Janne Lundén sekä dosentti Mari Nevas olivat mukana järjestämässä järjestyksessään toista kansainvälistä elintarvikevalvonnan tutkimuksen kongressia ”The 2nd International Meeting on Food Control Research”. Kokous pidettiin Latviassa ja siihen osallistui noin 50 elintarvikevalvonnan tutkijaa yhdestätoista eri maasta. Kokous edisti kansainvälistä yhteistyötä elintarvikevalvonnan tutkimuksen sektorilla ja siellä oli vahvasti edustettuna myös suomalainen valvonnan tutkimus.

Professori Maria Fredriksson-Ahomaa toimi kansainvälisessä arviointiryhmässä, joka evaluoi Ruotsin maatalousyliopiston tutkintoja mukaan lukien eläinlääketieteelliset tutkinnot. Lisäksi professori Maria Fredriksson-Ahomaa osallistui Euroopan eläinlääketieteellisten yksiköiden opetusta arvioivan ja kehittävän the European Association of Establishments for Veterinary Education’in (EAEVE) organisoiman kansainvälisen arviointiryhmän toimintaan.

Tohtorikoulutettava, ELL Mariella Aalto-Araneda osallistui Suomen edustajana Next Generation Global Health Security (GHS) Leaders -kokoukseen Washington DC:ssa, jossa 35 nuorta eri alojen ammattilaista keskustelivat maailman terveysturvallisuuden edistämisestä. Aalto-Araneda osallistuu myös Next Generation GHS Leaders -ryhmän perustamiskirjan laatimiseen ja jatkotoiminnan suunnitteluun.

Osastolla on lisäksi ollut vuoden aikana useita ulkomaisia vieraita liittyen opetukseen tai tutkimusyhteistyöhön.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Osaston tutkijoita on ollut asiantuntijoina kuultavina mediassa ja luennoitsijoina useissa yliopiston ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Erityisesti raakamaidon turvallisuus on aiheuttanut laajaa kiinnostusta ja professori Miia Lindström on ollut median haastateltavana eri yhteyksissä. Professori Lindströmin johtamassa tutkimusryhmässä tutkitaan raakamaidon listeria-, kampylobakteeri- ja STEC-riskiä ja riskitekijöitä tilatasolla yhteistyössä Eviran kanssa.

Maidon ohella antimikrobilääkeresistenssiin liittyvä keskustelu on herättänyt erityistä mielenkiintoa osaston tutkimusta kohtaan ja resistenssiaihepiiriin perehtynyt tutkijatohtori Annamari Heikinheimo on osallistunut aktiivisesti aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun.

Dosentti Mari Nevakselle myönnettiin maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitus esiselvityshankkeeseen, jossa kartoitetaan ympäristöterveydenhuollon mahdollisen valtiollistamisen vaikutuksia, hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Selvitys tehdään yhteistyössä ELT Outi Lepistön (Envirovet) kanssa.

Mari Nevas
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto