Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Tuotantoeläintutkimus jatkuu

Osaston uudessa hankkeessa selvitetään mykoplasmatartuntojen vaikutusta ja vastustusta mm. vasikkakasvattamoissa.

Osaston uudessa hankkeessa selvitetään mykoplasmatartuntojen vaikutusta ja vastustusta mm. vasikkakasvattamoissa.

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla jatku useita merkittäviä tutkimushankkeita tuotantoeläinten sairauksissa ja hyvinvoinnissa. Uusimmaksi tutkimuskohteeksi nousivat mykoplasmat, kun professori Timo Soveri sai rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriöltä projektiin ”Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa”. MSc Jutta Kauppi tutki 2014 valmistuneessa väitöskirjassaan lehmän käyttäytymistä sekä käyttäytymisen muutoksia, jotka liittyvät lypsyyn tai lehmän terveydentilan heikkenemiseen. Osastolla panostettiin merkittävästi ohjaukseen ja uuteen tutkijasukupolveen. Yhteisessä tutkijaseminaarissa Pajulahden urheiluopistolla seniorit ja juniorit pohtivat yhdessä, mitä vastavalmistuneen väittelijän tulee osata, jotta sekä ohjaajat että ohjattavat tutkijat osaisivat tavoitella samaa päämäärää. Yhteiset suuntalinjat sovittiin ja toivottavasti panostus kantaa hedelmää helpottaen ja selventäen kaikkien työtä.

Opetuksen kehittäminen
Opetusohjelmiin tehtiin vain pieniä muutoksia. Nyt on aika nähdä, miten viime vuosina tehdyt muutokset toimivat. Oppiaineiden sisällä opetusta on pitkään yhdistetty isommiksi kokonaisuuksiksi, blokeiksi. Tuotantoeläinklinikalla on otettu käyttöön toimenpiteet, millä saadaan kaikille klinikkakierrossa oleville opiskelijoille mielekästä käytännön opetusta joka päivälle. Hiljaisina praktiikkapäivinä sairasmatkoja korvaa tarvittaessa eläinten äärellä tehdyt tietoiskut. Klinikkavuoden opiskelijoille on järjestetty myös eläinsuojelu- ja etiikkapäiviä ryhmittäin osana klinikkakiertoa. Kliinisten taitojen arviointi käytännön kokeen avulla keväällä ennen opiskelijoiden pääsyä praktiikkaan alkaa vakiinnuttaa asemaansa ja napakoittaa sopivasti klinikkavuotta. Asiakassikaloiden vähentymisen myötä olemme hakeneet korvaavia keinoja käytännön sikaeläinlääkinnän opetukseen. Opiskelijoiden vapaaehtoinen harjoittelu sikaeläinlääkärin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin ja niin kutsutut Seinäjoen sikaviikot ovat saaneet hyvää palautetta. Seinäjoen päässä terveydenhuoltoeläinlääkäriksi saatiin eläinlääkäri Jaakko Marttila.

Kiitoksia ja huomiota henkilökunnalle
Tiedekunnassa pitkän uran tehnyt professori Satu Pyörälä jäi eläkkeelle. Pyörälän panos utaretulehdustutkimuksessa ja – opetuksessa on ollut merkittävä ja onkin mukava todeta, että tätä työtä jää jatkamaan innostunut uusi sukupolvi. Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys julkisti juhlassaan vuoden dosentin, ansioituneen kotieläinten hyvinvoinnin tutkijan, soveltavan etologian dosentin Laura Hännisen. Hänninen on kansainvälisesti tunnettu ja kysytty puhuja, joka on aktiivisesti tuonut esiin alansa tutkimusta suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Osastollemme osui toinenkin tunnustuspalkinto. Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY antoi vuoden pedagogi-tunnustuksen ELT Helena Rautalalle.

ecar_2014_500

ECAR-kesäkoulu, keskellä Olli Peltoniemi.

Osastolla laajaa kansainvälistä toimintaa
Kansainvälistä väriä osaston toimintaan toi professori Terttu Katilan johtaman asiantuntijatyöryhmän ja ESDARin hallituksen järjestämä eurooppalaisen kotieläinten lisääntymistieteen ESDAR-konferenssi Helsingissä. Tapahtumaan osallistui 350 henkilöä eri puolilta maailmaa. Konferenssin yhteydessä professori Olli Peltoniemi palkittiin pitkäjänteisestä ja tuotteliaasta tutkimustyöstään sikojen lisääntymisestä. Peltoniemi on toiminut myös ECARin (European College of Animal Reproduction) hallituksen jäsenenä ja aktiivisena kouluttajan. Hän mm. järjesti Helsingissä ensimmäisen ECAR-kesäkoulun, minkä jälkeen hänet valittiin ECARin presidentiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle.

Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama, suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä yhteistyötä tukeva North-South-South Higher Education -ohjelmaTansanian ja Kenian tiedekuntien välillä jatkui myös tänä vuonna. Opiskelija- ja opettajavaihto oli vilkasta ja yhteistyössä järjestettiin Keniassa intensiivikurssi karjaterveydestä. Kurssin opettajana mukana ollut osastomme eläinlääkäri Eeva Mustonen pääsi kertomaan Suomessa tehdystä työstä karjojen terveyden eteen.

Eläinten hyvinvointikeskuksen jatkaa aktiivisena
Eläinten hyvinvointikeskus EHK avasi kansalaisille suunnatun sähköisen eläintietosivuston osoitteessa (www.eläintieto.fi). Sivustolla on tietoa eläinten hyvinvoinnista yleisesti ja lajikohtaisesti. Siellä pohditaan myös eläinten hyvinvoinnin määritelmää sekä eläinten asemaa osana yhteiskuntaa. Ajankohtaisosiosta löytyvät blogi, uutiset ja tulevat tapahtumat. EHK osallistui eläinsuojelulain uudistukseen toimimalla ohjausryhmässä ja viestimällä ohjausryhmän kokousten sisällöistä eläintietosivujen blogissa. EHK:n toimesta tehtiin eläinsuojelulain uudistusta varten kaksi selvitystä: Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista, sekä Selvitys emakoiden tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista.

haukio_500jpg

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio kävi tutustumassa eläinten hyvinvointitutkijoiden ja -toimijoiden työhön. Kuvassa vas. Tiina Kauppinen, Sari Salminen, Jenni Haukio, Anna Valros, Laura Hänninen ja Satu Raussi.

Eläinten hyvinvointi muutenkin esillä
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio vieraili Viikin kampuksella. Hänelle esiteltiin kattavasti eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävää eläinten hyvinvointitutkimusta. Näin osastomme tutkijat pääsivät mainiosti kertomaan omasta työstään. Laajemmin työn tuloksia esiteltiin myös jo perinteeksi muodostuneessa, laajalle yleisölle suunnatussa eläinten hyvinvointifoorumissa, jonka aiheena tänä vuonna oli ontuvan eläimen kipu.

Rakentamista, muuttoa ja suunnittelua
Viikissä eläintenpidon ja hyvinvoinnin oppiaine muutti loppuvuonna uusiin toimistotiloihin eläinsairaalan yhteyteen Clinicumiin. Uusissa tiloissa on otettu huomioon tämän päivän ergonomiavaatimukset ja sähköpöydät sekä vetäytymishuoneet otettiinkin innolla vastaan. Loppuvuonna saatiin osaston henkilökunnan pitkään odottama päätös Saaren tuotantoeläintilojen peruskorjauksesta. Suunnittelutyö lähti käyntiin heti ennen joulua ja vuonna 2015 onkin odotettavissa paljon työtä rakennusprojektiin liittyen. Nykyisissä tiloissa ei ole enää pystytty vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin tautitorjunnassa ja hygieniassa. lisäksi huomattavasti kasvanut opiskelijamäärä edellyttää toimintojen ja tilojen uudelleen järjestelyjä.

Juhlavuoteen valmistaudutaan
Ensi vuoden eli 2015 juhlahumuun on alettu valmistautua arjen keskellä jo hyvissä ajoin. Yliopiston juhlavuosi tuo tullessaan monia tapahtumia. Ehkä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston kannalta yksi intensiivisimmistä tapahtumista tulee olemaan promootio. Sen vetäjäksi on valittu osaston professori Terttu Katila, jonka johdolla suunnitelmat ja järjestelyt ovat jo hyvässä vauhdissa.

Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto