Tutkimuksen varadekaanilta

olli_peltoniemi_500

EE-talon 10-vuotisjuhla elokuussa 2014. Kuvassa etualalla vas. Olli Peltoniemi ja Raimo Pohjanvirta.

Eläinlääketiede on kansainvälistä huippuluokkaa

Vuoden ykkösuutinen tieteen ja tutkimuksen saralta oli eläinlääketieteellisen tutkimuksen sijoittuminen ykköseksi kaikkien tieteenalojen vertailussa Suomen Akatemian tieteen tila -raportissa syksyllä. Vertailussa tieteenalaa verrattiin viittausindekseillä mitaten suhteessa kansainväliseen tasoon kyseessä olevalla alalla. Eläinlääketiede on nostanut tasoaan tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana ja on tällä hetkellä kaikista noin 30 tieteenalasta, joilla tutkimusta Suomessa tehdään, huipulla. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tiedekunnassa tehtävä tutkimus on erinomaisen vaikuttavaa – tutkimustuloksiamme seurataan maailmalla intensiivisesti ja niihin viitataan hyvin ahkerasti.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan vuosi 2014 oli myös ennätysvilkas väitösten järjestämisen suhteen; vuoden aikana nähtiin 18 väitöstä. Kahdeksan näistä oli eläinlääketieteen tohtorin tutkintoa ja 10 filosofian tohtorin tutkintoa.

Helsingin yliopiston vuoden 2014 dosentiksi valittiin ELT Laura Hänninen, joka nimitettiin etologian dosentiksi eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2011. Hänninen on erittäin ansioitunut kotieläinten hyvinvoinnin tutkija. Hänellä on noin 30 tieteellistä alkuperäisartikkelia alan arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa. Dosentti Hänninen ohjaa tällä hetkellä seitsemää väitöskirjaa. Hän toimii lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa luottamustehtävissä. Hänninen on ollut kysytty puhuja ja haastateltava koskien oman alansa tutkimusta. Hän on toiminut erittäin ansiokkaalla tavalla dosenttina, edustaen omaa yliopistoaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Vuoden 2014 keskeinen asia Helsingin yliopiston ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa oli tohtorikoulutuksen uudelleen organisoiminen. Yliopistotasolla uusi järjestelmä toi tullessaan 4 tutkijakoulua ja 31 tohtoriohjelmaa. Tiedekuntaan koordinoitavaksi tuli kaksi tohtoriohjelmaa: ruokaketju – tohtoriohjelma ja kliinisen sekä translationaalisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma DPCVM. Näiden lisäksi tiedekunta tekee yhteistyötä monen eri tohtoriohjelman kanssa, joita koordinoidaan useassa eri tiedekunnassa.

Tohtoriohjelma ELTDK LTDK Bio- ja ympäristötiet. MMTDK YHTEENSÄ*
DPCVM, kliininen eläinlääketiede 75 4 79
Ruokaketjun ja terveyden ohjelma 38 38 76
Integrative Life Science Doctoral Program 8 28 119 6 168
Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma 7 7 16 44 74
Doctoral Program in Brain and Mind 1 27 28 60

Taulukko: Eläinlääketieteellisen ja kolmen muun tiedekunnan tohtorikoulutettavien jakautuminen tohtoriohjelmiin, tilanne 28.5.2014. * Mukaan on otettu vain ne ohjelmat, joissa tiedekunnan tohtorikoulutettavia on mukana. Myös muiden tiedekuntien tohtorikoulutettavat puuttuvat taulukosta. Yhteensä – luku on ohjelman tohtorikoulutettavien kokonaismäärä kaikissa tiedekunnissa.

Ajatuksena ja myös käytäntönä on, että 2014 alusta alkaen jokainen tohtorikoulutettava kuuluu johonkin tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelman tehtävänä on koordinoida tutkimusryhmien tohtorikoulutusta, tarjota alakohtaisia kursseja tohtorikoulutettaville sekä jakaa ohjelmalle osoitetut tohtorikoulutuspaikat tohtorikoulutettaville.

Tutkijakoulut koordinoivat tohtoriohjelmien toimintaa – järjestävät yleisen tason kursseja, jakavat resursseja tohtoriohjelmiin kurssien järjestämiseksi, menetelmiin liittyviin vierailuihin yms. toimintaan ja tohtorikoulutettavien palkkoihin.

Tiedekunnan roolina on jatko-opinto-oikeuden myöntäminen tohtoriopintojen alkuvaiheessa ja painatusluvan myöntäminen väitöskirjaprosessin loppuvaiheessa sekä väitöskirjan arvostelu. Tiedekunta siis osaltaan vastaa alakohtaisten tohtoritutkintojen laadusta yhdessä tohtoriohjelmien kanssa.

Uudessa järjestelmässä kaikki toimijat on velvoitettu toimimaan yhteistyössä toistensa kanssa. Tiedekunnan tavoitteena on tukea aloittelevaa tohtoriopiskelijaa ja tutkimusryhmää, toimia joustavasti ja nopeasti omalta osaltaan prosessin edetessä. Uudistuksen yhteydessä on esiintynyt paljon kysymyksiä koskien toimintatapoja ja rutiineita – kaikki rutiinit ja käytännöt eivät vielä ole täysin vakiintuneet tätä kirjoitettaessa. Yhteistyö ja hyvä tahto eri toimijoiden kesken on uudistuksen jälkeen edellytys järjestelmän toimimiselle.

Olli Peltoniemi
Varadekaani, tutkimusasiat
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto