Perusopetuksen varadekaanilta

mirja_ruohoniemi_2014_300

Mirja Ruohoniemi

Vuodet ovat jatkumoita

Vuosi 2014 alkoi uuden hallintokauden vaihtuessa. Pääpiirteissään toiminta jatkui perusopetuksen osalta entisenlaisena. Opetuksen toimikunnat jatkoivat työtään, mutta joitakin henkilövaihdoksia tapahtui ja toimintaa arvioitiin. Opintohallinnon prosesseja päivitettiin, samoin opiskelijapalautejärjestelmää ja kandidaatin tutkielman pelisääntöjä. Kun pohjatyö on tehty kunnolla ja työhönsä sitoutuneet henkilöt työskentelevät yhdessä, syntyy tuloksia!

Opetusta ja opettajiemme arvostetaan
Helsingin yliopistoon vuonna 2012 perustettu Opettajien akatemia on nostanut esiin opettajien asiantuntijuuden merkityksen ja tuonut uudenlaista innostuneisuutta yliopistoyhteisöön. Tiedekuntamme sai vuoden 2014 aikana yhteensä kolme uutta ”opeakateemikkoa”: vuoden alussa yliopistonlehtorit Mikael Nikun ja Anna-Maija Virtalan, ja aivan vuoden lopussa professori Mari Heinosen. Opettajien akatemian jäsenet ovat osoittaneet kiitettävää aktiivisuutta myös tiedekunnan opetuksen kehittämisessä. Toinen innostava asia oli Eläinsairaalan pedagogisten iltapäivien toteutuminen helmikuussa. Eläinsairaalalla on tärkeä rooli tulevien eläinlääkäreiden kouluttamisessa, ja kliinisen työn harjoittelu on yksi opintojen herkimpiä ja haastavimpia vaiheita. Asiantunteva ja opetusmyönteinen henkilöstö pystyy luomaan harjoittelulle turvalliset puitteet.

Tiedekunnassa jaetaan vuosittain tunnustusta hyvästä opetuksesta. Palkitsemiskriteerit vaihtelevat vuosittain, ja tänä vuonna palkittiin sellainen opintojakso, joka sai opiskelijoita erinomaista palautetta mutta oli parantanut eniten palautettaan edellisvuodesta. Palkituksi tuli pieneläinkirurgian opintojakso, josta yksi opettajista pääsee osallistumaan ensi kesänä pedagogiseen symposiumiin Englantiin. Palkinto jaettiin juuri ennen joulua Viikin kampuksen uudessa Think Company -tilassa, joka tarjosi mukavat ja vapaamuotoiset tilat kokoustamme varten. Opettajakokouksen teemana oli oppimista edistävä palaute.

Koulutusohjelman kehittäminen ja arviointi
Opetussuunnitelmatyö otti ison harppauksen kohti tavoitettaan – kandidaattivaiheessa on johdanto kaikkiin eläinlääkärin työn kannalta tärkeisiin osa-alueisiin, lisensiaattivaiheessa niitä täydennetään työelämän näkökulmasta – kun kolmannelle opintovuodelle saatiin Johdanto kliiniseen tuotantoeläinlääketieteeseen -opintojakso (3 opintopistettä). Opiskelijat tutustuvat Saarella tuotantoeläinlääketieteeseen myös käytännössä. Eeva Mustonen esitteli jaksoa Englannissa kesällä järjestetyssä VetEd-symposiumissa. Samoin Diagnostisen kuvantamisen perusteet erotettiin omaksi jaksokseen kolmannella vuodella ja siihen lisättiin käytännön diagnostiikkaa sekä röntgen- että ultraäänitutkimusten osalta.

Klinikkaopetuksen kehittämistyöryhmä on kamppaillut klinikkavuoden kehittämisen eteen jo kolme vuotta. Uusi kokoonpano ja vuosien pohjatyö kantoikin hedelmää, ja vuoden lopuksi saatiin yhteisesti päätettyä raamit tulevalle klinikkakierrolle. Klinikkavuoteen on nyt integroitu myös patologiaa ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelua, ja valinnaisuus lisääntyy hieman aiemmasta. Syksyllä järjestettiin ensimmäistä kertaa 6. vuoden opiskelijoille palautetilaisuus heidän ensimmäisen praktiikkakesänsä kokemusten purkamista varten. Kokemuksia vaihdettiin sekä tiedekunnan opettajien että alumnien ohjauksessa niin tietojen, taitojen kuin jaksamisenkin osalta.

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma oli valittu Helsingin yliopiston auditoinnin näytöksi jo vuonna 2013, mutta kansainvälinen auditointiraati vieraili tiedekunnassa lokakuussa. Haastatteluihin osallistuivat niin opettajat kuin opiskelijatkin, ja raadin kysymyksiä pidettiin yleisesti kiperinä. Tätä kirjoitettaessa yliopiston auditoinnin tulokset eivät ole vielä tiedossa, mutta tiedekunta toivoo saavansa jälleen konkreettisia kehittämisehdotuksia laadunhallintansa kehittämiseksi.

Aiempi työ kantaa hedelmää
Vuosi 2013 päättyi tiedekunnan opetuksen kehittämispäivään, jonka aiheena oli oppimisen arviointi. Ilokseni voin todeta, että ainakin kaksi siellä käsitellyistä teemoista lähti kantamaan hedelmää kuluneen vuoden aikana: eläinlääketieteellinen professionalismi ja ennakkotiedon arviointi. Professionalismia käsitellyt työryhmä kokoontui teeman ympärille kolme kertaa vuoden aikana. Opettajien akatemian jäsenen Mikael Nikun terveiset eläinlääketieteellisestä pedagogisesta symposiumista Englannista ja Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan, tiedekuntaneuvostomme jäsenen Kirsi Sarion innostuminen aiheesta toivat pohdintaan uusia ulottuvuuksia. Ennakkotiedon arvioinnista käynnistyi tutkimusyhteistyö Hevossairaalan eläinlääkäreiden ja Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön tutkijatohtori Telle Hailikarin kanssa.

Opiskelijapalautejärjestelmän tuottamassa tiedossa erityisesti ilahdutti se, että ensimmäistä kertaa kaikkien opintovuosien opiskelijoista vähintään kaksi kolmasosaa piti jokaisen opintovuoden kuormittavuutta sopivana. Tiedekunta on tehnyt vuosikymmenen työtä tämän tavoitteen eteen – liian kevyitä ei eläinlääketieteen opinnoista ole mahdollista tehdä. Sekä valtakunnallisessa kandipalautteessa että yliopiston laadunhallintatyökaluksikin otetussa Learn-kyselyssä tiedekunnan kehittämishaasteeksi nousee oppimista edistävän palautteen antaminen opiskelijoille.

Mirja Ruohoniemi
Perusopetuksesta vastaava varadekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto