Salamanca – La Ciudad Dorada

Vuonna 1988 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO liitti Salamancan historiallisen vanhankaupungin maailmanperintöluetteloonsa – eikä suotta. Kaupungin nähtävyydet, kuten yliopisto, pääaukio Plaza Mayor sekä uusi ja vanha katedraali ovat täynnä arkkitehtonisia elementtejä eri aikakausilta, mutta ovat tavalla tai toisella päivittäisessä käytössä edelleen. 

Vietimme Salamancassa kaksi päivää, mutta historiaa huokuva vanhakaupunki olisi houkuttanut jäämään pidemmäksikin aikaa. Kahdessa päivässä ehdimme kuitenkin kiertää tunnetuimmat nähtävyydet, sekä seikkailla kaupungin kaduilla ja ihailla kauniita maisemia. Salamancassa vierailleiden mieleen ovat varmasti painuneet useille vanhankaupungin rakennuksille tunnusomaiset kivijulkisivut sekä niiden koristeelliset yksityiskohdat. 

Casa de las Conchas -rakennusta koristavat nimensä mukaisesti lukuisat simpukat. Nykyään rakennuksessa toimii kirjasto. Kuva: Noora Alatupa

Arkkitehtuuri

Salamancan 2500-vuotisen historian aikana kaupunki on ollut niin roomalaisten, visigoottien kuin maurienkin hallinnassa. Kaupungin arkkitehtuurille tyypillinen platereskityyli yhdisteleekin elementtejä goottilaisuudesta, maurien aikaisesta mudéjar-tyylistä, italialaisesta renessanssista ja barokista. Lisäksi kaupunkia kuvaa kuuluisan, alunperin katalonialaisen arkkitehtiperheen mukaan nimetty Churriguerera-tyyli. 

Näitä arkkitehtonisia piirteitä voi nähdä Salamancan yliopiston pääsisäänkäynnin koristeissa, katedraalien seinien kaiverruksissa, pääaukio Plaza Mayorin lukuisissa pylväissä ja kaarissa sekä rakennusten ovien yläpuolella kuvatuissa vaakunoissa ja muissa symboleissa. 

Lempinimensä La ciudad dorada, kultainen kaupunki, Salamanca on saanut monissa rakennuksissa käytetyn kivimateriaalin (espanjaksi piedra de Villamayor) ansiosta: auringon laskiessa ja sen säteiden osuessa kiveen, koko vanha kaupunki hohtaa kauniin kultaisena. 

Salamancan yliopisto

Edellä mainituista rakennuksista Salamancan yliopisto on kaupungin historialle ja sen nykyiselle asemalle ehkä merkittävin. Espanjan kuningas Alfonso IX perusti yliopiston vuonna 1218 ja se toimi vanhan katedraalin tiloissa ennen yliopiston päärakennuksen valmistumista vuonna 1533. Yliopiston näyttävää pääsisäänkäyntiä koristavat pylväät ja lukuisat veistokset, joiden joukosta löytyy vaakunoita, kotkia, köynnöksiä sekä kuuluisa sammakko, josta on tullut niin yliopiston kuin koko kaupunginkin symboli. 

Osa Salamancan yliopiston julkisivua. Kuva: Noora Alatupa

Kulta-aikanaan 1500-luvulla Salamancan yliopisto oli maan akateeminen keskus, ja yksi koko Euroopan tärkeimmistä yliopistoista. Sen opetus keskittyi humanistisiin aineisiin, teologiaan ja oikeustieteeseen, joiden taso houkutteli opiskelijoita myös ulkomailta. Salamancan yliopistossa on vuosien varrella opiskellut ja opettanut moni merkittävä henkilö, kuten kirjailija Miguel de Unamuno, joka toimi yliopiston rehtorina 1900-luvun alussa. 

Jälkiä vanhoista opiskelijoista näkee kaduilla edelleen: tapana oli, että jokaisen opiskelijan nimikirjaimet maalattiin tämän valmistuttua rakennusten seinään oliiviöljyn ja härän veren sekoituksella. Tämä perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä, tosin vain tohtoriksi valmistuvien kesken. Nykyään yliopisto koostuu useammasta rakennuksesta ja on tunnettu etenkin korkeatasoisesta kieltenopetuksestaan, niin filologian kuin kielikurssienkin osalta.  

Yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden nimiä kirjattuna yliopistorakennuksen seinään. Kuva: Iina Sipi

Plaza Mayor

Toinen merkittävä nähtävyys Salamancassa on barokkityylinen Plaza Mayor -aukio. Arkkitehti Alberto de Churrigueran alunperin suunnittelema aukio valmistui 1700-luvun alkupuolella ihmisten kokoontumispaikaksi, ja sitä käytettiin muiden tapahtumien ohella myös kaupungin härkätaisteluareenana. 

Kaupungintalo Plaza Mayor -aukiolla. Kuva: Katja Nummela

Näyttävää aukiota ympäröivien kolmikerroksisten rakennusten alinta kerrosta kiertävät lukuisten pylväiden muodostamat kaaret, joiden väleihin on kuvattu kaupungissa vaikuttaneita henkilöitä, kuten kirjailijoita, kuninkaallisia ja poliitikkoja. Plaza Mayoria pidetään edelleen Salamancan keskuksena, jossa sijaitsee muun muassa kaupungintalo, kahviloita, ravintoloita sekä yksityisiä asuntoja, ja siellä järjestetään edelleen muun muassa ulkoilmakonsertteja ja muita tapahtumia. 

Kirjailija Miguel de Unamunon vaakuna Plaza Mayor -aukiolla. Kuva: Iina Sipi

Pitkästä historiastaan huolimatta Salamanca on onnistunut yhdistämään nykyaikaisen kaupunkielämän mukanaan tuomat vaatimukset historiallisiin piirteisiinsä. Vanhat rakennukset ovat avoinna vierailijoille ja monet niistä ovat edelleen joko alkuperäisessä käytössään tai ne on muutettu esimerkiksi kirjastoksi.  

Tunnustamalla ja listaamalla historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeitä kohteita ja aineetonta kulttuuriperintöä ympäri maailman, UNESCON on tarkoitus edistää kohteiden suojelua ja säilyttämistä myös tuleville sukupolville. UNESCOn lisäksi myös Espanjan hallinto on tunnustanut Salamancan merkittävyyden, ja useat vanhankaupungin rakennukset löytyvätkin hallituksen suojelunarvoisten historiallisten kohteiden listalta. 

 

Lähteet
Consulta de Bienes culturales Protegidos del Ministerio de Cultura y Deporte de Gobierno de España https://www.culturaydeporte.gob.es/cultura/patrimonio/bienes-culturales-protegidos.html  

García de Cortázar, F. “Salamanca. El oro y la escuela” Breve historia de la cultura en España. Barcelona: Planeta, 2008, s. 145-164

Old City of Salamanca – United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization https://whc.unesco.org/en/list/381/ 

Patrimonio Castilla y León http://www.patrimoniocastillayleon.com/en/salamanca

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization https://whc.unesco.org/en/about/ 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *