Pääsykoepäivä

Tänään on taas se päivä johon huipentuu ehkä viikkoja kestänyt luku-urakka ja tiedoista otetaan mittaa. Nimittäin tänään järjestetään maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan pääsykokeet. Kolmea päivää vaille vuosi sitten olin itsekin istumassa toiveikkaana pääsykoesalissa. Pääsykoetilanne on aina hieman jännittävä, sillä pitkän panostuksen ja hartaan valmistautumisen onnistuminen mitataan muutamassa tunnissa ja kokeen jälkeen on odoteltava tuloksia, joiden saapuminen tuntuu kestävän piinallisen kauan. Lisäksi tieto siitä, että jos käykin huonosti, seuraava mahdollisuus tulee vasta vuoden kuluttua, ahdistaa hieman. Vaikka koe viime vuonna tuntuikin menneen mukavasti, en silti ollut ollenkaan varma miten opiskelupaikan kanssa tulisi käymään.

Kasvintuotantotieteiden pääsykokeessa on perinteisesti ollut kaksi osaa, joista ensimmäinen osa sisältää erilaisia väittämiä, joista kysymystä kohden yksi tai kaksi vaihtoehtoa neljästä on oikein. Toisessa osassa on muutamia essee-tyyppisiä kysymyksiä. Etenkin ensimmäisen osan väittämistä ei oikein kokeen jälkeen osannut sanoa miten ne menivät.  Esseekysymyksistä sen sijaan jäi jonkinlainen tuntuma siitä osasiko vastata vai ei. Onneksi kuitenkin pisteitä kertyi tarpeeksi ja opiskelupaikka irtosi.

Pääsykokeet perustuivat lukion biologian oppimäärään sekä Maailma muuttuu – muuttuuko maatalous- kirjaan.  Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta julkaisee sivuillaan vanhoja pääsykokeita, joita tarkastelemalla selvisi, että kokeet ovat aikaisempina vuosina olleet aika paljon toistensa kaltaisia. Ainakaan kokeen muotoa ei siis hirveästi tarvinnut jännittää ja vaikeustasostakin sai jonkinlaisen käsityksen.

Viime kevät meni omalla kohdallani varsin kiireisissä merkeissä, sillä koulun ja tenttien lisäksi aloitin kesätyöt jo huhtikuun lopussa. Töiden jälkeen aika oli jaettava lukemisen ja harrastusten kesken. Toisaalta hektinen tahti motivoi tehokkaaseen työskentelyyn, mutta kun tentit ja pääsykokeet olivat ohi ja vapaa-aikaa oli jälleen huomasi myös, että tahti oli ollut aika tiukkaa ja väsymys sen mukainen.

Itse koin biologian osalta pohjatietoni sen verran vahvoiksi, että päätin jättää myös ajan puutteen vuoksi bilsan kirjat lukematta. Maailma muuttuu – muuttuuko maatalous- kirjan sen sijaan luin huolella. Avuksi olivat onneksi myös tiedekunnassa suorittamani perusopinnot, jotka sisälsivät osittain samoja asioita kuin pääsykoekirjakin. Pelkäsin kuitenkin vähiin jääneen lukemisen koituvat kohtalokseni, mutta aikanaan postissa saapuikin hyväksymiskirje. Se oli hyvä päivä.

Toivottavasti tänään koesaleissa hikoilevilla hakijoilla on onni myötä!

– A-K