Viime hetken kyssäreitä ja vastauksia y-kandista

Kuten otsikkokin jo kertoo, tässä postauksessa vastailen lukijoiden lähettämiin ja omaa mieltäni abivuonna painaneisiin kysymyksiin. Kiitos teille tähän asti tulleista kysymyksistä! Lisää saa vielä lähettää, vastaillaan vaikka instagramin välityksellä jos ehditään! Lomakehan löytyy siis osoitteesta elomake.helsinki.fi/lomakkeet/87094/lomake.html

Kolme jaksoa neljästä on jo mennyt, ja olen edelleen aivan yhtä innostunut opiskeluista kuin ekana päivänä. Minun kolmosjakson ehdoton suosikkikurssi oli meribiologia, ja nyt nelosjaksossa pyörii paljon mielenkiintoisia kursseja, kuten akvaattinen biogeokemia ja kestävä maataloustuotanto. Kevättalveen on kuulunut itse pänttäämisen lisäksi muun muassa haalarikastajaiset, merkkien ompelua, Myyn kaverisitsit ja kesätöiden hakua.

Voiko ympäristötieteilijä ottaa sivuaineeksi maantiedon tai geologian tai toisinpäin?

Juu, y-kandissa voi hyvin ottaa sivuaineeksi (eli opintokokonaisuudeksi, kuten niitä nykyään kutsutaan) maantieteen tai geotieteet. Lisäksi moni ympäristötieteiden opiskelija tutustuu maantieteen koulutustarjontaan, vaikka sivuainetta ei ottaisikaan, sillä itse ainakin aion ottaa ensi syksylle GIS-kurssin, joka on mantsalaisten kurssi. Viikki-Kumpula -välimatkaan ei kulu julkisilla kuin vajaa kymmenen minuuttia, joten sivuaineopinnot Kumpulassa eivät ole myöskään logistinen ongelma.

Ympäristötieteistä voi myös valmistua biologian ja toisen opetettavan aineen aineenopettajaksi, ja yleinen opetettavien aineiden kombo on juuri biologia ja maantieto. Siinä on kyllä todellisen moniosaajan tutkinto kyseessä: ympäristötiede-taustainen biologian ja maantiedon opettaja!

Ympäristötieteitä isona kokonaisuutena ei voi ottaa sivuaineeksi, vaan opintokokonaisuus valitaan jostain y-kandin moduulista. Ainakin akvaattisista tieteistä, maaperä- ja ympäristötieteestä, ympäristöekologiasta, ympäristömikrobiologiasta ja ympäristömuutoksesta ja -politiikasta saa itselleen opintokokonaisuuden. Lisäksi mahdollisia sivuaineita ovat ruotsinkielinen Hållbar Utveckling -minimoduuli ja MYOK eli monitieteinen ympäristöopintokokonaisuus, johon saa valita ympäristöteemaan liittyviä kursseja eri tiedekunnista.

Tarvitseeko ympäristötieteiden opiskelussa kemia/matikka/fysiikkataustaa?

Ympäristötieteitä haetaan opiskelemaan biologian yhteisvalinnan kokeella, jossa materiaalina on vain lukion bilsan kirjat. Eli opiskelemaan päästäkseen ei tarvitse olla minkäänlaista kemia/fyssa/matikka -taustaa. Itse opinnoissa niistä on hyötyä, mutta ilmankin pärjää. Kaikille y-kandeille pakollista on vain yksi kurssi matikkaa, kaksi kurssia tilastotiedettä ja yksi kurssi kemiaa. Lisäksi moduulivalinnasta riippuen myös yksi kurssi fysiikkaa ja kemian laboratoriotyöt saattavat olla pakollisia. Näillä pakollisilla kursseilla aloitetaan ihan perusasioista. Opetuksen tahti voi olla joillekin kuitenkin nopeaa, joten siitä on hyötyä, että on kuullut kyseisistä asioista aiemmin. Heti ensimmäisessä jaksossa käytävä kemian perusteet -kurssi aiheutti monelle päänvaivaa, mutta mikään mahdottomuus se ei ole. Itselläni oli taustana se yksi lukion pakollinen kemian kurssi, mutta kovaa työtä tekemällä pääsin ekalla yrittämällä läpi ihan komeasti. Kemian laskuja laskettiin porukalla, jos ne eivät yksin avautuneet ja kurssin saa uusia niin monta kertaa, kunnes pääsee läpi. Sanoisin siis, että kemiaa/matikkaa/fysiikkaa osaamalla pääsee helpommalla, mutta pärjää myös vallan mainiosti, jos pohjatietoina ovat hatarat muistikuvat lukion pakollisista kursseista.

Jos taas kemia, fysiikka tai matikka sujuvat helposti ja kiinnostavat enemmän, ympäristötieteiden opiskelussa niitä taitoja pääsee käyttämään ja soveltamaan. Esimerkiksi järven alkaliniteetin (eli kyky vastustaa happamoitumista) määritys veden ionikoostumuksen perusteella sai minut tajuamaan, kuinka mafyke-aineista on todellista hyötyä  käytännössä.

Mutta mitään mafyke-taustaa ei siis vaadita. Yliopiston kursseilla niistä kyllä oppii vaadittavat taidot, ja oppimaanhan tänne on tultu!

Miten ympäristötieteet eroaa biologiasta?

Näissä kahdessa on paljon samaa: biologia tutkii elävää luontoa ja ympäristötieteet ympäristöä, johon elollinen luonto kuuluu olennaisena osana. Kuitenkin ympäristötietiessä mukana on monesti myös ympäristöongelma-näkökulma, tai voidaan tarkastella ihmisen vaikutuksia muuhun luontoon.

Käytännössä yhtäläisyyksiä on muutama. Molempia aloja haetaan opiskelemaan valintakokeella, jonka aineisto on bilsan lukiokirjat, ja y-kandeila on yksi pakollinen biologian kurssi, Ekologian perusteet. Aineenopettajan opintosuunnassa suurin osa kursseista on tietenkin biologiapainotteisia, mutta muihin moduuleihin suuntautuvilla opiskeltava aihe voi olla moduulivalinnasta riippuen lähempänä maataloustieteitä tai yhteiskunnallisia tieteitä.

Onnistuuko työn/urheilun yhdistäminen opiskeluun?

Itselläni ei ole kokemusta töiden tekemisestä opiskeluaikana, mutta harrastuksista sitäkin enemmän, mutta sanoisin, että onnistuu. Harrastan siis yleisurheilua, ja harjoituksia on noin kuusi kertaa viikossa. Tähän mennessä opiskelun ja urheilun yhdistäminen on sujunut hyvin. Loppujen lopuksi sellaisia kursseja, joilla on ihan ehdottoman pakollinen läsnäolo, ei ole paljoa. Lähinnä sellaisia ovat vain tentit, ryhmätöden esityskerrat ja jotkin labrakurssit. Suurin osa kursseista on sellaisia, joilta voi olla poissa, mutta paikalla olosta on hyötyä. Loput kursseista ovat sellaisia, joiden luennot streamataan tai nauhoitetaan, jolloin niitä voi katsoa vaika kotisohvalla silloin kun itselle sopii. Lisäksi opettajat joustavat hyvin, jos joskus joutuukin lähtemään vähän aiemmin pois tunnilta.

Koulupäivien pitus vaihtelee todella paljon. Tässä jaksossa minun kurssit osuvat enimmäkseen aamupäivään, ja olenkin usein kotona jo yhden aikaan, jolloin harrastuksiin ehtii hyvin. Toisenlaisia päiviäkin on, esimerkiksi maanantaisin pääsen koulusta neljältä ja perjantaisin viideltä. Yleensä kurssit sijoittuvat välille 8-16, mutta esimerkiksi jotkin harvinaisempien kielten kurssit saattavat kestää kuuteen. Täyspäiväisen työnteon yhdistäminen täyspäiväiseen opiskeluun voikin olla aika hasardia, mutta osa-aikatyöskentely ja urheilu ovat kyllä mahdollisia. Urheilijoita auttaa myös opiskelijoille edullinen Unisport, jossa voi käydä vetäsemässä puntit keskellä päivääkin. Lisäksi kursseja voi käydä suositeltua rauhallisempaan tahtiin, jos urheilu/muut harrastukset/työt ovat aikaavieviä.

Siinä kaikki tällä kertaa. Tsemppiä tämän kevään abeille vikoihin kirjoituksiin ja kaikille hakijoille yhteishakuun!