Ympäristö- ja elintarviketalouden fuksivuosi takana

Fuksivuosi Viikissä ja ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelmassa on nyt osaltani ohi. On aika myös viimeisen fuksiblogini. Vuosi oli täynnä oppimista, oivalluksia ja ihmisiä. Opinnot vaativat paljon töitä, mutta se oli täysin sen arvoista. On todella paljon asioita, joita olen oivaltanut viimeisien kuukausien aikana. Yritän kiteyttää tähän blogiin opintojen kohokohdat fuksivuodelta.

Syksyllä opintoja aloittaessani en ollut varma mitä kaikkea tuleman pitää.  Opintojen alku oli täynnä asiaa ja ”makupaloja” eri oppiaineiden perusteista. Ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelmassa voi opiskella joko elintarviketalouden ja kulutuksen tai ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opintosuunnassa. Monenlaista näkökulmaa talouteen on siis kursseilla tarjolla. Vuoden alussa olin sitä mieltä, että koostan oppeja kummastakin suuntauksesta, kuitenkin painottaen vahvasti ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa.

Omalla kohdalla mieluisimmat kurssit olivat ympäristötaloustieteen ja mikrotaloustieteen kurssit.  Ympäristötaloustieteen johdanto-kurssin piti meille ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Kurssi oli innostava ja sai pohtimaan asioita. Ympäristötaloustiede on tärkeä osa kestävän maailman luomista. Kirjoitinkin Ollikaisen kurssista blogin, jonka löydät täältä. Mikrotaloustieteen kurssit antoivat hyvin kuvan siitä, miten talous toimii yrityksen ja kuluttajan näkökulmasta. Ympäristötaloustieteen jatkokurssilla saimme paremman käsityksen regulaattorin roolista taloustieteessä.

Opintojen alussa vähän jännitti, miten matemaattiset aineet sujuvat. Lukiossa luin kyllä pitkää matematiikkaa, mutta arvosanat olivat melko huonoja ja päädyinkin ylioppilaskirjoituksissa kirjoittamaan lyhyen matematiikan. Yllätin kuitenkin täysin itseni, koska fuksivuoden aikana matemaattiset aineet ovatkin olleet vahvuuteni. Miten tämä on mahdollista? Luulen, että syy siihen on se, että matematiikka sai viimein tarkoituksen. En derivoinut enää pelkästä derivoimisen ilosta, vaan sillä oli konkreettinen tarkoitus.

Ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opintosuunnan kursseilla on käsitelty myös paljon ympäristöön, energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvää politiikkaa. Poliittisen ympäristön ja toimintamallien tunteminen on tärkeää, kun rakennetaan tulevaisuutta. Politiikan ohjauskeinojen oppiminen on auttanut minua ymmärtämään, mihin asioihin voin omilla valinnoillani vaikuttaa ympäristöasioissa. Ympäristöpolitiikan opinnot ovat auttaneet hahmottamaan, mitkä kaikki tekijät ovat tärkeitä ympäristöasioista päätettäessä ja neuvoteltaessa. Poikkitieteellisyys on tärkeää, ja siihen meidän on pystyttävä.

Nyt on hyvä hetki hengähtää ja lähteä ”kesälaitumille”. Kiitos, kun luit Fuksivuosi Viikissä blogia. Toivottavasti näen mahdollisimman monen teistä kampuksella ensi syksynä!

 

Samuli