Funktionaalisten elintarvikkeiden mainonta vatsan ja ruuansulatuskanavan hyvinvointiin liittyen

Image

Ruoansulatuskanavan ja vatsan toimintaan vaikuttavia elintarvikkeita mainostetaan nykypäivänä melko paljon. Niitä näkee esimerkiksi televisiossa, lehdissä, mainoskylteissä, internetissä…
Tuotteita mainostetaan yhä enemmän lisääntyneen kysynnän ja tarpeen vuoksi. Kuluttajat ovat tulleet tarkemmiksi elintavoistaan. Lisäksi toiminnalliset vatsaongelmat ovat lisääntyneet tai ainakin niihin kiinnitetään enemmän huomiota.
Ruuansulatuskanavan hyvinvointiin vaikuttavia elintarvikkeita ovat muun muassa Valion Olo, Danonen Activia ja Actimel jogurtit. Lisäksi erilaiset A+-tuotteet, Gefilus-tuotteet ja Yosa-kauratuotteet. Nämä sisältävät hyödyllisiä maitohappobakteereita, kuten L. rhamnosus ( Gefilus, Olo), L. casei defensis ( Actimel, Olo), L.reuteri ( AB+) ja Bifidobacterium lactis (Activia).

 
actimel kuva

AINEKSET
Pastöroitu maito, sokeri, vadelma 1,7 %, karpalomehu 0,4 %, glukoosi, muunnettu tapiokatärkkelys, aromit, happamuudensäätöaine (natriumsitraatti), jogurttihapate, L. Casei Danone –hapate, väri (antosyaanit), B6-vitamiini, D-vitamiini.

“Ihanan raikas vadelma-karpalo Actimel antaa lempeän alun päivääsi. Uutuus vadelma-karpalo ilman keinotekoisia makeutusaineita. Jokaiseen Actimel-pulloon mahtuu yli 10 miljardia L.Casei-maitohappobakteeria täynnä elämää.”

Mainonnassa näkyvät terveysväitteet

Danone on hakenut lukuisia terveysväitteitä tuotteilleen. Väitteitä on haettu muun muassa Activia ja Actimel tuotteille. Danone on hakenut Activialle ”parantaa hidasta ruuansulatusta” ja ”edistää ruuansulatuksen hyvinvointia” ja Actimelille ”auttaa vahvistamaan kehon luonnollista vastustuskykyä”. Nämä terveysväitteet EFSA on kuitenkin hylännyt riittämättömän tieteellisen näytön vuoksi. Nykyään mainontaa on hillitty terveysväitteiden osalta eikä tuotteita mainosteta enää niin voimakkaasti väitteisiin perustuen. Tänä päivänä tuotteita pyritään mainostamaan toisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi Actimel tuotteissa on lisätty D-vitamiini tuoteselostukseen, jotta vastustuskykyä voidaan mainostaa.

activia kuva 1

activia kuva 2

Valio on myös hakenut terveysväitteitä tuotteilleen, kuten Olo-jogurtille sekä Gefilus-tuotteille, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Valio ei ole myöskään saanut terveysväitehakemuksiaan läpi. Kuten Danonekin, Valio on joutunut uusimaan pakkauksiaan, koska hylätty terveysväite ei saa näkyä pakkauksissa.

valio gefilus kuva 1

valio gefilus kuva 2

Kumoutuneet terveysväitteet kummallakin yrityksellä keskittyivät tuotteiden sisältämiin maitohappobakteereihin. Niistä ei kuitenkaan ole tehty tarpeeksi tieteellisiä tutkimuksia, jotta EFSA voisi hyväksyä haettuja terveysväitteitä elintarvikkeisiin.

Lähteet
– http://www.valio.fi
– http://www.danone.fi
– (kuvat) www.google.fi
– luentomateriaali 30.9.2013

Tekijät: Liisa Peltonen ja Susanna Ahonen

Liikevoittoa terveysväitteistä

Liikevoittoa terveysväitteistä

Saimme aiheeksemme liikevoittoa terveysväitteistä. Totesimme, että aiheen käsitteleminen on mielekästä siten, että hankimme tietoa aiheeseen liittyen joltain elintarvikealan yritykseltä.

Ennen haastattelua teimme omista lähtökohdistamme ennakko-olettamuksia, miten yritys tulisi vastaamaan meille kysymystemme perusteella.

Oletimme, että:

  • Funktionaalisten elintarvikkeiden tuottaminen on suurempi riski yhtiölle, koska tuotekehitysprosessi vaatii enemmän tutkimusta, eikä terveysväitteiden hyväksynnästä ole takeita.
  • Funktionaalisten elintarvikkeiden osuus on pieni, mutta trendi on jatkuvasti kasvava
  • Funktionaalisista elintarvikkeista saatava tuotto on korkeampi kuin perinteisistä elintarvikkeista

Lähestyimme kahta eri suomalaista elintarvikealan yritystä aiheen tiimoilta. Jo tässä vaiheessa saimme ensimmäisen opetuksen, sillä kiireellisen aikataulun puitteissa yrityksen mukaan saaminen oli haastavaa. Toinen valitsemistamme yhtiöistä ei vastannut koskaan.

Haastattelimme keskisuurta meijerialan yritystä, jonka keskeisimpiä tuoteryhmiä ovat juustot, maidot ja muut maitotuotteet. Keskeisenä liikeideana on tarjota kuluttajille suomalaista laatua keskimääräistä korkeampaan hintaan. Yrityksen vaatimuksesta emme mainitse yrityksen nimeä.

Haastattelun pohjalta

Haastattelussa perehdyttiin juustoihin, jotka on valmistettu kasvirasvapohjaisesti ilman maitorasvaa. Kohdeyrityksen osalta funktionaalisten elintarvikkeiden osuus tuoteperheessä on noin 1/3, mikä oli yllättävän suuri verrattuna ennakko-oletuksiimme. Lisäksi huomionarvoista oli, että hetkellisesti vaikuttanut karppausbuumi laski tuotteiden kysyntää, mutta karppauksen laannuttua kyseisten tuotteiden kysyntä on palautunut normaalille tasolle. Pitkällä aikajänteellä tuotteiden kysyntä on hitaasti nouseva.

Haastattelussa kävi ilmi, että yrityksen näkökulmasta terveysväitteitä ei kannata ylikorostaa, sillä se saattaa vaikuttaa negatiivisesti tuotteen myyntiin. Liiallinen terveellisyyden ylikorostaminen johtaa tuotteen ajautumiseen niche-tuotteen asemaan, jolloin vain pieni asiakaskunta on kiinnostunut kyseistä tuotteesta. Niche-tuotteella tarkoitetaan pienelle kohderyhmälle yksilöityä tuotetta. Tämän ilmiön johdosta voidaan kuluttajien väittää olevan tietyllä tavalla konservatiivisia ostotottumuksissaan, eivätkä totutut ostopäätökset muutu nopeasti.

Funtionaalisten elintarvikkeiden tuotto-odotus paljastui oletustemme mukaisesti perinteisiä elintarvikkeita korkeammaksi, mutta hinnoittelulle muodostuu nopeasti katto johtuen korkeasta hinnasta johtuvasta tuotteen hintajoustosta. Eli hinnan noustessa liian korkeaksi, sen kysyntä laskee enemmän suhteessa hinnan nostosta saatavaan voittoon.

Haastattelussa kohdeyritys korosti sitä, että suomalaisen elintarviketuotteiden yleinen hygieniataso on jo lähtökohtaisesti korkea. Sitä voidaan pitää jo itsessään kotimaisten tuotteiden kilpailuetuna. Yritys pyrkii käyttämään mahdollisimman vähän lisäaineita, koska kuluttajat arvostavat tuotteiden luonnollisuutta. Kuluttajien luottamuksen takaamiseksi terveysväitteiden paikkaansa pitävyydessä pyritään korkeimpaan mahdolliseen varmuuteen.

Tulevaisuuden osalta yritys uskoo, että ihmisten tietoisuus ja valveutuneisuus kuluttajina kasvaa koko ajan. Mistään suuresta murroksesta ei ole kysymys, vaan vastuullinen kuluttaminen kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Tämä tarjoaa valoisia tulevaisuudennäkymiä niin koko suomalaiselle ruokaketjulle, kuin myös funktionaalisille elintarvikkeille.

Probiootit – johdanto

 Nykyajan ihminen saa ravinnostaan huomattavasti vähemmän hyviä bakteereita kuin satoja vuosia sitten esi-isämme ravinnostaan saivat. Yleisen hygienian paraneminen sekä ruoan säilöntätapojen muuttuminen on vaikuttanut ihmisen luontaiseen mikrobistoon yksinkertaistamalla sitä. Tämän on epäilty vaikuttaneen muun muassa allergioiden, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien yleistymiseen.

Tutkituimmat probiootiset bakteerit ovat maitohappobakteereita ja bifidobakteereita. Maitohappobakteereja on käytetty muun muassa ripulin hoitoon ja antibioottikuurin jälkeiseen suoliston mikrobikannan tasapainottamiseen.  Mikrobeista etsitäänkin luonnollista vaihtoehtoa lääkehoidolle suolistosairauksien kohdalla. Probioottitutkimukset lähtevät liikkeelle tästä ajatuksesta, että suolikanavan mikrobiston muuttaminen vaikuttaisi myös ihmisen hyvinvointiin. Probiootteja on kokeiltu myös allergioiden hoidossa, sekä on myös todettu, että probioottien avulla voidaan lieventää atooppisten ihosairauksien oireita lapsilla.

Elintarvikkeissa yleisimmät probiootit ovat bifidus- tai laktobasillussukuisia mikrobeja.  Eniten tutkittu probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG. Probiootteja löytyy luonnostaan hapanmaitotuotteista ja hapatetuista elintarvikkeista, kuten piimästä ja hapankaalista. EFSAn kanta probiootteihin on ollut jyrkkä ja nykyisellään yhtäkään hakemusta ei ole hyväksytty. Nykyisellään probiootisiksi väitettyjä bakteereita lisätään eräisiin maitoihin, juustoihin ja mehuihin, vaikka probioottien terveyttä edistävä mainonta on kielletty.

Probioottien nauttimisesta ei ole tutkitusti mitään haittaa, tosin ne eivät myöskään ole välttämättömiä. Probioottien käyttöä pidetään turvallisena niin terveillä aikuisilla ja lapsilla kuin niilläkin, joiden puolustuskyky on heikentynyt.

Probiootteina tutkittuja bakteereita

Probiootteja koskevat terveysvaikutukset keskittyvät erityisesti ruoansulatuskanavan toimintoihin. Tämän lisäksi on tutkittu myös probioottisten bakteerien vaikutusta hengitystieinfektioihin, allergiseen nuhaan, hammaskariekseen sekä naisten virtsatietulehdusten hoitoon. (Smith ym. 2010).

Useiden lactobacillus-suvun bakteerien on esitetty olevan probioottisia. Näitä ovat mm.

Lactobacillus rhanmnosus, Lactobacillus reuteri, L. paracesei ja L. acidophilus. Kaikki väitteet liittyvät ruansulatuskanavan toimintaan, esimerkiksi L. rhamnosuksesta sanotaan, että se tasapainottaa vatsan toimintaa ja ylläpitää suoliston mikrobitasapainoa. Bifidobakteereista probioottisiksi on esitetty ainakin seuraavia: Bifidobacterium bifidum, B. longum, B. infantis ja B. breve. (Eviran julkaisuja 8/2007).

Saccharomyces boulardii –niminen hiiva on usein tutkimusten mukaan probiootti, joka sekin liitetään ruoansulatuskanavan häiriöiden hoitoon. Mekanismin uskotaan liittyvän mm. hiivan kykyyn ylläpitää ruoansulatuskanavan mikrobitasapainoa ja estää patogeenien kolonisaatiota. (Kelesidis 2012).

                                              

 Vaikutus sairauksiin, hammasterveyteen ja  allergioihin

Probiootit muuttavat suoliston mikrobikantaa ja häiritsevät muiden mikrobien kasvua suolistossa, sillä ne kilpailevat muiden mikrobien kanssa ravinnosta ja elintilasta suolen limakalvolla. Probiootit tuottavat myös ympäristöönsä toisia mikrobilajeja haittaavia happoja. Probiootit hoitavat suoliston limakalvoa pitäen sen ehjänä ja terveenä, jolloin taudinaiheuttajabakteerien on hankala päästä ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön.

Probioottivalmisteita on yleisesti käytetty tasapainottamaan vatsantoimintaa ja ehkäisemään ripulia ulkomaanmatkoilla. Probioottien onkin tutkitusti todettu sekä ehkäisevän vieraiden mikrobilajien aiheuttamaa turistiripulia että lyhentävän sen kestoa. Vastaava vaikutus probiooteilla on todettu myös antibioottikuurin aiheuttaman ripulin ehkäisyssä ja hoidossa. Molemmissa tapauksissa suoliston luontainen mikrobikanta järkkyy aiheuttaen erilaisia oireita. Probiootit palauttavat mikrobikannan lähemmäs luonnollista tilaa ja hillitsevät haitallisten bakteerien kasvua viemällä niiltä elintilaa ja ravintoa. Probiooteista on todettu olevan hyötyä myös useille ärtyvän suolen oireryhmästä ja muista kroonisista suolistosairauksista kärsiville.

Probioottien käytön on todettu vaikuttavan myönteisesti myös moniin ruuansulatuskanavan ulkopuolisiin sairauksiin ja vaivoihin. Monissa tutkimuksissa on osoitettu säännöllisen probioottien käytön vähentävän lasten hengitystieinfektioita sekä lyhentävän niiden kestoa. Yksittäiset tutkimukset ovat osoittaneet probioottien olevan hyödyksi mm. naisten virtsatietulehdusten, laktoosi-intoleranssin ja yksittäisten syöpien oireiden hoidossa ja ehkäisyssä.

Myös eräiden probioottien ja hammasterveyden välillä on tutkitusti osoitettu olevan yhteys. Valion Gefilus-tuotteissa käytetty Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) on todettu käyttävän hitaasti ravinnokseen sokeria ja vähentävän kariesta aiheuttavan Streptococcus mutans bakteerin lisääntymistä. Säännöllisen LGG:n käytön onkin osoitettu vähentävän lasten hampaiden reikiintymisriskiä. Vastaava vaikutus karieksen syntyyn on todettu myös esimerkiksi Lactobacillus reuteri Prodentis-maitohappobakteerilla. 

Probioottien on osoitettu myös ehkäisevän lasten atooppista ihottumaa. Myös vaikutusta lasten allergioiden ehkäisyyn ja hoitoon on tutkittu paljon, mutta hyötyä ei ole kaikissa tutkimuksissa voitu todistaa. Ainakin allergiaa sairastavien lasten suolistosta on tutkimuksissa löydetty vähemmän lakto- ja bifidobakteereja.

Kaikissa tapauksissa probioottien tehoon vaikuttaa kuitenkin yksilöllinen vastustuskyky ja suoliston muu bakteerikanta sekä sairauksissa itse taudinaiheuttaja. Tietty probiootti ei siis vaikuta kaikkiin ihmisiin välttämättä samalla tavalla. Myöskään kaikki probiootit eivät toimi samoin, vaan vaikutus riippuu bakteerikannasta. Probioottien ei voidakaan sanoa vaikuttavan lääkkeiden tai rokotteiden tavoin suoraan johonkin sairauteen, mutta niiden voi sanoa ehkäisevän ja lievittävän oireita monilla tai ainakin osalla ihmisistä. Eniten probiooteista on hyötyä, kun niitä käyttää säännöllisesti, sillä vaikutukset eivät ole pitkäkestoisia.

EFSA:n kanta ja  probioottivalmisteiden tuote-esimerkkejä

Ensimmäiset kaupalliset Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria sisältävät elintarvikkeet lanseerattiin Suomessa vuonna 1990 brändillä Valio Gefilus®. Sittemmin Valio on lisensoinut oikeudet maitohappobakteereihin liittyvään teknologiaan, LGG® tuotteita koskevaan tietotaitoon sekä tavaramerkkiin LGG® usealle yritykselle ympäri maailman. LGG® on Valio Oy:n omistama tavaramerkki.

Valion väite Lactobacillus rhamnosus GG:tä koskien hylättiin vuonna 2011. Bakteeri oli  karakterisoitu riittävän hyvin ja katsottiin, että tavoiteltu fysiologinen vaikutus oli elimistön puolustuskyvyn ylläpitäminen haitallisia ruoansulatuskanavan mikrobeja vastaan, mutta EFSA:n mielestä riittävää tieteellistä näyttöä ei löytynyt. Valion väite koski artiklaa 13(5) eli perustui uuteen tieteelliseen tietoon. (Efsa journal 2011)

Tähän mennessä EFSA ei ole hyväksynyt yhtäkään elintarvikkeita koskevaa probioottiväittämää.

Suomessa on aiemmin markkinoitu probioottisia ainesosia sisältäviä tuotteita (ainakin maitoja, juustoja, mehuja, kauravalmisteita ja ravintolisiä) mm. seuraavilla väitteillä: ylläpitää suoliston mikrobitasapainoa, tasapainottaa vatsan toimintaa, tehostaa elimistön luonnollista vastustuskykyä sekä ylläpitää vatsan ja suoliston hyvinvointia. (Eviran julkaisuja 8/2007). Näitä ei kuitenkaan nykyisellään saa käyttää

Valio Gefilus tehojuoma:

Gefilus

Ainesosat

mangosose, appelsiinitäysmehu (tiivisteestä), omenatäysmehu (tiivisteestä), banaanisose, passiontäysmehu
(tiivisteestä), C-vitamiini, Lactobacillus rhamnosus GG, D-vitamiini. Lisätty C- ja D-vitamiinia.

 

Ravintosisältö (100 g:ssa)

Energia kj

231

kj

Energia kcal

54

kcal

Rasva

0,2

g

josta tyydyttynyttä

0

g

Hiilihydraatit

13

g

joista sokereita

12

g

joista laktoosia

0

g

Ravintokuitu

alle 1

g

Proteiini

0,4

g

Suola

1,5

g

Vitamiinit (100 g:ssa)

C-vitamiinia

40

mg

D-vitamiinia

1,5

µg

Valio Gefilus® tuotteiden mainostetaan tarjoavan vahvan annoksen vastustuskykyä. Tuotteet sisältävät Lactobacillus rhamnosus GG – maitohappobakteerin lisäksi C- ja D-vitamiinia. Yhden annoksen sanotaan riittävän ylläpitämään kehon puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa. Tällaisen markkinoinnin seurauksena kuluttajalle syntyy mahdollisesti mielikuva siitä, että juuri tuotteen maitohappobakteeri antaa vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia, vaikka EFSA ei ole hyväksynyt millekään maitohappobakteerikannalle terveysväitettä vastustuskyvyn parantamiseen. EFSA on kuitenkin hyväksynyt terveysväitteen C- ja D-vitamiinin kohdalla immuunijärjestelmän toiminnan parantavista vaikutuksista. Joten vitamiinien lisäämisellä Valio Gefilus® -tuotteisiin, niitä voidaan markkinoida vastustuskykyä lisäävinä elintarvikkeina. Vaikka periaatteessa EFSA:n hyväksyttyjen terveysväitteiden mukaan, Gefilus® -juomien vastustuskykyä parantavat ominaisuuden eivät esimerkiksi eroa tavallisen D- tai C-vitamiinilla höystetyn appelsiinimehun ominaisuuksista.

Rela Tabs

rela tabs

Verman Oy markkinoi Rela Tabs + D3-vitamiini – ravintolisää vastustuskyvyn parantamiseen. Valmiste sisältää Lactobacillus reuteri – maitohappobakteerin lisäksi D3-vitamiinia. Vitamiinin sanotaan olevan tärkeä luuston rakentaja ja vastustuskyvyn lisääjä.  Ravintolisän maitohappobakteerille ei ole annettu EFSAn hyväksyntää vastustuskyvyn parantajana.

 

Lähteet

Eviran julkaisuja 8/2007. Selvitys Suomen elintarvikemarkkinoilla käytettävistä terveysväitteistä.

Kelesidis. 2012. Efficacy and safety of the probiotic Saccharomyces boulardii for the prevention and therapy of gastrointestinal disorders.

 

EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA); Scientific Opinion on the substantiation of a health claim related to Lactobacillus rhamnosus GG and maintenance of defence against pathogenic gastrointestinal microorganisms pursuant to Article 13(5) of Regulation (EC) No 1924/2006. EFSA Journal 2011;9(6):2167.

 

Smith TJ, Margolis LM, Young AJ. 2010. Should Military Dining Facilities Offer and Promote Consumption of Probiotic-Containing Foods? Military Medicine. Oct2010, Vol. 175 Issue 10.

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/probiootit_parempia_popoja_suojaksemme

http://www.tohtori.fi/?page=1245718&id=0469389

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02733

http://kiloklubi.fi/artikkelit/Probiootit-ovat-elimistön-pikkuapulaisia/827/

http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/allergian-itsehoito-ohjeet/probiootit/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Probiootti

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=96

 

 

Urheilu ja mineraalit

 

 

 

Mineraalit eli kivennäisaineet ovat peräisin maaperästä. Mineraalit ovat alkuaineita tai epäorgaanisia yhdisteitä. Kivennäisaineita saadaan kasvi- ja eläinkunnantuotteista sekä juomavedestä.

Kivennäisaineet voidaan jakaa kahteen eri luokkaan makro- ja mikrokivennäisaineisiin

Makrokivennäisaineita tarvitaan yli 100mg/vrk. Niitä ovat mm. kalsium, kalium, fosfori, rikki, natrium, kloridi, magnesium.

Hivenaineita eli mikrokivennäisaineita tarvitaan alle 100mg/vrk. Niitä ovat mm. rauta, sinkki, kupari, fluori, mangaani, seleeni , jodi, molybdeeni, koboltti, kromi, pii ja nikkeli.

Meitä kiinnosti erityisesti urheilijoiden kivennäisaineiden saanti ja mihin kivennäisaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityisesti huomiota.

Urheilijoille tärkeimmät kivennäisaineet ovat magnesium, rauta ja kalsium.Urheilijan tulisi saada magnesiumia vähintään 400mg päivässä. Magnesium osallistuu hapen kuljetukseen kehossa ja se toimii osana energia aineenvaihduntaa. Sen on myös todettu lisäävän fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä.  Rankka urheilu vähentää magnesiumin määrää veressä, tämä aiheuttaa fyysistä ja henkistä väsymystä. Urheilijoille on tärkeää syödä magnesiumia lisäravinteena, jotta puutostiloja ei pääsisi syntymään.

Magnesiumsitraatti on urheilijalle hyvä lisäravinne. Muita hyviä magnesiumin lähteitä ovat etenkin erilaiset siemenet (mm. auringonkukansiemenet ja seesaminsiemenet) ja leseet.

lol 029

Urheilijan raudantarve vaihtelee 10-18 mg:n välillä. Rautaa tarvitaan muodostamaan punasoluja ja hapenkuljetuksen osallistumiseen. Raudan puute voi aiheuttaa anemiaa, väsymystä ja maitohapon määrän kasvamista kehossa. Raudan saannin tarkkailu on erityisen tärkeää kestävyysurheilijoille kroonisen raudanpuutteen takia. Hyviä raudan lähteitä ovat maksa, parsakaali ja herneet.

 

Kalsiumin tarve urheilijalla on 900mg päivässä. Sitä tarvitaan luuston ylläpitoon ja lihasten supistumiseen. Puutos voi aiheuttaa osteoporoosia, lihasten veltostumista ja väsymystä. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat maitotuotteet, pähkinät, mantelit ja siemenet ja vihreät vihannekset ja pavut.

610x360[1]

 

 

 

Lähteet:

http://www.isostar.fi/18-23546-Vitamiinit-ja-mineraalit.php

http://www.noc.fi/huippu-urheilu/tukipalvelut/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/kivennaisaineet/

http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanravitsemus/vitamiinitjakivennaisaineet

http://www.vaikutavalikoimaan.fi/?wpsc-product=hk-herkkumaksamakkara

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/moneen-makuun-sopiva-terveellinen-valio-plus—nyt-myos-kaakaona/

 

Sydän- ja verisuoniterveyttä edistävien funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoinnista

Suomen sydänliitto ry listaa sivuillaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiksi kohonneen verenpaineen, kohonneen kolesterolin ja tupakoinnin. Tuttua kauraa siis. Myös ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus mainitaan, sillä ne liitetään kohonneen verenpaineen ja edelleen sydäntaudin riskiin.

Perinteinen ravitsemusneuvonta ohjaa riskiryhmiä vähentämään kokonaisenergiaa, suolaa ja kovaa rasvaa, ja lisäämään kasviksia, kuitua ja pehmeää rasvaa. Tämän tietää jokainen suomalainen jo peruskoulun terveystietotunneilta. Silti sepelvaltimotaudilla on edelleen kansantaudin status.

Tässä on sydän- ja verisuoniterveyteen vaikuttavien funktionaalisten elintarvikkeiden markkinarako. Laihduttaminen on vaikeaa. Ruoan ravintosisällön omatoiminen arvioiminen on vaikeaa. On paljon näppärämpää, kun kaupassa voi valita hyllystä tuotteen, jonka pakkauksessa selkeästi kerrotaan sen olevan kevyt ja vähäsuolainen ja hyväksi sydämelle.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (European food safety authority, EFSA) jaottelee elintarvikkeisiin liitettävät väitteet kahteen ryhmään, ravitsemusväitteisiin ja terveysväitteisiin. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ravitsemusväitteiden, eli ihan minkä tahansa elintarvikkeen energia-, sokeri-, suola-, kuitu- ja rasvahappopitoisuuksista kertovien tekstien tarkkailu olisi ensiarvoisen tärkeää. Mutta kaikkein eniten keskitytään kuitenkin niihin funktionaalisten elintarvikkeiden esittämiin terveysväitteisiin, sillä niiden lupaukset ovat paljon vaikuttavampia, ja vaativat kuluttajalta vähemmän omatoimisuutta. Ajatuksena on, että vanhan suosikkimargariinin vaihto uuteen kolesterolia alentavaan merkkiin korjaa ongelman, ja muuten voi elämää sitten jatkaa entiseen malliin. No, onhan siellä se pienellä präntillä tai hengästyttävällä lukunopeudella mainittu disclaimer, ”osana terveellistä ruokavaliota”, mutta terveellisyyskin on niin kovin subjektiivinen käsite…

Funktionaalinen elintarvike on tuote, jonka jokin ainesosa on kliinisin kokein todistettu terveyttä edistäväksi, tai jonkin sairauden riskiä vähentäväksi. EFSA voi myöntää luvan käyttää terveysväitettä näitä ainesosia sisältävien tuotteiden markkinoinnissa. Tällä hetkellä EFSA:n rekisterissä on suoraan tai välillisesti sydämen ja verisuonten terveyteen vaikuttavia terveysväitteitä melko pienelle joukolle erilaisia aineita. Vaikutusmekanismit sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät joko

kolesteroliin:

  • Tietyt rasvahapot: EPA/DHA rasvahapot, linolihappo ja alfalinoleenihappo (ALA)
  • Tietyt kuidut: beta-glukaani, glukomannaani, guarkumi, pektiini ja hydroksipropyylimetyyliselluloosa
  • Kasvisterolit ja -stanolit
  • Ravintolisissä käytetyt kitosaani ja punariisi

verenpaineeseen:

  • Kalium
  • EPA/DHA rasvahapot

sydämen normaaliin toimintaan:

  • Tiamiini (B1)
  • Magnesium

Kursorinen tarkastelu kahden suuren ruokakaupan hyllyjen väleissä ei tuonut tietoisuuteeni mitään yllättävää.  Beta-glukaanin terveysväite kaurahiutaleissa ja leivässä, steroleita ja stanoleita levitteissä ja “tehojuomissa”. Myöskään mediassa en ole näiden muutaman viikon tarkkailujakson aikana nähnyt kovinkaan montaa aihepiirin mainosta. Pirkko Mannola muistuttaa aika ajoin ”Kävelemään sydämeni puolesta”, mutta Keke Armstrong tai Erkki Liikanen eivät ole käskeneet selvittämään sydämeni ikää vähään aikaan. Okei, tässä saattaa olla se ongelma, etten ole näiden tuotteiden ja mainosten kohderyhmää, ja ne saattavat siksi sujahtaa huomaamatta ohi, vaikka yleensä kaikkea elintarvikealaan liittyvää yritänkin seurata.

Suurimmassa osassa edellä listatuista aineista on EFSA myöntänyt luvan käyttää terveysväitettä koko populaatiolle, lukuunottamatta lapsia. Yleisesti kuitenkin kolesteroliin tai verenpaineeseen vaikuttavia tuotteita ei ole järkevää markkinoida henkilöille, joilla ei näiden asioiden kanssa ole ongelmia. Suomessa sydänongelmien yleisesti ajatellaan olevan ikääntyvien miesten juttu, ja täkäläisen mainonnan kohderyhmän voisi sanoa olevan keski-ikäisten miesten vaimot. Tästä kertoo jo mainoskasvoiksi valikoituneiden julkkisten kavalkadikin.

Maailmalla on kuitenkin jo herätty siihen tosiasiaan, että sydäntaudit ovat naisilla nykyään todennäköisempi kuolinsyy kuin miehillä. Ja ikäryhmäkin, jolle mainontaa kohdistetaan, on aivan toinen kuin Suomessa.Kanadalaisessa Becel-kampanjassa ei vedotakaan keski-ikäisen miehen vaimoon, vaan kouluikäisen lapsen äitiin:

 

 

Millaisia tuotteita sitten voitaisiin kehittää tulevaisuudessa uusille sydämensä terveydestä kiinnostuneille kohderyhmille? Otetaan esimerkiksi Evolus-tuotteet, Valion 2000-luvun alun innovaatio, joissa maitohappobakteerikäyminen tuotti tripeptidejä, jotka vaikuttivat verisuonien seinämää supistavaa angiotensiinihormonia muokkaavan peptidyylidipeptidaasientsyymin toimintaan. Evolus-tuotteiden idea oli siis alentaa verenpainetta rentouttamalla verisuonten seinämiä. EFSA ei kuitenkaan hyväksynyt Evolus-tripeptideille terveysväitettä, ja tuotteet hävisivät markkinoilta. Olisiko Valion silti kannattanut taistella Evoluksen puolesta? Tuoteperheelle oli jo syntynyt vahva brändi, ja sen vaikutus verenpaineeseen miellettiin tieteellisesti todistetuksi. Olisiko ollut mahdollista tehdä Evolukselle ”Actimelit”, eli lisätä tuotteeseen jotakin muuta ainetta, jolle tuotteen käyttämä terveysväite on hyväksytty?

Tarkasteltaessa aiempaa listaa, nähdään että verenpaineeseen liittyvä terveysväite on vain kaliumilla sekä DHA ja EPA rasvahapoilla. Yhdysvalloissa on jo markkinoilla DHA-maitoja, ja EFSA:n mielipiteen mukaan 40mg/100g omega-3-rasvahappoja sisältävä maitojuoma saisi käyttää väitettä. Amerikkalaisessa ”aivomaidossa” on 13 mg DHA:ta desilitrassa, ja sen kokonaisrasvapitoisuus on 3,3 %. Saataisiinkohan 40 mg sisältävästä maidosta ravintoprofiililtaan hyväksyttävä?

Kaliumia taas maito sisältää jo luonnostaan, mutta voidakseen käyttää verenpaineen alentamiseen liittyvää terveysväitettä, 100 g maitoa pitäisi sisältää 15 % vaikuttavasta annoksesta, joka EFSA:n mukaan on 3100mg/päivä. Siis maidon kaliumpitoisuutta pitäisi luonnollisesta 150mg/100g:sta yli kolminkertaistaa 465mg/100g:aan. Kalium on suurina pitoisuuksina kitkerää, mutta ehkä maun voisi peittää jollakin, olihan ensimmäinen alkuperäinen Evolus-tuotekin mustikan makuinen maitojuoma. Kaakaossa on luonnostaan paljon kaliumia. Ehkä markkinoilla nähdään tulevaisuudessa verenpainetta alentava kaakaojuoma! Sitten mainonta on Suomessakin ehkä jo kohdistettu pykälää nuoremmalle sukupolvelle.

 

Kuka tarvitsee funktionaalisia elintarvikkeita?

Funktionaalisten elintarvikkeiden kulku kaupan hyllyille on syntynyt niin kuluttajien kysynnän kuin myös elintarvikevalmistajien tarjonnan yhteisenä lopputulemana. Aika on otollinen yhä terveystietoisemman kuluttajakunnan kysynnän tyydyttämiseen, johon on elintarvikevalmistajilla liiketaloudellinen insentiivi vastata. Elintarviketeollisuuden intresseissä on pyrkiä palvelemaan asiakkaitaan (tai potentiaalisia asiakkaita) ja toiminnan tuloksena luoda oikeanlaisella tuoteportfoliolla ja tuotetarjonnalla kunkin kuluttajan tarpeisiin sopivan tuotteen kulloiseenkin tilanteeseen. Liiketalouden perspektiivistä tarkasteltuna kysymys on siis oikeanlaisesta markkinatuntemuksesta, markkinoiden jakamisesta relevantteihin segmentteihin ja markkinointi toimenpiteiden kohdistamisesta oikein. Kuluttajan kannalta oleellista taas on oikeanlaisen tuotteen löytäminen tiettyyn spesifiin tarkoitukseen. Kuluttaja etsii ratkaisua ongelmaan, johon elintarviketeollisuuden tulisi olla kykeneväinen vastaamaan.

On selvää, että tietyn ”täsmätoiminnon” omaava elintarvike ostetaan palvelemaan paitsi ravitsemuksellista tehtäväänsä, myös tuotteen sisältämien lisäominaisuuksien takia. Mitä suurempaa määrää funktioita elintarvikkeella voidaan osoittaa olevan, sitä parempaa vastinetta kuluttaja kokee ostokselleen saavan. Yritysten kannalta kysymys on lisäarvon tuottamisesta kuluttajalle, jolle lisäominaisuudet voivat olla paitsi mukava lisä, niin myös vastaus oletettuun ravintoaineen saantiin liittyvään haasteeseen (esim. D-vitamiinin saanti, proteiinin saanti, jne…).

Ketkä sitten ovat sitä asiakaskuntaa, jolle elintarviketeollisuus pyrkii tuotetarjontaansa
kohdistamaan? Arvioiden mukaan funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä n.130 miljardiin dollariin (n.96,3 miljardia €). Funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoista 46 prosenttia muodostavat urheilu- ja energiatuotteet. Järjestyksessä toiseksi ja kolmanneksi suurimman osuuden markkinoista ottavat tuotteet joihin on lisätty vitamiineja ja mineraaleja (19%), sekä ruuansulatuskanavan terveyteen liittyvät tuotteet (18%). Jäljelle jäävän osuuden jakavat kalsiumlisä tuotteet (10%), kolesterolin alentaminen (2%) ja muut tuotteet (9%).

Markkinaosuuksissa merkillepantavaa on urheilu- ja energia tuotteiden osuus, joka tuntien
urheilijoiden energian tarpeen on varsin hyvin yleisellä tasolla tunnistettu ja kartoitettu markkina-alue. Mielenkiintoinen fakta sen sijaan on kolesterolin alentamiseen tähtäävien tuotteiden alhainen osuus markkinoista. Länsimaita vaivaavien elintasosairauksien paineessa kolesterolin alentamiseen kykeneville tuotteille voisi ennustaa liiketaloudellisessa mielessä aurinkoista tulevaisuutta. Erityisesti ruuansulatuskanavan terveyteen liittyvien tuotteiden ja erityisruokavalioihin kuuluvien tuotteiden voidaan katsoa liittyvän kiinteästi sellaisten, hyvinkin alidiagnosoitujen sairauksien kuten keliakia ja diabetes hoitoon. Mielestäni erittäin pohtimisen arvoinen seikka on pyrkiä kartoittamaan sitä ketkä tietävät tarvitsevansa funktionaalisia elintarvikkeita ja ketkä taas eivät?

Todellinen kasvupotentiaalihan on suurinta sen kuluttajakunnan keskuudessa, joka ei vielä ole tietoinen funktionaalisten elintarvikkeiden tarjoamista eduista. Funktionaalisia elintarvikkeita käyttävät kuitenkin urheilijoiden ja erityisruokavalion omaavien ihmisten lisäksi myös normaalin ruokavalion omaavat ihmiset, jotka haluavat tuotteiltaan parempaa vastinetta rahoilleen. Tarve vaihtelee ikäryhmän, elämäntapojen ja useimmiten myös sosioekonomisen taustan mukaan.

 

Tarvitseeko lapsi funktionaalisia elintarvikkeita?

Terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin liitetään erilaisia väitteitä. Yhdenlaiset terveysväitteet liittyvät etenkin lasten normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Näihin liitetään mm. D-vitamiinin, kalsiumin, jodin ja raudan saanti. Rauta liitetään lasten kognitiiviseen kehitykseen ja jodi lasten normaaliin kasvuun. D-vitamiinin ja kalsiumin vaikutukset kohdistuvat lasten luuston kasvuun ja kehitykseen.

Jopa neljäsosa pitää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tarjoamista lapsille tärkeänä ilmenee Taloustutkimuksen Danonelle tehdystä tutkimuksesta. Lasten kannattaa käyttää tiettyjä terveysvaikutteisia elintarvikkeita, kuten esimerkiksi hammasterveyttä ylläpitävää ksylitolia tai maitohappobakteereja sisältäviä elintarvikkeita. Maitohappobakteerien vaikutus erityisesti lapsiin on selvä; voidaan helpottaa ripulitauteja sekä antibioottikuurien aiheuttamaa ripulia. Maitohappobakteereilla on myös todettu vaikutus lasten allergian ehkäisyssä. Tietyille erityisryhmille, kuten lapsille, on tehty tuotteita, jotta heidän saantisuositukset täyttyisivät tai jos jostain aineesta on erityisesti pulaa.

Monet lapsille suunnatut funktionaaliset elintarvikkeet, kuten D- vitamiinia ja kalsiumia sisältävät tuotteet, sisältävät myös runsaasti sokeria. Esimerkiksi Danoninon Mansikka-valkoinen hedelmärahka lupaa pakkauksen mukaan lujat luut kalsiumin ja D-vitamiinin turvin. Paukkauksen tuotetieto osioista voi kuitenkin havaita sen sisältävän melko paljon sokeria (12,8 g/100 g).

Lapsiin liitetyt terveysväitteet vaikuttavat etenkin vanhempiin ja heidän suhtautumiseensa lapsilleen tarjoamastaan ruoasta. Voidaan siis kysyä, onko tarkoituksena vaikuttaa vain vanhempien mielikuvaan siitä, että kyseisiä terveydellisiä hyötyjä ei saa muualta kuin funktionaalisista elintarvikkeista? Voiko siis terveellinen ruokavalio sisältää yhtälailla kaiken tarvittavan lasten normaalille kasvulle?

Funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö aikuisiällä

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kukaan normaali ihminen ei tarvitse funktionaalisia elintarvikkeita, vaan tasapainoisella terveellisellä ruokavaliolla saadaan kaikki tarvittavat terveyshyödyt. Joissain tapauksissa funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö saattaa kuitenkin turvata tiettyjen ravintoaineiden riittävän saannin. Tästä hyvä esimerkki on paljon urheilevat ihmiset, joiden ruokavalioon sisältyy usein tuotteita, joihin on lisätty proteiinia esimerkiksi erilaiset proteiinirahkat ja -juomat. Fyysinen aktiivisuus tosiaan lisää proteiinin tarvetta, jolloin näistä tuotteista saattaa olla hyötyä riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi.

Moniin funktionaalisiin elintarvikkeisiin on lisätty vitamiineja ja mineraaleja, joiden runsaammasta saannista ei varmastikaan ole haittaa kenellekään, mutta näiden tuotteiden syöminen ei missään nimessä ole terveyden kannalta välttämätöntä, jos ruokavalio on muuten oikein koostettu. Syömällä runsaasti kasviksia ja hedelmiä voidaan turvata riittävä vitamiinien saanti, ainoana poikkeuksena D-vitamiini. Jokaisen olisikin hyvä kiinnittää huomiota riittävän D-vitamiinin saantiin, joko ruoasta tai sitten ihan ravintolisänä. Tästä syystä esimerkiksi monet maitotuotteet on D-vitaminoitu, mikä turvaa osaltaan suomalaisten D-vitamiinin saantia.

Jos henkilön terveydentila on jollain tavalla poikkeuksellinen, joidenkin funktionaalisten elintarvikkeiden käytöstä saattaa olla hyötyä. Poikkeuksellisista terveydentiloista esimerkkejä ovat esimerkiksi kohonnut kolesteroli, verenpaine tai ylipaino. Esimerkiksi glukomannaanikuidulle on hyväksytty kaksi terveysväitettä, joista toinen liittyy veren kolesteroliarvoihin ja toinen painonpudotuksen helpottamiseen. Viimeisenä mainittakoon, että ksylitoli ehkäisee karieksen muodostumista, joten ksylitolipurukumin- ja pastillien syöminen aterian jälkeen on varmasti myös ihan hyödyllistä kaiken ikäisille.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö vanhuksilla

Moni vanhempi ihminen saattaa kokea terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käytön vieraana, sillä kyseessä on termi, joka ei ole välttämättä vielä tullut tutuksi heille. Osa heistä saattaa kokea, ettei tuotteiden käytöstä ole sen suurempaa hyötyä, sillä ennenkin on pärjätty ilman näitä kyseisiä elintarvikkeita.

Jotkut vanhuksista kuitenkin käyttävät jotain terveysvaikutteista elintarvikkeita lääkärin suosituksesta esimerkkinä kolesterolia alentavat Becel- ja Benecol-tuotteet. Kyseisiin tuotteisiin on lisätty kasvistanoliesteriä, joka alentaa veren kolesteroliarvoja. Niitä on muun muassa levitteinä, jogurtteina ja tehojuomina. Näiden tuotteiden käyttö on hyväksi vanhemmille ihmisille, jos kolesteroliarvot ovat kohonneet. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vain kyseisten tuotteiden käyttö riittäisi pidemmälle vaan olisi hyvä tehdä muutos myös ruokavaliossa.

 

 Lähteet

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/mika_funktionaalinen_elintarvike
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/terveysvaikutteiset_elintarvikkeet
http://umami.fi/ruoka-juoma/news/koululaisten-valipalat/
http://www.danone.fi/tuotteet/danonino/danonino-mansikka-valkoinen-hedelmarahka/
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/pop_01_d_vitamiinilisaa.html
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Tuotteet1/Elintarvikkeet/493F3E60567A489DE040A8C0033C3AAA
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/8-terveysvaikutteisten-elintarvikkeiden-markkinat-kasvavat
http://www.pwc.com/us/en/transaction-services/publications/assets/functional-foods.pdf
https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/610602/mod_resource/content/1/Johdanto%202013.pdf
http://www.reportlinker.com/ci02036/Functional-Food.html
https://www.hyvinvoinnin.fi/glukomannaani

Antioksidantit

Mitä antioksidantit ovat?

Antioksidantit mielletään helposti terveellisen ruoan komponenteiksi, jotka olisivat terveyden kannalta välttämättömiä. Puhekielessä antioksidanteilla tarkoitetaan pääasiassa ravinnosta saatavia antioksidantteja kuten C-vitamiinia.

Aineenvaihdunnassa syntyy väistämättä radikaaleja ja muita hapettavia yhdisteitä, jotka voivat olla haitallisia soluille ja niiden komponenteille. Radikaalit voivat hapettaa ja vaurioittaa esimerkiksi lipidejä, proteiineja tai DNA:ta. Radikaaleja voidaan joko hajottaa entsymaattisesti tai antioksidantit voivat pelkistää ne vaarattomiksi. Oksidatiiviseksi stressiksi kutsutaan tilaa, jossa radikaalien pitoisuus on tilapäisesti kohonnut, esimerkiksi tulehduksessa, mutta antioksidanttien käytöstä tulehduksen lievittäjänä ei ole tieteellistä näyttöä.

EFSA on virallisesti hyväksynyt antioksidanteiksi vain E-, B2- ja C-vitamiinit, sekä kivennäisaineista seleenin, sinkin ja mangaanin. Näiden lisäksi esimerkiksi polyfenoleilla voidaan sanota olevan antioksidatiivista vaikutusta. Kuitenkin hyväksyttyjen antioksidanttien lisäksi vain oliiviöljyn polyfenoleista voidaan esittää oksidatiivisen vaurion ehkäisyyn liittyvä terveysväite. Loput hakemuksista on jouduttu hylkäämään puutteellisen näytön vuoksi, joka on tyypillisesti ollut seurausta heikosta karakterisoinnista tai in vitro –markkereilla tehdyistä tutkimuksista, joista ei terveysväitteen hyväksymisprosessin määritelmän vuoksi voida johtaa kausaliteettia ihmisen terveyttä koskien.

Osalla antioksidanteista on myös lisäainekäyttöä. Hyväksytyistä antioksidanteista E-vitamiinia (E306, E307, E308, E309) ja C-vitamiinia (E300) lisätään hapettumisenestoaineina parantamaan tuotteen säilyvyyttä. C-vitamiinia käytetään myös jauhonparanteena. Lisäainekäytöllä ei ole näytetty olevan fysiologisesti merkittäviä vaikutuksia, joskin antioksidantteja voidaan lisätä tuotteeseen tarpeeksi terveysväitteen esittämistä varten teknologisista syistä.

Mistä antioksidantteja saa?

Suurin osa hapettumisvaurioista (joita ravinnosta saadut antioksidantit myös estävät) estetään elimistön omilla entsyymeillä. Kehon entsyymeistä antioksidativiisesti toimivat glutationiperoksidaasi, superoksididismutaasi sekä katalaasi. Antioksidantteja saadaan ravinnosta, erityisesti kasvikunnan tuotteista. C-vitamiinia (askorbiinihappoa) saa esimerkiksi sitrushedelmistä ja E-vitamiinia pähkinöistä ja siemenistä. Eläinkunnan tuotteista kala, simpukat ja punainen liha toimivat hyvinä seleenin lähteinä. Terveellisyystrendin innoittamana elintarvikkeisiin on myös lisätty viime vuosina antioksidantteja.

Untitled

Terveysväitteet ja markkinointi

Vaikkakin antioksidantteihin liittyviä terveysväitehakemuksia on tehty yli sata, hyväksyttyjä väitteitä on kuitenkin vain muutama. Hämäävä markkinointi sekoittaa kuluttajan ymmärrystä antioksidanteista. Tuotteissa on näkyvillä ravitsemusväitteitä kuten ”Antioksidanttien lähde” ja tuotteiden mahdollisia antioksidatiivisia vaikutuksia korostetaan. Ennen väiteasetusta antioksidantteja sisältäviä elintarvikkeita ja ravintolisiä ehdittiin markkinoida niin kauan, että kuluttajat todennäköisesti mieltävät nämä terveysväitteet edelleen tosiksi. Edelleen esiintyvät epätieteelliset artikkelit asiasta sekoittavat vähemmän asiaan perehtynyttä vielä entisestään. Tämän lisäksi kuluttajan ymmärrystä horjutetaan vielä sillä, että moni lisäravinne kuuluu kasvirohdosvalmisteisiin, eikä niitä silloin koske elintarvikelainsäädäntö. Tämän vuoksi kasvirohdosvalmisteista saa esittää terveysväiteasetuksen vastaisia terveysväitteitä. Kaiken tämän takia on helppo ymmärtää miksi valveutuneenkin kuluttajan on vaikea pysyä kärryillä todellisista antioksidanttien lähteistä.

oliivi

Oliiviöljy on yksi harvoista elintarvikkeista joka on saanut terveysväitteen läpi antioksidanttien kohdalta. Oliiviöljyssä nimenomaan polyfenolit ovat antioksidantti ja suojaavat LDL partikkeleita hapettumiselta.

Antioksidantit ravintolisissä ja niiden terveellisyys

Vaikka monien antioksidanteiksi luokiteltujen vitamiinien ja hivenaineiden, kuten esimerkiksi E- ja C-vitamiinien sekä seleenin ja sinkin, riittävä saanti ravinnosta on elimistölle ihan oikeasti välttämätöntä, on niiden käytöstä ravintolisinä tarjolla kuluttajille valtavasti ja hyvinkin ristiriitaista tietoa ja tutkimusta.

Vielä muutama vuosikymmen sitten antioksidanttien todella uskottiin ehkäisevän muun muassa syöpää ja sydäntauteja sekä hidastavan vanhentumista. Alun perin vaihtoehtoisen lääketieteen parista koululääketieteen piiriin kantautunut ajatus suurten antioksidanttisten vitamiini- ja hivenaineannosten tuottamista terveyshyödyistä on sittemmin kuitenkin kumottu. Yksi tutkituimmista ja eniten kiinnostusta herättäneistä hypoteeseista lienee beetakaroteenin ja E-vitamiinin keuhkosyöpää ja sepelvaltimotautia ehkäisevä vaikutus. Tätä epäiltyä antioksidanttista ihmevaikutusta tutkittiin laajasti ympäri maailmaa, myös Suomessa. 1990-luvun alussa julkaistun suomalaisen SETTI-tutkimuksen mukaan beetakaroteeni ei aiemman hypoteesinsa mukaisesti kuitenkaan vähentänyt keuhkosyöpää vaan sen käyttö ravintolisänä sen sijaan lisäsi pitkään tupakoineiden miesten sairastumisriskiä. Tämä tulos vahvistettiin vielä myöhemmin laajoin tutkimuksin. E-vitamiinilla ei ollut tutkimusten mukaan vaikutusta sairauksien riskiin.

Antioksidanteiksikin luokiteltuja vitamiineja ja hivenaineita on erityisen runsaasti monissa kasviksissa, kuten hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa. Tutkimusten mukaan näitä paljon ravinnossaan käyttävillä ihmisillä todella onkin muuta väestöä pienempi riski sairastua esimerkiksi syöpään ja sydäntauteihin. Tämä voidaan kuitenkin selittää siten, että hedelmät, marjat ja vihannekset sisältävät antioksidanttisten vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi paljon muita näitä sairauksia ehkäiseviä tekijöitä kuten kuitua, tärkkelystä, tyydyttymättömiä rasvahappoja ja fenoliyhdisteitä kuten flavonoideja. Monesti myös runsaasti kasviksia ravinnossaan käyttävät noudattavat muutenkin muuta väestöä terveellisempää ruokavaliota ja ehkä esimerkiksi liikkuvatkin enemmän.

Nykyisen antioksidantteja ja niiden terveyshyötyjä koskevan tutkimustiedon valossa on perusteltua sanoa suuriannoksisten antioksidanttisten vitamiini- ja hivenainelisien käytön olevan turhaa ja jopa terveydelle haitallista. Todennäköisesti yksinkertaisin ja helpoin tapa varmistua siitä, että keho saa varmasti riittävästi myös terveydelle kiistattomasti välttämättömiä ja hyödyllisiä antioksidantteja, on syödä mahdollisimman monipuolisesti todellista superruokaa eli ihan tavallisia kasviksia.

Lähteet:

http://www.knossos.fi/

http://ec.europa.eu/nuhclaims/

Eviran E-koodiavain (http://m.evira.fi/portal/fi/haku/?itemsPerPage=5000)

EFSA, Guidance on the scientific requirements for health claims related to antioxidants, oxidative damage and cardiovascular health, http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/2474.pdf

EK224 Luentokurssin materiaali

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00037 Haettu internetistä 29.9.2013

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00038 Haettu internetistä 29.9.2013

Jussi Huttunen: Antioksidantit ja terveys -tieteen harharetki, Duodecim 2004;120:2623-4

http://www.tohtori.fi/?page=2615864&id=0552943

http://health.cvs.com/GetContent.aspx?token=f75979d3-9c7c-4b16-af56-3e122a3f19e3&chunkiid=29880

http://www.antioksidantit.com/

http://paleokeittio.wordpress.com/category/reseptit/kasvikset/”>http://paleokeittio.wordpress.com/category/reseptit/kasvikset/

– Jenni Westerlund, Essi Kalliolahti, Iida Sivula, Jenni Säisä