About Deleted User

Special user account.

Mitä on terveellisyys?

Ajatus terveydestä ja hyvistä elämäntavoista on vahvasti läsnä meidän jokapäiväisessä elämässämme. Nykyään ihmiset pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Terveyden tavoittelusta onkin tullut monille tietynlainen elämäntapa. Kehitykseen on vaikuttanut muun muassa kasvanut tietous ravitsemuksesta ja tänä päivänä joka puolelta kumpuavat elämäntapaohjeet. Kiistaton tosiasia on, että ravinnon laadulla on suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa; mutta kun ”ravinto-oppia” on tänä päivänä joka lähtöön ja jopa risteävää tietoa on tarjolla, mistä tiedämme, mikä on terveellistä ja mikä ei.

Artikkelissaan Terveysvaikutteiset elintarvikkeet – nykytilanne ja tulevaisuuden visiot (Kehittyvä elintarvike 16 (6): 10-11,2005) Hannu Korhonen ja Eeva-Liisa Ryhänen pohtivat kuluttajien muuttuneita vaatimuksia elintarvikkeita kohtaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tulon myötä. Juuri lisääntynyt tietous ruoan terveysvaikutuksista on yksi tekijä, joka on aikaansaanut terveysvaikutteisten elintarvikkeiden nopean kehityksen ja muodostumisen pysyväksi trendiksi. Korhonen ja Ryhänen mainitsevat, että terveyttä edistävän ravitsemuksen perustana tällä hetkellä suomalaisissa ravitsemussuosituksissa korostuu monipuolinen ruokavalio, mutta suositukset on annettu lähinnä väestötasolle. Artikkelissa todetaan, että väestötasoa koskevien suositusten sijaan tulevaisuudessa kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tekijöihin, jotka edistävät henkilökohtaista hyvinvointia – kuluttajat haluavat siten myös yksilöllisiä ruokavalioita. Näin varmasti onkin, ja tällainen muutos lisää kiinnostusta terveysvaikutteisia elintarvikkeita kohtaan. Onhan niiden myötä kuluttajalla mahdollisuus valita tuote, jolla hän voi spesifisti vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen ja jonka teho on vieläpä tieteellisesti osoitettu. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden vaikutukset kohdistuvat tällä hetkellä lähinnä ravintoperäisten sekä kroonisten sairauksien riskien vähentämiseen. Korhonen ja Ryhänen toteavat kuitenkin kuluttajalla olevan tulevaisuudessa mahdollisuus optimoida oma ruokavalio henkilökohtaisen geenikarttansa perusteella. Samalla elintarvikkeissa hyödynnettäviä, spesifejä, terveyttä edistäviä ainesosia löydetään yhä lisää. Miltä tämä kuulostaa? Hieman hämmentävää, eikö?

Geenikarttaan perustuva ruokavalio ei ole varmasti ainoa asia, mikä ravintoasioissa hämmentää. Kolumnissa Ravintoviidakko (Hyväterveys, 11/2013) Raakel Lignell toteaa, että joka puolelta pursuava ravinto-oppi alkaa jo ahdistaa, kun väittämiä on kaikkiin mahdollisiin suuntiin erilaisin perustein. Hän mainitsee esimerkkinä suositusten ristiriitaisuuden kalan syönnistä. Kalaa suositellaan syötävän 2-3 kertaa viikossa, mutta miten on mahdollista, että samalla toisaalla kehotetaan välttämään liiallista kalan syöntiä raskasmetallien vuoksi. Kuten Lignell toteaa tieto lisää tuskaa. Äärimmäiseen terveyden tavoitteluun pyrkivät haluavat minimoida kaikki terveyttä uhkaavat tekijät. Senhän kertoo geenikarttoihin perustuva ruokavaliokin, mutta jokaisella meistä on omat tavoitteemme oman terveytemme ja elämämme suhteen. Ravitsemuksessa jokaisen olisi varmasti hyvä löytää itselle sopiva kultainen keskitie, jota pitkin kulkea määränpäähänsä. Täydellisen terveyden tavoittelija ajaa itsensä vain terveyden ja sairauden rajamaille miettiessään kaikkein terveellisimpiä vaihtoehtoja. Miten täydellisyyttä voi edes saavuttaa, kun on vain ihminen? Eihän kukaan voi välttyä sairastumisilta.

 On kuitenkin selvää, ettemme ilman terveystietouttammekaan pärjää, sillä elämä alkaisi käydä raskaaksi, jos sairaudet alkaisivat vainota meitä joka nurkan takana. Lautasmallin ja ravitsemusasioiden miettimiseen tai lenkkipoluille uhraamamme aika ei siis missään tapauksessa mene hukkaan: uhraammehan itsellemme.

Terveysvaikutuksen todentaminen

Image

Blogimme aiheena on terveysvaikutuksen todentaminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut asetuksen 1924/2006, jolla säädetään elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (väiteasetus). Terveysväitteellä annetaan kuluttajalle kuva, että elintarvikkeella on yhteys terveyteen sitä parantavasti. Käytämme blogissamme esimerkki tuotteena Benecol®-levitettä. Sillä on hyväksytty terveysväittämä: Kasvistenolit alentavat tehokkaasti kolesterolia. Kohonnut kolesteroli on sydäntaudin riskitekijä. (Benecol)

Benecol(R), (c) Raisio Oyj

 Terveysvaikutuksen todentaminen koostuu kolmesta osasta; karakterisoinnista, hyödyn osittamisesta ihmisen terveydelle sekä edellisten syy ja seuraus –suhteesta. Hakemus toimitetaan jonkun kansallisen viranomaisen kautta Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolle (EFSA), Suomessa Evira. EFSA arvio todentamisen tieteellisen näytön ja antaa siitä mielipiteensä. Lopullisen päätöksen ja luvan terveysväittämän käytölle tekee asetuksella komissio. (Evira)

 

Karakterisointi

Terveysväittämää ei pystytä hakemaan tuotteelle, jota ei ole kyllin tarkasti karakterisoitu. Karakterisoinnilla tarkoitetaan, että tuotteen ainesosat on tunnettava, siten että aktiivinen aineosa voidaan osoittaa. Ainesosan määrä on oltava mitattavissa ja mittaus on pystyttävä toistamaan. Kasveista olennaisia tietoja ovat mikä kasvi tai kasvin osa, kasvin käsittelytapa, jolla kasvista on tuotettu valmisteen ainesosa.

Benecol®-tuoteessa vaikuttavan ainesosana ovat kasvistanolit. Kasvistanolit tuotetaan saturoimalla soijaöljyn ja mäntyöljyn steroleita stanoleiksi. Kasvistanoli esteröidään rasvahapolla, jolloin muodostuu kasvistanoliestereitä. Kasvistanoliesteri on kahden kasvistanolin seos, joka sisältää noin 82 % sitostanolia ja 18% kampestanolia. Stanoleiden pitoisuus on määritetty kymmenen kertaa toistetulla tutkimuksella. Lopullisessa levitteessä kasvistanoleita on yli 55 % tuotteen painosta. Myytävän tuotteen muutkin ainesosat on kirjattu hakemukseen, jotta voidaan varmistaa tuotteen kokonaisravitsemuksellinen hyöty eli ravintoprofiili, esimerkiksi rasvojen tai suolan kokonaismäärän osalta. (EFSA 2008)

Kampestanoli

Sitostanol

Hyöty ihmisen terveydelle

Terveyshyödyn voi osoittaa viittaamalla yleiseen tietoon tai tutkimuksiin. On olemassa useita aineryhmiä, kuten antioksidantit tai vitamiinit, joilla tutkimuksia ei tarvita osoittamaan vaikuttamaan hyötyä elimistössä.

Haettaessa terveysväittämälle hyväksyntää väiteasetuksen (EY 1924/2006) artiklan 14a:n mukaan aktiivisen ainesosan tulee vähentää jonkun tekijän riskiä, ja tällä riskillä saa olla vaikutus sairauteen. Ainesosalla itsessään ei saa olla suoraa vaikutusta sairauden ennaltaehkäisyyn tai hoitoon.

Benecol®:in hyöty terveydelle on sen madaltava tai laskeva vaikutus veren kolesteroliarvoihin. Korkea veren LDL-kolesterolin pitoisuus suurentaa riskiä saada sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotauti on suurin kuolemaan aiheuttava tauti niin Euroopan Unionissa kuin koko Euroopassa. Veren kolesterolipitoisuuteen voidaan vaikuttaa monella keinolla, joista ravinto on yksi osa. Sairauden riskitekijän vähentämistä koskevien väitteiden yhteydessä onkin osoitettava että väitteessä tarkoitettuun sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttumisesta ole välttämättä hyötyä. Hakemuksessa on käytetty lähteinä WHO:n raporttia kroonisten sairauksien estosta ja useamman tutkimusryhmän julkaisuja kolesterolin vaikutuksista elimistössä. (EFSA 2008)

Syy ja seuraus suhde

Yleinen syy terveysväitteiden hylkäämiseksi on se, ettei syy-seuraussuhdetta ole osoitettu tai näyttö sen osoittamiseksi on ollut riittämätön. Väite on tällöin ollut liian yleinen tai yksilöimätön, eikä vaikuttavaa ainetta ole kyetty karakterisoimaan riittävästi. Tällöin myöskään vaikuttavan ainesosan ja sen seurauksen välistä yhteyttä ei ole kyetty tieteellisesti osoittamaan. Elintarvikkeita ei saa markkinoida pelkästään käyttäjän kokemuksen avulla jos syy-seuraussuhdetta ei kyetä osoittamaan.

Benecolin sisältämät kasvisstanoliesterit (syy) madaltavat tai laskevat veren kolesteroliarvoja (seuraus). Benecolin terveysväittämä kuuluu siis artiklaan 14:ta, joka sisältää sairauden riskin vähentämistä koskevat väitteet.

Tieteellisesti toteennäytetty terveysväite

Tieteellisesti toteennäytetyn terveysväitteen tulee olla myös keskivertokuluttajan ymmärrettävissä. Terveysväitteen käyttö edellyttää tiettyjen vaatimusten täyttymistä, eikä edes hyväksyttyjä terveysväitteitä saa käyttää, elleivät kaikki väiteasetusten vaatimukset täyty. Kaiken elintarvikkeesta annetun informaation tulee olla totuudenmukaista sekä harhaanjohtamatonta.

Uuteen tieteelliseen näyttöön perustuvia terveysväitteitä tai tietosuojapyynnön sisältäviä terveysväitteitä voi saattaa luetteloon erillisellä hakemuksella (EFSA). Terveysväitteen sanamuodoille on säädetty tiettyjä edellytyksiä, jotka otetaan huomioon väitteen arvioinnissa. Tieteellisen näytön pohjalta EFSA toimittaa lausuntonsa jäsenvaltiolle sekä hakijalle ja julkaisee sen. Väitteiden käytön edellyttämät merkinnät tulee tehdä pakkauksiin ja yrityksen on itse huolehdittava, että pakkaus sisältää kaikki terveysväitteen käytön edellyttämät merkinnät.

Elintarvikkeille rakennetaan ravintoprofiili niiden koostumuksen mukaan ja terveysväitteen käyttö edellyttää ravintosisältöprofiilien täyttymistä. Ravintosisältöprofiilien käytöllä pyritään estämään epäedullisten tuotteiden esittäminen terveellisinä tuotteina.

Yrityksen käyttämät väitteet ovat osa sen omavalvontaa. Pakkausmerkinnöiden tulee olla kunnossa ja vaikuttavaa ainetta tulee olla riittävästi tuotteessa ja sillä on oltava todistetusti hyödyllinen vaikutus.  Väiteasetukset koskevat tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan kaikkia osa-alueita pakkausmerkinnöistä tuote-esittelyihin. Väitteen käytössä on huomioitava, että annetut tiedot ja mielikuva ovat asetusten mukaisia. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kuluttaja yhdistää väitteen ja tuotteen, vaikka niillä ei suoraan sanottaisi olevan yhteyttä. On asetusten vastaista pyrkiä rakentamaan harhaanjohtavaa mielikuvaa tai kannustaa kuluttajaa liialliseen kulutukseen. Joidenkin väitteiden käytön edellytyksenä voi olla vaatimus lisämerkinnöistä. Esimerkiksi Benecolin kerrotaan yhdessä terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion kanssa auttavan alentamaan kolesterolia merkittävästi. Lisäksi pakkausmerkinnät on Suomessa tehtävä sekä suomeksi että ruotsiksi mikäli elintarvikkeesta esitetään terveysväite.

Hakemus tulee olla hyväksytty ennen kuin väitettä voidaan käyttää pakkauksessa tai mainonnassa. Terveysväitteet liittyvät vaikuttavaan aineeseen, joten muutkin toimijat voivat käyttää terveysväittämää, jos heidän tuotteensa täyttävät terveysväittämän antamat kriteerit. Terveysväite voidaan kuitenkin suojata muilta toimijoilta viideksi vuodeksi, jos tutkimukset liittyvät uusiin tutkimuksiin tai teollisoikeuksiin, tekemällä hakemus väiteasetuksen artikla 13 kohdan 5 mukaan.

 

Lähteet:

Benecol® terveydenhuolloin ammattilaisille –.http://www.benecol.net/hcpFin2011.asp?viewID=3261

EFSA. EU Register of nutrition and health claims made on foods. http://ec.europa.eu/nuhclaims/

EFSA. Nutrition and health claims. http://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/nutrition.htm

EFSA. NUTRITION CLAIMS AND CONDITIONS APPLYING TO THEM AS LISTED IN THE ANNEX OF REGULATION (EC) N°1924/2006. http://ec.europa.eu/food/food/labellingnutrition/claims/community_register/nutrition_claims_en.htm

EFSA 2008. Plant stanol esters and blood cholesterol. The EFSA J, 2008: 825, 1-13.

Evira. Terveysväitehakemukset. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/pakkausmerkinnat+/ravitsemus-+ja+terveysvaitteet/terveysvaitteet/terveysvaitehakemukset/

Evira. Terveysväitteet. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/pakkausmerkinnat+/ravitsemus-+ja+terveysvaitteet/terveysvaitteet/.

Nutra ingredients. http://www.nutraingredients.com/Regulation/EFSA-ok-s-cholesterol-lowering-claim