Author: Petteri Muukkonen

Reaaliaineiden ylioppilaskokeita järjestetään kahdesti vuodessa – syksyisin ja keväisin. Syksyn 2022 maantieteen ylioppilaskokeessa, joka pidettiin 14.9.2022, tehtävä 7 oli otsikoitu Maantieteellinen saavutettavuus. Tehtävässä oli keskitytty maantieteellisen saavutettavuuden tarkasteluun erityisesti palveluiden tarjoamisen näkökulmasta – ja erityisesti liikunta- ja hyvinvointipalvelujen. Ja tehtävän aineistona oli YLLI-hankkeen luomia karttoja.

Maantieteen ylioppilaskokeessa on nykyään kolme osiota. Ykkösosiossa (20 p.) on yksi tehtävä on kaikille pakollinen, ja se testaa perusosaamista ja ns. oppikirjatietoa. Ykkösosion tehtävä on usein monivalintakysymys tai oikein-väärin -kysymys. Kakkososiossa on neljä kysymystä, joista abiturientti valitsee kaksi. Kukin tehtävä on 20 p. laajuinen. Kakkososiokin testaa vielä perustasoista osaamista, mutta voidaan jo vaatia tiedon soveltamista. Kokeen viimeinen eli kolmas osio sisältää vaativampia kysymyksiä, ja niitäkin on tarjolla neljä vaihtoehtoa, ja abiturientti valitsee kaksi, joihin hän vastaa. Kukin tehtävä on 30 p. laajuinen eli pisteitä on enemmän jaossa. Lähes kaikissa kolmososion kysymyksissä vaaditaan tiedon soveltamista ja melkein kaikissa osion kysymyksissä on aineistoa. Yhteensä kokeen maksimipistemäärä on 120 p. Maantieteellistä saavutettavuutta kysyvä 7. tehtävä on kokeen viimeisessä osiossa eli se on yksi kokeen vaativimmista tehtävistä.

Tämän syksyn maantieteen ylioppilaskokeen tehtävässä 7 oli tarjolla aineistona kolme karttaa, ja niiden tehtävässä edellytettiin abiturienteilta niiden analysoimista ja tulkintaa. Kaikki kolme karttaa oli lainattu YLLI-hankkeen blogikirjoituksesta 16.10.2021. Kirjoituksessa oli pohdittu maantieteellisen saavutettavuuden huomioimisen mahdollisuuksia asukkaiden elämänlaadun edistämisen työkaluna. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) hyödynsi kokeessaan blogikirjoituksemme teemakarttoja ja oli luonut niistä kolmen kartan päällekkäistarkastelun liukukytkimillä, joilla pystyi säätämään karttakerrosten läpinäkyvyyttä (ks. päällekkäistarkastelu Ylen Abitreeni-sivustolla).

Tehtävä 7 oli jaettu neljään alakysymykseen, jotka olivat:

• 7.1 Selitä lyhyesti, mitä maantieteessä tarkoitetaan saavutettavuudella. (4 p.)
• 7.2 Pohdi maantieteellisestä näkökulmasta, miten saavutettavia karttojen 7.A–7.D uimahallit ja kylpylät ovat alueen asukkaille. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A–7.D. (12 p.)
• 7.3 Pohdi, millaisia vaikutuksia liikuntapaikkojen maantieteellisellä saavutettavuudella on asukkaiden elämänlaatuun. (8 p.)
• 7.4 Pohdi, millaisilla maantieteellisillä menetelmillä voidaan tarkastella palveluiden maantieteellistä saavutettavuutta. (6 p.) (Lähde: YTL)

Tehtävä alkoi siis käsitteenmäärittelyllä, joka toimi johdatuksena tehtävään ja teemaan. Tämän jälkeen kokelaita pyydettiin pohtimaan mitä voidaan YLLI-hankkeen kolmen teemakartan avulla sanoa alueen (Helsinki) uimahallien ja kylpylöiden eli sisäuimapaikkojen maantieteellisestä saavutettavuudesta. Aineiston YLLI-kartat olivat matka-aikakartta, tieverkoston kartta sekä väestökartta. Alatehtävässä 7.3 puolestaan pyydettiin pohtimaan miten liikntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus voi vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun. Neljännessä ja viimeisessä alakohdassa puolestaan pyydettiin pohtimaan millaisilla maantieteellisillä menetelmillä (niiin maantieteelliset kenttämittaukset kuin myös paikkatietomenetelmät) aihetta voitaisiin tutkia. Kysymyksen sanamuoto viittaa siihen, että vastaukseksi kelpasi maantieteen tutkimus- ja tiedonkeruu- sekä analyysimenetelmät laidasta laitaan: paikkatiedosta haastatteluihin. Pitää kuitenkin huomioida, että vastaajina ovat lukiolaiset. Kysymykset ovat kuitenkin vaativia, koska maantieteen lukio-opetuksesta tuttuja asioita piti osata soveltaa ja yhdistää hieman erilaiseen kontekstiin eli liikuntapalveluiden sijaintiin ja palveluverkoston alueelliseen rakenteeseen. Mielikuvituksella ja ymmärryksellä siitä, että maantieteellisiä ilmiöitä ja menetelmiä voi soveltaa lukion oppikirjojen tuttujen esimerkkien ulkopuolelle, on suuro rooli vastaamisessa.

Toivottavasti tällaisen julkisuuden myötä, mitä saimme syksyn 2022 maantieteen ylioppilaskokeen kautta, heräisi sekä ymmärrys liikunta- ja hyvinvointipalveluiden maantieteellisestä ja yhdenvertaisesta (tai epäyhdenvertaisesta) saavutettavuudesta että oivallus karttatarkastelun, paikkatiedon ja maantieteellisen tulkinnan mahdollisuuksista hyvinvointipalveluiden tarjonnan edistämisessä.

Our team together with the HY+ has won two tender competitions about organizing continuing education. The customer in both of these tender competitions is Traficom – the Finnish Transport and Communications Agency, which is very eager to develope the organization’s overall knowledge and capability in GIS and geoinformatics. Both tender competitions are roughly around 20 000 – 25 000 € each. Last year we won a tender competition to arrange a basic course for GIS for them. Now we are organizing an advanced course for those who continue to develope their skills further from the basic course. In addition, we are now organizing more advanced course about Python programming and automating GIS processes. HY+ is a university owned enterprise that develope and sell education services and continuing education packages for customers.
Contact persons and coordination: University lecturer Petteri Muukkonen, UniH; Development manager Riitta Aho, HY+

CRITICAL-hankkeen maantieteilijöiden tiimi Helsingin yliopistosta palkittiin kautta aikain ensimmäisellä kansallisella Vuoden avoin oppimateriaali -palkinnolla. Palkinnon myönsi Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristö, joka toimii osana Tieteellisten seurain valtuuskuntaa. Aiemmin on jaettu vain avoimen tieteen edistämisestä palkintoja, mutta nyt ensimmäistä kertaa palkittiin myös avoimen oppimisen edistäjiä. Palkinto jaettiin Avoimen tieteen kesäpäivien yhteydessä 31.5.2022. Työpaketin vetäjä Petteri Muukkonen on yhdessä muiden CRITICAL-hankkeen maantieteen tutkijoiden sekä opettamansa projektikurssin opiskelijaryhmän kanssa laatinut avoimia oppimateriaaleja paikkatiedon ja geomedian opetukseen käytettäväksi eri koulutustasoilla – esimerkiksi maantieteen lukio-opetuksessa tai yliopistossa kandivaiheen opiskelijoiden kanssa.

Geomedia vaatii kriittistä lukutaitoa

Monet globaalin internetin aikakauden uutisista ja informaatiosta kertovat alueista ja paikoista eri puolelta maailmaa. Uutiset esimerkiksi katastrofeista ja konflikteista saavuttavat meidät nopeasti. Harhaanjohtavalla tai vahingossa väärin luodulla geomedialla eli esimerkiksi kartoilla, teemakartoilla ja paikkatiedolla voidaan johtaa informaation lukijaa harhaan. Luotettavan ja harhaanjohtavan geomedian erottamiseen tarvitaan perustietoja ja -taitoja geomedian tuottamisesta, käyttämisestä ja visualisoimisesta. Vahvojen perustaitojen päälle on mahdollista rakentaa syvällisempää kriittistä geomedian lukutaitoa. Juuri näitä perustaitoja palkitun avoimen oppimateriaalin avulla voidaan kehittää.

Palkittu oppimateriaali on kokoelma erilaisia ohjekortteja ja opetusvideoita. Materiaalit muun muassa kertovat selkeästi ja esimerkkien avulla, mitä geomedia on, mitä kartat ovat, millaisia karttoja tyypillisimmin mediassa käytetään sekä miten opiskelijat voivat luoda itse hyviä karttoja. Kokoelmassa on oppimateriaalia eri koulutuksen luokka-asteille – perusopetuksen luokilta 5–6 yliopiston kandivaiheen opetukseen asti. Oppimateriaalia voi käyttää soveltaen eri kouluasteille, sillä on oppijoista ja innokkaista opettajista kiinni, minkä tasoisia materiaaleja he haluavat käyttää ja miten opettajat soveltavat opetussuunnitelmien perusteita ja geomediaa opetuksessaan.

Materiaalia suunnittelemassa laaja joukko

Oppimateriaalin palkitsemisperusteissa nostetaan esille yhteistyössä ja laajalla joukolla yhdessä tekeminen. Kiitos palkinnosta kuuluukin suurelle joukolle opiskelijoita ja tutkijoita, sillä materiaalin tuottamiseen on osallistunut lukuisia henkilöitä. Erityisen iso kiitos menee innokkaille ja luoville yliopisto-opiskelijoille, jotka maantieteen projektikurssilla saivat tehtäväkseen tuottaa pienryhmissä karttoihin, paikkatietoon ja geomediaan liittyvää oppimateriaalia. Projektikurssin ja tutkimushankkeen tavoitteet tukivat hienosti toisiaan ja nyt palkitusta oppimateriaalikokonaisuudesta on kehittymässä hyvä paketti opettajille ja opiskelijoille niin peruskoulun yläluokille ja lukioon kuin yliopistoon opintojen alkuvaiheen opiskelijoille. Oppimateriaalikokonaisuus ei ole vielä valmis, vaan se kasvaa ja syvenee koko ajan, kun CRITICAL-hankkeen maantieteen tiimin työ etenee.

Oppimateriaalin suunnittelemisen myötä yliopistossa tehtävää tutkimusta ja opetusta on pyritty tuomaan lähemmäksi toisiaan. On myös erityisen arvokasta antaa yliopisto-opiskelijoille todellisia kysymyksiä tai ongelmia ratkottavaksi kurssien aikana. Pandemian ja etäopetuksen asettamista haasteista huolimatta onnistuttiin tuomaan tutkimusta, tutkimuksella tuotettua tietoa, opetusta ja oppimista lähemmäksi toisiaan. Opiskelijat oppivat syvällisemmin esimerkiksi hyvien karttojen visualisointia tai karttojen saavutettavuuden huomioimista, kun he joutuivat oikeasti pohtimaan, kuinka opettaisivat asian muille. Samalla ryhmän tutkijat joutuivat pohtimaan, kuinka tutkittua tietoa ja ymmärrystä voidaan jalkauttaa käytäntöön opettajille.

Palkittu oppimateriaali on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC-BY Avointen oppimateriaalien kirjastossa Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille (aoe.fi).

Tämä kirjoitus on julkaistu aiemmin CRITICAL-konsortion blogissa 10.6.2022.

Tutkijamme Tua Nylén oli YLE:n Abitreenien haastattelussa maantieteen yo-kokeeseen ja siinä vastaamiseen liittyen. Lue haastattelu YLE:n sivulta https://aihe.yle.fi/aihe/a/20-10001827. Tärkeimpiä vinkkejä ovat: 1) argumentaation harjoitteleminen, 2) maantieteellisen ajattelun merkityksne kertaaminen, 3) aineiston roolin tunnistamisen opettelu, 4) erilaistren tehtävämantojen tunnistaminen ja tehtävän pistemäärän huomioiminen sekä 5) vanhoihin hyvän vastauksen piirteisiin tutustuminen.