News

Keskisuomalainen kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisliike Meijän polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa oivalsi hyödyntää YLLI-hankkeen havaintoja liikuntapaikkojen saavutettavuuden ulottuvuuksista (ks. Virmasalo ym. 2022), kun he halusivat vertailla rakennettuja liikuntapaikkoja ja lähiluontoa liikkumisympäristöinä. Fysioterapeutti Juho Jäppinen kirjoitti aiheesta nettiartikkelin, jossa hän myös visuaalisesti kaavakuvana vertaili näitä saavutettavuuden ulottuvuuksia. Vertailussaan Jäppinen on nähnyt, että lähiluonnolla on monet saavutettavuuden ulottuvuuksista paremmat kuin rakennetuilla liikuntapaikoilla. Parempi tilanne monen saavutettavuudne ulottuvuuden kannalta ei ole ainoa lähiluonnon etu liikkumisympäristönä. Rakennetut kohteet ovat usein vain yhden lajin suorituspaikkoja, kun lähiluonto tajoaa monipuolisempia mahdollisuuksia, ja näin ollen myönteisiä terveysvaikutuksia löytyy enemmän.

Lähteet:

Jäppinen, J. Lähiluonnon saavutettavuus. Meijän polku -sivusto.

Virmasalo, I., Simula, M. & Muukkonen, P. (2022). Liikuntapaikkojen ja -palveluiden saavutettavuuden ulottuvuudet spatiaalisesta sosiaaliseen. YLLI blog 14.2.2022

Keskeiset tuloksemme ja havaintomme, jotka kokosimme sunnittelijoille ja ammatilaisille suunnattuun julkaisuun “Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun” on herättänyt kiinnostusta. Tuloksista uutisoivat Helsingin yliopisto pääuutisissaa, YLE Uutiset verkossa sekä tuoreimpana Lääkärilehti.

Helsingin yliopisto: Alavireinen mieliala sekä ajanpuute suurimmat syyt liikkumattomuuteen, 16.3.2023

YLE Uutiset: Tuntuuko, ettei aika tai fiilis riitä liikunnan harrastamiseen? Nämä syyt nousivat esiin, kun tutkijat selvittivät liikunnan esteitä, 18.3.2023

Lääkärilehti: Hienot ja lähellä olevat liikuntapaikat eivät takaa, että niitä käytetään, 20.3.2023

---

Lähdekirjallisuus:

Muukkonen, P; Ehnström, E; Hasanen, E; Hintsanen, L; Laakso, T; Nurmi, M; Pyykönen, J; Salmi, L; Salmikangas, A-K; Simula, M; Virmasalo, I; Vänttinen, L (2022). Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Department of Geosciences and Geography C22, 85 s. + 11 liites. http://hdl.handle.net/10138/356119 Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto: Helsinki.

Yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia lähiöiden asukkaille edistävä ja tutkiva YLLI-hanke on julkaissut laajan 85 sivuisen teoksen, joka toimii oppaana ja apuna, kun halutaan edistää ja suunnitella yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia ja poistaa liikunnan harrastamisen esteitä lähiöissä. Teos vetää yhteen YLLI-hankkeen keskeiset tutkimushavainnot, suositukset ja käytännön vinkit ja työkalut suunnittelijoille, ammattilaisille, asiantuntijoille tai muuten vain aiheesta kiinnostuneille, joita kiinostaa edistää asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen elämään. Opas on vapaasti luettavissa verkkoversiona. Tämä opas on samalla myös osa YLLI-hankkeen loppuraportointia ja yhteenvetoa. YLLI-hanketta on rahoittanut Lähiöohjelma 2020-2022.

Muukkonen, P; Ehnström, E; Hasanen, E; Hintsanen, L; Laakso, T; Nurmi, M; Pyykönen, J; Salmi, L; Salmikangas, A-K; Simula, M; Virmasalo, I; Vänttinen, L (2022). Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Department of Geosciences and Geography C22, 85 s. + 11 liites. http://hdl.handle.net/10138/356119 Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto: Helsinki.

FT, dosentti Petteri Muukkonen aloitti Terran päätoimittajana 1.1.2023.

Lue lisää nimitysuutisesta Terrassa tästä linkistä.

Terra-lehti on Suomen maantieteellisen seuran julkaisema kansallinen tieteellinen julkaisu, ja Terran Jufo-luokitus on 2.

Kirjoitimme keskustelupuheenvuoron siitä, mitä tarkoittaa opetussuunnitelmiemme perusteissa maantieteen alla mainittava käsite geomedia. Julkaisimme tekstin Terra-lehdessä, jota julkaisee Suomen maantieteellinen seura.

Geomedia on monelle melko uusi ja tuntematon käsite. Se tuotiin esiin ensimmäisi kertoja opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksissa muutama vuosi sitten niin lukion kuin perusopetuksenkin suunnitelmissa.

Etuliite geo tarkoittaa joko Maata, Maapalloa, tai maantiedettä tai maantieteellistä. Niinpä geomedia tarkoittaa siis tietoa Maasta, massaviestinnällä välitettyä tietoa Maasta ja maantieteellistä tietoa. Määrittelemme keskustelupuheenvuorossa geomedian, että geomedia tarkoittaa erilaista mediaa – massamediaa, joilla voidaan kerätä, tallentaa, käsitellä tai välittää maantieteellistä (paikkaan tai sijaintiin sidottua tai Maata kuvaavaa) tietoa. Mielestämme keskeistä määritelmässä on, että tieto on maantieteellista tietoa kohteesta, paikasta tai alueesta, ja että se in sidottavissa johonkin sijaintiin.

Tekstissämme pohdimme myös, että geomediaa on tärkeä opettaa, koska mm. paikkatieto on yhä tärkeämpi osa tavallisten kansalaisten arkea, sillä se on läsnä useissa sovelluksissa ja palveluissa, kuten karttaohjelmissa ja sääsovelluksissa. Maantieteessä kartat ovat aina olleet keskeisessä roolissa, ja tietokoneiden, digitaalisten aineistojen ja yleisen teknologisen kehityksen myötä paikkatiedon tallennus ja käyttö on muuttunut entistä helpommaksi. Tämä on johtanut paikkatiedon murrokseen niin yhteiskunnassa kuin maantieteellisessä tutkimuksessa viime vuosikymmeninä. Geomedia on monessa muodossa osa jokapäiväistä arkeamme, ja sen avulla välitetään tietoa lukijalle tai katsojalle, mutta sen lisäksi kriittinen geomedian lukutaito on tärkeää, jotta tiedon oikeellisuus ja luotettavuus voidaan varmistaa.

Lue lisää ja tutustu keskustelupuheenvuoroomme:

Muukkonen, Hynynen, Jäntti & Lammi (2022). Geomedia on keskeinen osa maantieteen opetusta, mutta miksi ja mitä se on? Terra 134:3, 191-193. https://terra.journal.fi/article/view/121685/73054

Kysyimme tuoretta Laura Hynysen johdolla kirjoitettua artikkeliamme varten peruskoulun alaluokkien ympäristöopin, peruskoulun yläluokkien ja lukion maantieteen opettajilta heidän käsityksistään geomedian käsitteestä ja sen merkityksestä ja asemasta maantieteen opetuksessa (ks. Hynynen ym., 2022). Tulosten mukaan geomedian käsite oli monelle opettajalle vieras tai vaikeasti käsiteltävä kokonaisuus, koska opetussuunnitelmat eivät määrittele sitä täsmällisesti ja koska käsite on laaja ja sen määritelmät ovat usein monimutkaisia. Monet opettajat eivät siksi suoraan käytä käsitettä opetuksessaan, vaikka opettavatkin aihetta. Toisaalta geomedian käsitteen sisäistäneet opettajat käyttivät käsitettä aktiivisesti ja kokivat sen toimivaksi termiksi.

Opettajien mielestä geomedia on oleellinen osa lasten ja nuorten arkea, kuten esimerkiksi reittipalveluiden tie- ja katutiedot sekä niiden muodostama liikenneverkkotieto, jota monet käyttävät esimerkiksi navigointiin. Nuorten arjessa kohtaama ja käyttämä geomedia yhdessä maantieteellisen osaamisen kanssa voi luoda pohjan monipuolisille kriittisille geomediataidoille. Geomediaopetus edellyttää ja vahvistaa korkeampia ajattelutaitoja, kuten tiedon hakemisen taitoja ja tiedon luotettavuuden arviointia.

Opettajat kertoivat tarvitsevansa tukea ja osaamisen vahvistamista omassa geomediataidoissaan sekä taidoissa opettaa geomediaa. Valitettavasti maantieteen opetuksessa on kuitenkin niukasti tilaa geomediataitojen oppimiselle. Tähän vaikuttaa esimerkiksi lukiossa se, että vain yksi neljästä moduulista on pakollinen kaikille ja vasta neljäs moduuli on omistettu geomedialle. Toki geomedia leikkaa opetettavia sisältöjä kaikissa moduuleissa muun muassa esimerkki-informaation tai täydentävän tiedon muodossa. Lisäksi peruskoulun yläluokkien maatiedon opetuksessa opiskeltavaa on paljon, eikä geomediataitojen harjaannuttamiselle jää aina tilaa.

Lue lisää tuoreesta artikkelistamme:

Lähde:
Hynynen, L., Nylén, T., Hirvensalo, V., Lammi, P., & Muukkonen, P. (2022) Maantieteen opettajien näkemyksiä geomediasta ja geomediaopetuksesta (Geography teachers’ views on geomedia and geomedia education). Terra 134: 4, 241–252. https://doi.org/10.30677/terra.120326

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia on erilaisia, ja uudet ideat ja yhteistyöt tuovat tutkijan työhön uusia tuuli ja uusia näkökulmia. Kun YLLI-hankkeemme kiinnosti Urheilumuseo TAHDON henkilökuntaa, pääsimme jakamaan osaamistamme ja auttamaan heitä näyttelyn “Menneen talven lumet” suunnittelussa.

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen

Keväällä 2022 Urheilumuseo TAHDON henkilökunta otti yhteyttä meihin YLLI-hankkeen tutkijoihin ja pääsimme kertomaan heille uusimpia tuloksiamme hankkeessa sekä muista tutkimuksista, joita on tehty Helsingin yliopiston Digital Geography Lab:ssä. Urheilumuseossa oli suunnitteilla uusi näyttely siitä miten ympäristömuutokset (mm. ilmastonmuutos) vaikuttaa urheiluun ja liikkumiseen sekä niiden edellytyksiin – ja päin vastoin millaisia ympäristövaikutuksia (voimistajina ja hillitsijöinä) urheilulla ja liikunnalla sekä eri tahojen toimilla on. Keskeisiä teemoja TAHDON erikoisnäyttelyssä on, että ilmastonmuutoksen myötä heikkenevät ja harvinaistuvat hyvät talviliikuntaolosuhteet vaikuttavat suomalaiseen liikkumiskulttuuriin ja huippu-urheulun edellytyksiin. Ja toisaalta liikunnalla ja urheilulla on omat ympäristöjälkensä. Näihin teemoihin meillä YLLI-hankkeen tutkijoilla oli paljon kerrottavaa.

Myöhemmin näyttelyn auettua loppusyksystä 2022 me YLLI-hankkeen tutkijat pääsimme vierailemaan näyttelyssä, jonka ideointiin olimme antaneet oman panoksemme. Oli mielenkiintoista ja hauskaa nähdä näyttelyssä asioita, faktoja, ideita ja näytteilleasetteluita, joista tunnisti tuttuja elementtejä ja jopa aineistoja. Todella hauska piristys tutkijan työssä kokea tällainen itsellemme uusi tapa jakaa tutkimustietoa eteenpäin ja näin auttaa kehittämään ihmisten kestävyysosaamista ja levittämään ympäristötietoisuutta. Tiedeviestintää ja vaikuttamista tuleekin tehdä monikanavaisesti, jotta viesti tutkimustuloksista välittää laajemman kohderyhmän ja jotta osaamisen kasvu yhteiskunnassa olisi merkityksellisempää.

Menneen talven lumet esillä TAHDOSSA 25.11.2022–27.8.2023

YLLI-hanketta (Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö) on rahoittanut Lähiöohjelma 2020-2022. Tämä kirjoitus on julkaistu aiemmin mm.: Digital Geography Labin blogi 26.1.2023; YLLI-blogi 26.1.2023; sekä hieman muokattuna SIRENE-blogi 7.2.2023.

Innostuneet ja tiedonjanoiset osallistujat ovat tärkeä osa onnistunutta seminaaria. YLLI-hanke piti seminaarin ”Tiedolla johtaen yhdenvertaiseen liikunnalliseen lähiöön” tiistaina 22.11.2022 Helsingissä Ympäristöministeriön tiloissa.

Iltapäivän mittaisen seminaarin aloitti avaussanoilla Lähiöohjelma 2020-2022:m koordinaattori, ympärustöneuvos Jaana Nevalainen. Tämän jälkeen tutkijat esittivät keskeisiä toimintoja ja työkaluja, jotka voivat kehittämään ja suunnittelemaan asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen arkeen ja elämään. Tutkijoiden esitelmiä jaksotettiin työryhmätyöskentelyillä, joissa yhdessö pohdittiin ratkaisuja ja ja ideoita eri näkökulmista ja lähtökohdista, kuinka asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia voitaisiin edistää. Mitä tutkijoidemme esittämät toiminnot vaatisivat, että niitä voitaisiin jalkauttaa asiantuntijatyöhön. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 40 kuulijaa, joista osa oli paikan päällä Pankkisalissa ja osa osallistui aktiivisesti videon välityksellä.

Seminaarin työpajavaiheissa yhdessä kehitetyistä ideoista ja ratkaisuistjulkaistiin YLLI:n blogissa laajempi ja kattavampi yhteenveto.

Helsingin yliopiston maantieteilijät olivat mukana voittamassa ensimmäistä palkintoa oppimispelien Games and Learning Alliance -konferenssissa (GALA) 2022 Tampereella 30.11.2022. CRITICAL-konsortion tiimi voitti MediaWatch-pelillään akateemisten oppimispelien kategorian.

Palkintoa oli noutamassa CRITICAL-konsortion johtaja ja voitaneen pelin tiimiä vetävä professori Kristian Kiili (Tampereen yliopisto). Helsingin maantieteilijöistä voittajatiimissä olivat mukana yliopistonlehtori Petteri Muukkonen ja tutkimusavustaja Michaela Söderholm. Palkitun MediaWatch-pelin tavoitteena on auttaa nuoria kehittymään diagrammien kriittisessä lukemisessa. Pelin löydät CRITICAL:n kotisivuilta ja se on ilman tunnuksia vapaasti pelattavissa nettiselaimella.

Voittajatiimin maantieteilijät suunnittelivat oppimispelin pelimaailman – pienen saaren – ja sinne kyliä, jotka kinastelevat keskenään median ja valeuutisten välityksellä. MediaWatch on kriittistä lukemista tukeva oppimispeli. MediaWatch-pelin ensimmäisen tehtäväkokonaisuuden tarkoituksena on tukea pelaajien diagrammien lukutaitoa. Pelissä keskitytään erityisesti harhaanjohtavien diagrammien tulkintaan.

Maantieteen rooli oppimispelissä on vahva. Ensinnäkin oppimispelin kaikki tehtävät liittyvät fantasiasaarella tapahtuviin maantieteellisiin ilmiöihin ja prosesseihin kuten esimerkiksi kylien väliseen kaupankäyntiin, matkailuun ja liikenteeseen kylien välillä, luonnonmullistuksiin ja katastrofeihin sekä saarella ilmeneviin ympäristöongelmiin. Meidän maailmamme ilmiöt siis tapahtuvat pienen pienellä Sahramaon saarella. Toinen syy maantieteen merkittävään rooliin on se, että diagrammit ovat oleellinen osa mm. yläkoulun ja lukion maantieteen opetuksessa opetettavaa geomediaa – eli erilaisia maantieteellisen tiedon esittämisen muotoja kuten mm. kartat, paikkatieto sekä maiden tai alueiden tilastotietoa sisältävät diagrammit – kuten voittaneessa MediaWatch-pelissä. Pelimaailman ja sen maantieteelliset ilmiöt on ideoinut ja diagrammit laatinut HY:n maantieteen maisteriohjelman opiskelija ja hankkeen tutkimusavustaja Michaela Söderholm.

Peliä on kehitetty Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituksella. Muukkosen työskentelyä on lisäksi tukenut HY:n Opettajien akatemia.

Lisätietoja:

CRITICAL-konsortio https://educritical.fi/fi/

Serious Games Society https://seriousgamessociety.org/

GALA 2022 Serious Games Competition https://conf.seriousgamessociety.org/game-competition/