Maantieteen ylioppilaskokeen kestävän kehityksen esseevastauksissa laaja osaamisen kirjo

Julia Leivo, Olli Ruth ja Petteri Muukkonen selvittivät tuoreessa Ainedidaktiikka-lehden artikkelissaan kuinka maantieteen ylioppilaskokeeseen osallistuneet kokelaat hallitsevat taloudellisen kestävän kehityksen keskeiset teemat. Ja kuinka kokelaat osaavat vastauksissaan soveltaa oppimaansa. Leivo ja kumppanit analysoivat ensin millaisia ajattelun taidon tasoja maantieteen ylioppilaskokeen taloudellista kestävää kehitystä käsittelevät kysymykset vaativat kokelailta. Ja seuraavaksi he selvittivät millaisia ajattelun taidon tasoja esseevastauksissa näkyi. Lisäksi he analysoivat mitä keskeisiä kestävän kehityksen sisältöjä kokelaat hallitsivat eniten – ja mitä heikoiten.

Tutkimuksessa analysoitiin Ylioppilastutkintolautakunnan toimittamasta satunnaisotannasta kahden taloudellista kestävää kehitystä käsittelevän kysymyksen esseevastaukset (120 ja 121 kappaletta). Toinen kysymys oli maantieteen ylioppilaskokeiden syksyn 2018 kysymys 7 kahvista ja globalisaatiosta. Ja toinen kysymys oli kevään 2019 kysymys 6 hiekasta ehtyvänä luonnonvarana. Koekysymykset ja niiden alakohdat luokiteltiin vaadittavien ajattelun taidon tasojen mukaan Bloomin taksonomialla. Vastaavasti kokelaiden esseevastaukset luokiteltiin myös ilmenneiden ajattelun taidon tasojen mukaan SOLO-taksonomialla. Tutkimusta varten sekä Bloomin taksonomia että SOLO-taksonomia sovitettiin maantieteen kontekstiin. Mielenkiintoista artikkelissa on lopun liitteinä olevat rekunstruoidut tyyppivastaukset kullekin SOLO-taksonomian tasolle. Kannattaa tutustua.

Tulosten perusteella kaikkein korkeimpia ajattelun taidon tasoja esiintyi vastauksissa niukasti, mutta ei niitä juuri edellytettykään (kuten esimerkiksi luomista). Kysymyksissä edellytettiin pääasiassa aiheen ymmärtämistä, tiedon soveltamista, analysointia ja arvioimista. Vastauksissa ilmenneiden ajattelun taidon tasojen jakauma keskimmäisille tasoille tiedon luokitteluun, arvioimiseen ja keskusteluun, on loogista, koska myös ylioppilaskokeen arvioinneissa pistejakaumat ovat lähes normaalisti jakautuneita. Vain harvat kokelaat ylsivät vaadituille ajattelun taidon tasoille vastauksissaan, mikä on loogista pitää tosiaan mielessä tuon arvioinnin normaalistijakautuneisuuden.

Havaintojensa perusteella Leivo, Ruth ja Muukkonen toteavat, että vaikka kokelaat osasivat mainita ja soveltaa kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä ja teemoja, eivät kokelaat yllättäen useinkaan tuoneet esille tai eivät olleet ymmärtäneet taloudellisen kestävän kehityksen johtoajatusta – siis sitä, että taloudellinen kehitys ei saisi milloinkaan tapahtua ympäristön tai tulevien sukupolvien kustannuksella. Kokelaat kylläkin osasivat aika hyvin muun muassa reiluun kauppaan ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä asioita. Lisäksi kokelaat toivat esseevastauksissaan vain harvoin esille muun muassa luonnonvaroista saatavien tulojen epätasaisen jakautumisen lähde-ja kohdemaan välillä, mikä on kuitenkin keskeistä puhuttaessa luonnonvaroista ja taloudellisesta kestävästä kehityksestä.

Tutkimus tiivistää lopussa muutamia keskeisiä suosituksia opettajille. Leivo, Ruth ja Muukkonen suosittelevat muun muassa lukion maantieteen opettajia keskittymään entistä enemmän varmistamaan sen, että heidän opiskelijansa ymmärtävät kestävän kehityksen syvimmän olemuksen ja keskeisen ajatuksen. Opiskelijat kyllä osaavat luetella paljon kestävään kehitykseen liittyviä asioita vastauksissaan, mutta perusmääritelmä usein puuttuu. Lisäksi opettajien toivotaan harjoituttavan opiskelijoillaan entistä enemmän vastaustekniikkaa; kuten esimerkiksi esseevastausten jäsentelyä ja syy-seuraussuhteiden perustelemista. Näillä eväillä esseevastaukset olisivat laadukkaampia, ja niistä erottuisi opiskelijoiden osaaminen vahvemmin.

Leivon, Ruthin ja Muukkosen artikkeli pohjautuu Julia Leivon pro gradu -tutkielmaan, joka valmistui vuonna 2020. Tutkimusartikkeli on luettavissa Ainedidaktiikka-lehden sivustolla (linkki artikkeliin), ja artikkeli on julkaistu avoimesti saatavilla olevana Open access -artikkelina. Artikkeli on osa professori Sirpa Tanin ja tutkijatohtori Essi Aarnio-Linnanvuoren toimittamaa kestävyyskasvatuksen laajaa ja monipuolista erikoisnumeroa.

Tämä teksti on julkaistu aiemmin 3.1.2021 SIRENE-verkoston blogissa /https://www.sirene.fi/blog/maantieteen-ylioppilaskokeen-kestavan-kehityksen-esseevastauksissa-laaja-osaamisen-kirjo/

Petteri Muukkonen selected to the Teach­ers’ Academy

The university of Helsinki announced that six new members to the Teach­ers’ Academy are selected. See the original news here. Geographer and university lecturer Petteri Muukkonen was one of the selected six teachers. The next selection round will be in the year 2022.

A total of 62 applications to the Teachers’ Academy were received by the deadline of 5
October 2020 (source: rector’s decision 18.12.2020). Applications were received from all faculties. As a group, the applicants were highly qualified.

Six new fellows give the impression of being dedicated to their profession and to the systematic development of teaching. Their activities reflect vision, creativity, thorough pedagogical competence and insight, and the willingness to focus on the student. The selected fellows have shared their expertise widely within the university as well as in national and international forums.

The new fellows of the Teachers’ Academy genuinely involve their students in the construction of teaching, learning and assessment situations and in the development of teaching. Their teaching and supervision practices are innovative and pedagogically justified, and they convey an understanding of the constructive alignment of teaching. They all have solid evidence of producing innovative learning materials and of making use of the new digital learning environments.

All the selected fellows have embraced collegiality in diverse ways and are known as key developers of teaching in their own fields. They are active players on the degree programme and faculty levels and almost without exception on the university level as well, not to mention in international forums. Their activities have had an undeniable effect on the collaborative development of teaching.

Source: The original news https://www.helsinki.fi/en/news/teaching-studying-at-the-university/fellows-selected-to-the-teachers-academy-0 21.12.2020.

Charlotte van de Lijn started as postdoctoral researcher in the YLLI-project

Charlotte van der Lijn is a new Postdoctoral Researcher in the YLLI-project at the University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography. She started in the beginning of December 2020.

She has completed her university courses in the UK – Her undergraduate degree was in BA Human Geography with a year abroad in Oulu at the University of Leicester 2012–2016, followed by her MSc in Applied Geographic Information Systems at the University of Sheffield 2016-2017. Her thesis was based on increasing accessibility for the visually impaired population in the Peak District National Park, Sheffield, UK using GIS analyses. Her PhD is in Urban Studies and Planning at the University of Sheffield 2017–2020. She researched online housing search in the UK with Rightmove data using novel GIS methods to identify the spatial extent of housing market areas. Her research interests are: applied spatial analysis and GIS, social-inequality, and collective/individual decision-making. In the YLLI-project she will contribute to the GIS data analysis and accessibility modelling.

Photo: archives of Charlotte van der Lijn

Petteri Muukkonen starts as a director for master’s programme in Urban Studies and Planning (USP)

The new term of directors for bachelor’s and master’s programmes begins on January 1st 2021. Senior lecturer Petteri Muukkonen will start as a new director for interdisciplibary and international master’s programme in Urban Studies and Planning (USP). The term of new directors lasts from 2021 to 2024.

The USP master’s programme is an ambitious common study programme between the University of Helsinki and the Aalto University. In addition, in the University of Helsinki totally four faculties are part of the team behind the USP master’s programme. The study programme combines together professionals from various aspects of urbanity, urban issues, and urban planning.

In the intranet news of the Faculty of Science the vice dean Hannu Toivonen said that: “We have a great composition of degree programme directors in the Faculty of Science. One half of directors change now, bringing new ideas to the programmes and our education. The changes also increases the number of teachers in the faculty who have gained experience and vision on education at leadership level.” [the original University of Helsinki intranet news article was written by Susan heikkinen, Faculty of Science (24.11.2020)].

When interviewed by Susan Heikkinen, Petter said his goals for the four year period as a director are to strengthen the status of the programme as a multidisciplinary degree programme that is organized and managed together with several faculties. Petteri continued that: “My goal is also to strengthen and support the graduation process and thesis supervision processes in the programme so that graduation times and number of finalized theses will be improved. And ultimately, one aim is to raise the reputation of this degree programme as a high quality choice internationally if one wants to become an academic expert in urban issues and urban planning. The better the reputation is, the higher is the amount of excellent applicants for the programme.

Maan­tie­tei­li­jät mu­kaan ra­ken­ta­maan tek­no­lo­gi­aa las­ten ja nuor­ten kriit­ti­sen lu­ke­mi­sen tai­don tuek­si

Helsingin yliopiston tutkijat ovat mukana strategisen tutkimuksen konsortiossa ”Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella (CRITICAL)”, jossa selvitetään kriittisten lukutaitojen kehittymistä ja näihin taitoihin vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää teknologisia ja sosiaalisia innovaatiota, joilla voidaan tukea 10–17 -vuotiaiden nuorten kriittisen lukemisen taitoja internetin aikakaudella. Konsortiota johtaa kasvatustieteen professori Kristian Kiili Tampereen yliopistosta.

Yliopistonlehtori ja maantieteilijä Petteri Muukkonen puolestaan johtaa konsortioon kuuluvaa Helsingin yliopiston hanketta, joka vastaa konsortion paikkatietoanalyyseistä, spatiaalisesta tarkastelusta sekä geomedia-aineistoista. Geomedia on yksi keskeisistä konsortiossa tutkittavista kriittisen lukutaidon kohteista. Oppilaiden kriittisen nettilukemisen taidon palaute on perinteisesti annettu manuaalisesti. Tätä kehittääkseen CRITICAL rakentaa oppimiseen integroitua, teknologiaa ja sosiaalisia innovaatioita hyödyntävää, kognitiivisesti ja motivationaalisesti adaptoitua oppimista ja sen palautetta.

Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Strategisen  tutkimuksen  neuvoston  (STN)  tehtävä  on  rahoittaa  pitkäjänteistä  ja ohjelmamuotoista  tutkimusta,  joka  tuottaa  ratkaisuja  merkittäviin  suomalaisen  yhteiskunnan haasteisiin. Strategisen  tutkimuksen rahoitusmuodon  tavoite  on  tukea  tiedolla  johtamista,  tuottaa ratkaisuja  suomalaisen  yhteiskunnan  uudistumiseen  ja  ideoita  elinkeino-  ja  työelämän tulevaisuuteen.  Samalla  kehitetään  toimintatapaa,  jossa  yhteiskunnan  kannalta  merkittävä, korkeatasoinen  tutkimustieto  tavoittaa  monipuolisesti  tiedonkäyttäjät  ja  antaa  entistä paremmat mahdollisuudet tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle yhteiskunnan eri osaalueilla.

Yhteensä yhdeksän konsortiota valittiin kahteen uuteen ohjelmaan: Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) sekä Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY). CRITICAL-konsortio kuuluu LITERACY-ohjelmaan. Rahoitusta myönnettiin eri konsortioille yhteensä 34 miljoonaa euroa. Strategisen tutkimuksen neuvosto valitsi konsortiot kaksivaiheisessa ohjelmahaussa. Nyt rahoitusta saaneiden konsortioiden rahoituskausi kestää vuoden 2023 loppuun.

Suomen Akatemia: STN päätti vuoden 2020 rahoitettavat konsortiot

Lisätietoja hankkeesta: yliopistonlehtori Petteri Muukkonen, +358 50 448 9195, petteri.muukkonen@helsinki.fi, tutkimusryhmä Geography of Well-being and Education

Lähde: alkuperäinen Helsingin yliopiston tiedote (16.11.2020) on luettavissa osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/maantieteilijat-mukaan-rakentamaan-teknologiaa-lasten-ja-nuorten-kriittisen-lukemisen-taidon-tueksi

Kuva: Unimaterialbank

Strategic Research Council (SRC) together with Academy of Finland fund critical reading research

The Strategic Research Council (SRC) and the Academy of Finland have decided to fund a research consortium “Technological and Societal Innovations to Cultivate Critical Reading in the Internet Era (CRITICAL)” lead by professor Kristian Kiili (Tampere University). The decisions can be seen here. The University of Helsinki and PI Petteri Muukkonen leads the WP5 in the consortium. The consortium partners are Tampere University (leader), University of Jyväskylä, University of Oulu, and University of Helsinki. The first funding period is 2020-2023 and the possible second phase is 2023-2026.

Keywords of the research plan

critical reading, misinformation, disinformation, sourcing, geomedia, reading skills, individual differences, internet, game-based learning, assessment, learning analytics, geographical analyses, content adaptation, crowdsourcing

YLLI-hanke hakee tutkimusavustajaa tietokantatyöhön Helsingin yliopistoon (hakuaika 8.11.2020)

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” hakee tutkimusavustajaa 31.12.2022 asti kestävään työsuhteeseen Helsingin yliopistoon. Nyt haetaan osaajaa, joka avustaa hankkeen tutkijoita suurten tietoaineistojen kokoamisessa tietokantoihin sekä niiden hallinnoinnissa ja käsittelyssä. Sijaintia kuvaava tieto on big datassamme keskeistä, mutta sijaintitietomme voi olla esimerkiksi koordinaatteja, osoitetietoa, some-postausten sijaintitunnisteita, hashtageja, tekstiä tai kuvia. Eli kykyä ongemanratkaisuun varmasti tullaan tarvitsemaan. Tutkimusavustaja auttaa kehittämään maantieteellisen big datan kokoamista, hallinnointia, käsittelyä ja visualisointia tukevaa tutkimusinfrastruktuuria yhdessä maantieteen alan tutkijoiden kanssa.

Tehtävään valittavalta henkilöltä toivotaan osaamista esimerkiksi seuraavilta aloilta: tietojenkäsittelytiede, tietokantojen suunnittelu ja hallinnointi, ohjelmointi, paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät, big data.

Tehtävä sopii alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle, jonka tausta on esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä, maanmittausalalla, geoinformatiikassa, paikkatiedossa, maantieteessä tai muultaa soveltuvalta alalta.

Hakuilmoitus: https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/tutkimusavustaja-geotieteiden-ja-maantieteen-osasto

Ylioppilaskokeisiin tulossa digitaalinen kartasto

Lukiolaiset pääsevät pian hyödyntämään digitaalista kartta-aineistoa ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskokeeseen on tulossa OpenStreetMap ja Maanmittauslaitoksen yleis- ja maastokarttoja aivan kuin digitaaliseksi kartastoksi.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) uutisoi blogissaan (8.10.2020) sekä tiedotteena (7.10.2020), että ylioppilaskokeisiin ja Abitti-järjestelmään on tulossa kartta-aineisto, jota kokelaat voivat käyttää kokeen aikana vastaamisen tukena samaan tapaan kuin MAOL:n taulukkokirjaa käytetään luonnontieteiden kokeissa fysiikassa, kemiassa tai matematiikassa. Digitaalinen kartta-aineisto on siis aivan kuin kartasto, josta kokelas voi kokeen aikana tarkistaa paikannimiä. Laajinta digitaalisen kartta-aineiston käyttö tulee varmaan olemaan maantieteen ylioppilaskokeessa, mutta kartat ovat käytettävissä muissakin sähköisissä ylioppilaskokeissa.

Maantieteen kokeessa kokelaat voivat siis jatkossa tarkistaa paikannimiä, sijainteja ynnä muuta yleistä tietoa digitaalisista kartta-aineistoista. Näin kokelas saa varmuutta vastaamisensa tueksi, koska hänen ei tarvitse enää pelätä menettävänsä pisteitä, jos ei muista jotain maan nimeä tai paikannimeä. Kokelas voi vastaamisessaan siis keskittyä maantieteen kokeen keskeiseen sisältöön eli alueellisten erojen vertailuun, maantieteellisten prosessien kuvaamiseen ja pohtimiseen sekä spatiaalisten syy-seuraus -suhteiden tarkasteluun. Maantieteen lukio-opetuksessa ei ole keskeistä opetella ulkoa paikannimiä, pääkaupunkeja, jokia yms.Tällainen tieto on ennemminkin detaljitietoa, jonka osaamisen vaatiminen ei ole linjassa maantieteen oppimistavoitteiden kanssa.

Ylioppilaskokeiden kartta-aineistoissa on tarjolla OpenStreetMap -aineistoa sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa yleis- ja maastokartta-aineistoa. Molemmat aineistot ovat avoimia tietoaineistoja, joista Ylioppilastutkintolautakunta on ottanut käyttöön tiettyjä karttatiiliä eli tietyn zoomaus- ja yleistystason karttoja. Maatokartasta ei ole ylioppilaskokeessa tarjolla kaikkein tarkinta aineistoa, mikä johtuu sekä tiedostokoon aiheuttamista rajoitteista että liian yksityiskohtaisen tiedon tarjoamisen välttämisestä koetta helpottamassa. Jos esimerkiksi maastokartoissa kokelas näkisi liian tarkasti harjuja tai vaikkapa meanderoivia jokia, voisi kokelas saada tällaisesta liikaa apua vastaamisessa. Tarkoitus on siis auttaa ensisijaisesti paikannimistön käyttöä vastaamisen tukena. Maantieteen ylioppilaskokeiden kysymyksissä pyydetään usein alueellisia esimerkkejä. Nyt niitä on helpompi tuoda esille vastauksissa, kun kokelas voi esimerkiksi tarkistaa paikkojen sijainnin tai paikannimien kirjotusasun.

Maantieteen opettajat ja kokelaat pääsevät harjoittelemaan uuden digitaalisen kartta-aineiston tarjoamia mahdollisuuksia maantieteen kokeiden vastaamisen apuna. Näen, että opettajien kannattaa itseksin tutustua aineistoihin, ja miettiä miten kokelaita voisi opettaa käyttämään kartta-aineistoja tehokkaasti vastaamisen tukena. Toivottavasti kartta-aineistot auttavat kokelaita kirjoittamaan entistä laadukkaampia vastauksia ja keskittymään koetilanteessa siihen, että he pystyvät tuomaan koetilanteessa esille hallitsevansa maantieteen keskeisiä sisältöjä ja osaamista. Nippelitiedon ulkoaosaamisen voi nyt paikannimien osalta jäädä taka-alalle.

Lähteet:

Muukkonen, P. & Lattu, M. (8.10.2020) Kartta-aineisto Abittiin ja ylioppilaskokeisiin (och även på svenska Kartmaterial för Abitti och studentproven)

Tämä uutinen on luettavissa myös SIRENE-verkoston blogissa https://www.sirene.fi/blog/ylioppilaskokeisiin-tulossa-digitaalinen-kartasto/

Kuva: Maanmittauslaitos, yleis- ja maastokartta

Esri Finland ja yliopistojen maantieteen laitokset toteuttivat yhteistyössä ArcGIS Online työelämässä -kurssin

Toteutimme yhdessä Esri Finlandin ja Fiuginet-verkoston kanssa syyslukukauden 2020 aluksi ArcGIS Online työelämässä -kurssin. Mukana meidän suunnalta oli geotieteiden ja maantieteen osasto ja maantieteen kandi- ja maisteriohjelmien opiskelijat. Kurssi pidettiin 26.8.−1.9.2020. Vaikka lukukausi ei kaikissa yliopistoissa vielä ollut täysin alkanutkaan, osallistui kurssille yli 40 opiskelijaa mm. Helsingin, Turun sekä Oulun yliopistoista.

Kurssilla opiskelijat tutustuivat ArcGIS-paikkatietoalustan perusteisiin ja pilvipohjaiseen ArcGIS Online -ratkaisuun. Kurssin tavoitteena oli lisätä osallistujien osaamista mm. karttojen ja web-sovellusten luomisessa sekä laajentaa ymmärrystä tiedon jakamisen ja yhteistyön tekemisen mahdollisuuksista. 

Opintokokonaisuus toteutettiin verkossa, ja se koostui luennoista, itsenäisistä harjoituksista, tukitapaamisista sekä oppimista edistävistä materiaaleista. Opiskelijoiden palaute kurssista oli positiivista, ja monet toivoivat lisää vastaavanlaisia toteutuksia. Kurssin toteutuksesta vastasi Esri Finlandin Erja Huuskonen, joka on geoinformatiikan diplomi-insinööri.

Katso Esri Finlandin alkuperäinen uutinen https://www.esri.fi/fi-fi/tietoa-meista/uutiset/esri-finland-toteutti-korkeakouluyhteistyona-arcgis-online-tyoelamassa-kurssin

YLLI-project is hiring two postdoctoral researchers (dead line 15.10.2020)

The research project “Equality in Suburban Physical Activity Environments” (in Finnish: “Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)”) is seeking for two postdoctoral reseacrhers for two years until the December 31, 2022. See the job announcement below.


Link to the job announcement: https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/two-postdoctoral-researchers-department-of-geosciences-and-geography

TWO POST­DOC­TO­RAL RE­SEARC­HERS, DE­PART­MENT OF GEOSCIENCES AND GEO­GRAP­HY

The University of Helsinki is a multidisciplinary research university that ranks among the best in the world and the top ten among European universities. The university has some 36,000 degree students.

The Department of Geosciences and Geography (https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-science/faculty/geosciences-and-ge…) at the Faculty of Science is the leading research and education unit in its field in Finland. In addition to research in geology, geophysics and geography, research into seismology and official duties in the field of seismology is carried out at the department. The staff at the department numbers some 100.

Faculty of Science invites applications for

TWO POSTDOCTORAL RESEARCHERS

in geoinformatics, GIS, human geography, urban studies or a related field starting from November 2020 or as agreed for fixed-term employment contracts until December 31, 2022. A six-month trial period will be applied.

The postdoctoral researchers will work on the project Equality in Suburban Physical Activity Environments (Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/) led by senior lecturer Petteri Muukkonen. The research project is a co-project of geographers from the University of Helsinki and social scientists of sports from the University of Jyväskylä. The project studies active lifestyles, sports activities and especially residents’ equal possibilities to access sport facilities and places of activities in Finnish suburbs. The project develops novel methodological ways to understand the equal access to active lifestyles among suburban residents. The project combines qualitative and quantitative approaches and aims to provide scientifically interesting results, but also communicating them to stakeholders. The project is funded by the Lähiöohjelma 2020–2022, Ministry of Environment. The postdoctoral researchers will work as part of the Digital Geography Lab https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab led by professor Tuuli Toivonen and the newly established research group Geography of Well-being and Education https://blogs.helsinki.fi/geography-of-well-being-and-education/ led by senior lecturer Petteri Muukkonen.

We are seeking for two post-doctoral researchers to join the project team. To be successful in these positions, applicants should have a PhD in geoinformatics, GIS, human geography, urban studies or a related field, capability to handle large datasets and master GIS data analysis and modelling. The successful candidate will have fluency in Python (or R), strong geospatial skills, and a serious motivation to contribute to the development of the new research group. The post-doctoral researchers will be contributing to analyses of active lifestyles through big data mining (social media, mobile phones) and accessibility modelling. The specific focus of the positions will be agreed with the candidates depending on their scientific backgrounds and interest. Previous experience in GIS modelling, automating GIS processes or handling big data is an asset. The successful candidates are expected to have excellent scholarly communication and reporting skills in English, a proven publication record as well as the ability to conduct independent and creative research. While filling these two positions, the skills and the interests of candidates will be matched so that the two postdoctoral researchers will complement each other.

Finland is a member of EU, has high quality free schooling (also in English), generous family benefits and healthcare, and was recently ranked as the best country in the world for expat families and in the world’s top ten most livable cities. Finland and the Helsinki region possess top expertise in sciences in terms of a vibrant talent pool, leading research, strong support services and functioning collaboration networks. For more information about working at the University of Helsinki and living in Finland, please see https://www.helsinki.fi/en/university/working-at-the-university.

The starting salary of the postdoctoral researcher will be ca. 3300–3700 euros/month, depending on the appointees’ qualifications and experience. Furthermore, the University of Helsinki offers comprehensive services to its employees, including occupational health care and health insurance, sports facilities, and opportunities for professional development

How to apply

Please submit your application consisting of (1) a cover letter, (2) a curriculum vitae and a publications list, and 3) a research plan in a single pdf file using the University of Helsinki Recruitment System by clicking the Apply for the position button below. Applicants who are employees of the University of Helsinki must submit their applications via the SAP HR portal. Deadline for applications is 15th October 2020.

For further information, please contact Senior lecturer Petteri Muukkonen, petteri.muukkonen(at)helsinki.fi or Professor Tuuli Toivonen, tuuli.toivonen(at)helsinki.fi.

Dead line for applications: 15.10.2020 23:59 EEST

Apply to these positions