Kuudes (Ja toiseksi viimeinen, huh!) kurssiviikko toi tullessaan uuden matkapuhelimen paikannussovelluksen nimeltään Epicollect5. Pääsimme kokeilemaan sen toimivuutta ja monipuolisuutta ulkona reippaillen. Olipa se hauskaa! Tällainen sovellus on erinomainen työväline esim. kouluopetukseen, sillä sen avulla on mahdollista kerätä koordinaattitietoihin perustuvaa sijaintitietoa. Näen tämän mahdollisuutena tuottaa lapsille/nuorille jotakin uutta ja hauskaa vaikkapa liikunnan oppitunneille. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan tätä oppilaiden kanssa, nykypäivän koulumantsaa! Ihan parasta!
Dataa syntyy ulkoillessa
Ulkoillessamme keräsimme dataa Epicollect5-sovellukseen kävelyreitin varrelta, jolloin arvioimme joka kohdassa samoihin kysymyksiin perustuen mm. kohteen turvallisuutta ja suosittuutta ajanviettopaikkana. Sovellus on helppokäyttöinen, visuaalisesti siisti ja onnistunut, lisäksi tarkasteltavasta kohteesta on mahdollista liittää mukaan sekä kuva, että kommentit. Kätevää!
Interpoloimalla saa aikaan kaunista pintaa
Kaikkien ryhmäkerran opiskelijoiden tallentamien koordinaattispottien tuottama aineisto vastauksineen piirtyi Helsingin seudulle (käsittelimme vain Helsingin seudulle sijoittuvaa tietokantaa), jolloin pääsimme kokeilemaan uutta QGIS työkalua, interpolointia eli toimintoa nimeltä Inverse Distance Weighting (IWD). Nyt kartalla näkyivät koordinaattipisteiden välille interpoloidut arvot, jotka muodostivat jatkuvan pinnan ja kattoivat näin ollen koko tutkimusalueen. Näytti siltä, kuin joku olisi ikään kuin nipistänyt karttaa sormien välissä ja kartta olisi näistä kohdin muuttunut punasävyiseksi eli tässä tapauksessa ei niin turvallisuutta herättäväksi alueeksi. Mielenkiintoista!
Hasardit kotitehtävät?
Kotitehtäväksi saimme tutustua tiedon tuomiseen ulkopuolisesta lähteestä, aiheenamme olivat tällä kertaa erilaiset hasardit. Valitsin itselleni mielenkiintoisimmat eli tulivuoret sekä maanjäristykset. Kuvassa 1 on esitelty kaikki maanjäristykset sekä tulivuorenpurkaukset ennen vuotta 1950, mutta ottaen huomioon, että maanjäristykset ovat vuodesta 1910 alkaen. Toisessa kuvassa (kuva 2) on esitetty samat tiedot, mutta vuodet ovat nyt 1950-2012. Kolmannessa kuvassa on samoin sama aihe, mutta vuosiluvut ovat tällä kertaa 2013-2020.
Kartat ovat onnistuneet mielestäni hyvin, mutta karttojen vertaileminen keskenään on haasteellista ilman asiantuntevaa opastusta, sillä vuosimäärät kuvissa vaihtelevat suhteessa paljon. Toisaalta lähivuosien (kuva 3) järistykset ja purkaukset ovat helpompia todentaa ja asettaa aikajanalle, ja siten verrata muihin kuviin. Kuvan 2 järistysten rypäsmäiset ja nauhamaiset sijoittumiset maailmakartalle ovat konkreettinen osoitus mannerlaattojen olemassaolosta ja vaikutuksista. Lisäpohdinnalle ja -tutkimiselle jää paljon aiheita, ja se on hyvä! Kaiken kaikkiaan tällaisten karttojen tuottaminen oli hauskaa!
Litosfäärilaatoista voit lukea lisää The Geographer online -sivustolta, jonne Ville on blogissaan lisännyt linkin.
Maanjäristysten voimakkuuksia on vertaillut ansiokkaasti Annika omassa blogissaan. Kannattaa lukea!
Kuva 1. Maailman maanjäristykset ja tuolivuorenpurkaukset ennen vuotta 1950. QGIS. Lähde: https://ncedc.org/anss/catalog-search.html sekä https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
Oppilaiden kanssa pohditaan yhdessä
Kartoista on mahdollista päätellä muun muassa, että maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset syntyvät samoilla alueilla maapallolla. Oppilaiden on helpompaa ymmärtää karttojen perusteella käsiteltävänä olevien ilmiöiden maailmanlaajuinen kokonaisuus sekä oma suhteensa (Suomen sijainti) näiden esiintyvyyteen. Lisäksi karttojen avulla on mahdollista keskustella mm. tutkimusmetodien keksimisestä ja kehittämisestä, sekä tärkeästä historiantutkijoiden työstä, tässä tapauksessa erityisesti järistysten ja purkauksien jättämistä jäljistä maapallolle. Lisäksi ihmisten arkeen ulottuvat vaikutukset nykypäivänä sekä ennaltaehkäisemisen keinot ovat usein mielenkiintoisia pohdinnan kohteita. Maantieteellisesti on lisäksi tärkeää keskustella lasten kanssa mm. mistä maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset johtuvat, mitä tarkoittaa mannerlaatta, mistä laava tulee, mitä se on, miksi järistykset sijoittuvat kartalla nauhamaisesti, miksi ne voivat olla niin voimakkaita jne. Kysymyksiä ja aiheita on loputtomasti.
Mitä netistä löytyy?
Selailin netistä sopivia kohteita lähemmälle tarkastelulle oppilaiden kanssa, koskien juuri maanjäristyksiä sekä tulivuorenpurkauksia, ja löysin muutamia mielenkiintoisia sivustoja. Perustietoa maanjäristyksistä tarjoaa informatiivisella ja selkeällä tavalla Helsingin yliopiston Seismologian Instituutti. Jospa joskus saisimme kouluumme ihkaoikean asiantuntijan kertomaan seismologisista mittauksista ja retkistään tulivuoren “uumeniin”..? Toiseksi voisimme oppilaiden kanssa vierailla Ilta-Sanomien sivuilla ja tutustua maailman vaarallisimpiin tulivuoriin ja keskustella miksi juuri nämä tulivuoret ovat saaneet tappavan luokituksen. Vastapainoksi pelottavalle aiheelle piipahtaisimme Napsu matkailusivustolla tsekkaamassa tällä kertaa, upeimmat tulivuoret! Fuji Japanissa olisi varmasti luokan suosikki! Viimeiseksi, kaiken oppimamme jälkeen, testaisimme osaamistamme Seterra online-pelien parissa. Miten hauska tapa oppia maapallon ihmeellisiä kohteita!
Loppusanat tällä kertaa
Kuvat ovat yksi parhaimmista havainnollistamisen keinoista opettajalle. Lapsen oman päättelyn kehittäminen sekä keskusteleminen lapsen omista ajatuksista ovat parhaimmillaan juuri kuvien avulla. Jokainen tulkitsee kuvaa omalla tavallaan, jolloin on mahdollista osoittaa konkreettisesti erilaisten ilmiöiden ja opittavana olevien asioiden/aiheiden moninäkökulmaisuutta. Näin ollen kartat ovat erityisasemassa maantieteellisten tietojen ja taitojen kasvattamisessa, sekä oman maailmankuvan kehittämisessä.
Luokanopettajan muistilista
+ Epicollect5 käyttöön!
+ Oppilaan maailmankuvan kehittäminen
+ Itsenäinen tiedon etsiminen ja vertaaminen
Lähteet:
Ilta-Sanomat. (14.4.2017). Maailman tappavimmat tulivuoret listattiin – miljoonien ihmisten kodit jatkuvassa vaarassa. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005167780.html
Innanen, Annika. (2021). Annikan GIS-Blogi; Harjoitus 6: Maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia kartalla. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/25/harjoitus-6-maanjaristyksia-ja-tulivuorenpurkauksia-kartalla/
Napsu. (6.1.2019). 10 vinkkiä: Maailman upeimmat tulivuoret. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/10-vinkkia-maailman-upeimmat-tulivuoret-886
National Oceanic Atmospheric Administration; National Centers for Environmental Information (NCEI). (2021). Viitattu 24.2.2021. Saatavilla: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
Northern California Earthquake Data Center. (2021). Viitattu 24.2.2021. Saatavilla: https://ncedc.org/anss/catalog-search.html
Paarlahti, A. (2021). Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssimateriaali. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.
Seismologian Instituutti. (2021). Perustietoa maanjäristyksistä. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://www2.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0#section-54379
Seterra online-pelit. (2021). Vuoret ja tulivuoret. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://online.seterra.com/fi/vgp/3047
Väisänen, Ville. (2021). Villen GIS-Blogi; Interpolointia ja hasardeja. Viitattu 25.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/22/interpolointia-ja-hasardeja/
