Ruudusta löytyy tieto!

Viikon 4 kurssikerran tehtävänä oli tutustua rasteriaineiston käsittelyyn QGIS ohjelmiston avulla. Latasimme tarkastelua varten pääkaupunkiseudun asukastietoa käsittelevän ruutuaineiston, SeutuCD aineiston vuodelta 2015, ja kuten kurssikerran esimerkkityössä, päädyin omassa ruutuaineistokartassani käyttämään neliökilometrin kokoisia ruutuja. Tämä siitä syystä, että mielestäni tiettyyn, tarkastelun kohteena olevaan ikään liittyvissä aineistoissa neliökilometri on riittävä tarkkuus todentamaan käsiteltävää tietoa. Ruudukon kokoa voi vaihtaa helposti QGIS ohjelmistossa Create grid -työkalulla.

Ruututeemakarttojen tulkintaa

Kuvassa 1 on sijoittuneena pääkaupunkiseudulla asuvat alle 1-vuotiaat lapset. Ruututeemakartan luvut ovat yllättävän suuria, sillä korkein määrä 0-vuotiaita lapsia yhden neliökilometrin sisällä on 174. Aikamoinen määrä vauvoja sanoisin! Selvästi eniten vauvaperheitä asuu Helsingin keskustan tuntumassa, mutta myös mm. Haaga, Meri-Rastila, Viikki ja Kontula ovat suosittuja asuinalueita vauvaikäisten lasten perheiden keskuudessa (jos siis sijoitan tummimmat ruudut oikeille alueille kartalla).

Kuva 1. Pääkaupunkiseudulla asuvat 0-vuotiaat lapset. Lähde: Kurssimateriaali; SeutuCD 2015.

Kuvan tulkintaa vaikeuttavat siis itse ruudut, joiden läpi ei ole mahdollista nähdä alueiden nimiä tms., lisäksi jo pelkästään kuntien rajojen puuttuminen kartalta asettaa haasteita tulkinnalle. Olisiko mahdollista tuottaa pohjakarttaa läpäisevät himmeämmät ruudukot? Vai muuttuuko kartta tuolloin itse asiassa sekavammaksi tulkita? Toisaalta ruututeemakartan absoluuttiset luvut ovat realistisia ja vertailukelpoisia, jolloin kartan tuottama informaatio on mielenkiintoinen ja sisältää näin ollen useita tulkintamahdollisuuksia ja näkökulmia.

Koropleettikarttaan eli ”liukuvärjättyyn” teemakarttaan verrattuna tieto on ruutuaineistossa täsmällisempää, lisäksi pistekarttaan verrattuna “tietoruudut” osoittavat tutkittavan tiedon alueellisen levinneisyyden pisteitä paremmin. Visuaalisesti ruututeemakartta häviää mielestäni sekä koropleettikartalle, että pistekartalle. Perusteellisempaa koropleettikartan ja ruututeemakartan vertailua pääset lukemaan Annikan GIS-Blogista.

Mielenkiintoinen ilmiö

Halusin tuottaa toisen ruutuaineistokartan vertailun vuoksi, sillä kartoista havaitsemani ilmiö on mielestäni mielenkiintoinen. Kuvassa 2 on sijoittuneena pääkaupunkiseudulla asuvat 6-vuotiaat lapset, jossa on selvästi havaittavissa toisenlainen trendi verrattuna kuvan 1 tilanteeseen. 6-vuotiaiden lasten perheet sijoittuvat kartalle tasaisemmin ja sijainnit liittyvät nyt selvemmin koulujen sijoittumiseen pääkaupunkiseudulla. Todennäköisesti lapsen syntyminen ei näin ollen välittömästi aiheuta muuttoliikettä, koska vauvan kanssa on mahdollista asua pienemmässäkin asunnossa, mutta tulevan koululaisen tarve esim. omalle huoneelle saattaa johtaa suuremman asunnon hankintaan. Lisäksi asunnon sijoittuminen tietyn koulun sisäänottoalueelle saattaa vaikuttaa 6-vuotiaan lapsen kodin sijaintiin. Ruututeemakartan perusteella muun muassa, Kartanonkosken koulu, Tuomarilan koulu ja Matinkylän koulu ovat saaneet runsaasti ekaluokkalaisia vuonna 2016.

Kuva 2. Pääkaupunkiseudulla asuvat 6-vuotiaat lapset. Lähde: Kurssimateriaali; SeutuCD 2015.

Miten kartat onnistuivat?

Omat ruututeemakarttani ovat mielestäni onnistuneet hyvin, sillä molempien karttojen kohdalla tarkastelun kohteena oleva tieto tulee selvästi esille, lisäksi lukuasteikot sekä ruutukoko tukevat tulkintaa. Karttojen väritys on myös selkeä ja yksinkertainen, vaikkakin ”hälyttävän” punainen 0-vuotiaiden lasten kohdalla olisi voinut olla ennemmin esim. neutraalin (?) violetin sävyinen. Kaiken kaikkiaan miellyttävä QGIS tehtävä ja mielenkiintoinen toteutus sekä aihe.

Läksyjä, läksyjä…

Kotitehtävänä oli verrata Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan peruskarttalehden korkeuskäyriä QGIS ohjelmistoon ladatun SeutuCD 2015 rasteriaineistokartan vastaaviin käyriin. Lisäsin molempiin tutkittavina oleviin karttoihin myös rinnevarjostukset (QGIS; Hillshade) visuaalisuutta vahvistamaan.

QGIS ohjelmistolla tuotetussa kartassa (kuva 3) korkeuskäyrissä on havaittavissa teräviä huippuja sekä liiallista yksityiskohtaisuutta, mikä tekee kartan tulkinnasta sekä yleiskuvasta hieman sekavan. Paikkatietoikkunan korkeuskäyrät (kuva 4) ovat yksinkertaisemmat ja pehmeämmät, mikä lisää kartan tulkinnallista ja visuaalista miellyttävyyttä. Tästä asiasta kanssani oli samaa mieltä myös Aino.

Kuva 3. Korkeuskäyrät ja rinnevarjostukset QGIS ohjelmiston kartalla Lampisuon (Parainen) maastossa . Lähde: Kurssimateriaali; Laserkeila-aineisto, tarkkuus 2m.
Kuva 4. Korkeuskäyriä ja rinnevarjostuksia Paikkatietoikkunan peruskartalla Lampisuon (Parainen) maastossa. Lähde: Maanmittauslaitos 2021.

Rinnevarjostukset (otettu tarkempaa tulkintaa varten kartoista erilleen) ovat molemmissa tarkoituksenmukaiset sekä selkeät, mutta QGIS ohjelmiston Hillshade (kuva 5) on tarkempi ja antaa jokseenkin luonnollisemman vaikutelman, kun taas Paikkatietoikkunan kartan (kuva 6) rinnevarjostukset näyttävät pyöristyneiltä.

Kuva 5. Rinnevarjostukset QGIS ohjelmiston kartalla Lampisuon (Parainen) maastossa. Lähde: Kurssimateriaali; Laserkeila-aineisto, tarkkuus 2m.
Kuva 6. Rinnevarjostuksia Paikkatietoikkunan peruskartalla Lampisuon (Parainen) maastossa. Lähde: Maanmittauslaitos 2021.

Loppukaneetti

Lopuksi totean, että karttojen kanssa puuhastelu erilaisten aineistojen kautta ja avulla, on avartavaa sekä mielenkiintoista. Maailma on tietoa täynnä, kunhan sen löytää ja osaa käyttää asianmukaisin välinein sekä keinoin. Harjoittelemalla tulee paremmaksi!


Luokanopettajan muistilista
+ Karttojen vertailu erilaisista lähteistä
+ Karttakritiikki
+ Oman kartan tuottaminen taitotasoisesti


Lähteet

Innanen, Annika. (2021). Annikan GIS-Blogi; Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. Viitattu 16.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/11/harjoitus-4-vaestoteemakartta-ruutuaineistosta/

Maanmittauslaitos. (2021). Paikkatietoikkuna; peruskarttalehti. Viitattu 16.2.2021. Saatavissa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Paarlahti, A. (2021). Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssimateriaali. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.

Schulz, Aino. (2021). Ainon kurssiblogi; 10.2.2021 MAA-202 Luento ja kotitehtävät. Viitattu 16.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/scsc/