”Kääritään hihat ja ruvetaan hommiin!” Näin alkoi kurssikerran 5 etätyöpaja QGIS ohjelmiston parissa. Tutustuimme tällä kertaa muutamaan uuteen analyysityökaluun, joilla voidaan laskea mm. kuinka monta kohdetta on tietyn suuruisen säteen sisäpuolella. QGIS ohjelmiston logiikka alkaa tuntumaan askel askeleelta tutummalta, mutta kokonaisuuden hahmottaminen sekä erilaisten toimintojen muistaminen on edelleen haasteellista. Tehtävien tekeminen etenee parhaiten ohjeita seuraamalla, kohta kohdalta. Haaveilen samoin kuin Ville, että osaisin tuottaa kartan, josta tieto ”pompsahtaa” tulkitsijalle kuin taikaiskusta, kaikki tarvittava olisi yhden klikkauksen päässä. Tällä hetkellä olo on kuin kokilla, jonka kokkaustaidot vaativat reseptin yksityiskohtaisen seuraamisen, vasta kokonaisuuden hallinta tuottaa luovuutta ja muuntelemisen kykyä. Sitä odotellessa ei auta kuin harjoitella.
Keskeisiä työkaluja QGISissä
QGIS ohjelmiston keskeisimpiä työkaluja ovat Attribute table, eli tiedoston taulukkomuotoinen data, ja siellä erityisesti Field calculator, jonka avulla on mahdollista mm. yhdistää tietoa tiedoston sisällä. Tämän laskurin toiminnot ovat loogisia ja helppokäyttöisiä, usein miten. Tiedostojen muokkaamiseen liittyvät olennaisesti myös Properties työkalukokonaisuuden toiminnot, joiden avulla on mahdollista muodostaa mm. erilaisia taulukointeja ja värityksiä, kuten aiemmissa blogeissa tutut koropleettikartat.
QGIS työskentelyssä keskeisiä työkaluja ovat myös erilaiset Select Features työkalut, joilla on mahdollista valita kohteita erilaisin perustein lähempää tarkastelua varten. Näistä tämänkertaisella kurssikerralla enimmäkseen käytössä oli Select by Location, jonka avulla voi valita kartalta alueen sijainnin perusteella. Lisäksi tällä viikolla ahkerassa käytössä oli Statistics tietoruudukko QGIS ohjelmiston vasemmassa reunassa, josta on mahdollista tutkailla tiedostojen yksityiskohtaisia lukuja yleisellä tasolla sekä valittujen arvojen (Selected features only) perusteella.
Mainitsen vielä käyttökelpoisuuden nimissä Join attributes by location -työkalun, sillä tämän työkalun avulla on mahdollista luoda uusi layer eli tiedosto, joka sisältää vain valitut arvot jostakin käsiteltävänä olevasta tiedostosta. Näin ollen on helpompaa tarkastella tutkittavana olevia kohteita ja yhdistellä tietoa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että ”täpät” menevät oikeisiin valintaruutuihin. Ja kaiken kaikkiaan kannattaa myös tarkastaa käsillä olevan karttaprojektio.
Kurssikerta vitonen
Viikolla 5 teimme useita harjoituksia pääasiassa Buffer työkalulla. Bufferin eli puskurivyöhykkeen avulla voidaan määrittää halutun kokoinen alue/vyöhyke kohteena olevan tietokannan kohteille ja laskea mm. tämän säteen sisäpuolelle jäävien arvojen summa. Perinteinen tehtävä oli esim. laskea eli bufferoida lentokentän ympärillä asuvien ihmisten lukumäärä kahden kilometrin säteellä. Bufferin rinnalla käytimme myös Clip-työkalua eli geoprosessointityökalua, joka vertaa kahta aluemuotoista aineistoa toisiinsa ja leikkaa kohdetietokannasta paloja kuin piparkakkumuotti. Näin on mahdollista mm. laskea kahden alueen päällekkäisen osan tietoja.
Tämän kurssiviikon kotitehtävien vastaukset ovat jokseenkin samat kuin Tapiolla, joten olen todennäköisesti jossakin kohdassa onnistunut tuottamaan oikeaa tietoa aiheesta. Taulukot vastauksineen ovat tässä (klikkaa taulukkoa, näkyy paremmin):
Miten menee omasta mielestä?
Tässä lyhyt läpileikkaus QGISin minulle tällä hetkellä tutuimpiin työkaluihin ja toimintoihin. Tai ainakin näiden kanssa olen ”hinkannut” karttoja sekä tiedostoja jo useamman tunnin ajan. Ei siis ole itsestään selvää (vieläkään), että muistaisin käyttää juuri oikeaa työkalua, mutta pikkuhiljaa ne alkavat hahmottua ensimmäisen kurssikerran järkytyksestä huolimatta.
Osaan tuoda erilaisia aineistoja ohjelmaan, liittää niitä yhteen, tarkastella rasteriaineistoja ja vektoriaineistoja, luoda erilaisia karttoja ja bufferoida. Veikkaan, että olemme kurssilla tutustuneet vasta hyvinkin perustoimintoihin ja uusia elementtejä olisi tarjolla vielä runsaasti. Se mitä QGIS ohjelmiston kanssa todella tarvitsee, on kertausta, kertausta ja kertausta. Ja sitähän on ollutkin tarjolla. Jos saisin toivoa yhden asian, toivoisin (pitkän) listan erilaisista eteen tulevista tilanteista QGIS ohjelmistossa ja ratkaisuiksi sopivista työkaluista.
Luokanopettajan muistilista
+ Bufferointia manuaalisesti kartalta
+ Etäisyyksien laskeminen ja hahmottaminen
+ Lasten QGIS?
Lähteet
Paarlahti, A. (2021). Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssimateriaali. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.
Turpeinen, Tapio. (2021). Tapion Kurssiblogi; 5: Pit stop analyysien merkeissä + itsereflektointia. Viitattu 23.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/2021/02/19/5-pit-stop-analyysien-merkeissa-itsereflektointia/
Väisänen, Ville. (2021). Villen GIS-Blogi; Bufferointia ja putkiremonteja. Viitattu 23.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/19/bufferointia-ja-putkiremontteja/
