Luukku 11: Haudattu Jättiläinen – romaani muistojen haihtuvuudesta

“Mutta, arvon rouva, tunnette olevan hyvin varma siitä, että haluatte sumusta eroon. Eikö ole parempi, että jotkut asiat kaikkoavat mielestämme?” “Jotkut ehkä pitävät sitä hyvänä, isä, mutta emme me. Axl ja minä haluamme takaisin yhteiset onnelliset hetkemme. Niiden vieminen on sama kuin varas tulisi yöllä ja veisi sen, mikä on meille kallisarvoisinta.” “Mutta sumu kätkee kaikki muistot, niin hyvät kuin pahatkin. Rouva, eikö asia ole niin?” “Haluamme takaisin muistot, vaikka ne saisivat meidät itkemään tai vapisemaan vihasta. Sillä eivätkö nekin ole meidän yhteistä elämäämme?”

Ishiguro, Kazuo: Haudattu jättiläinen

Romaanissa maan on vallannut sumu, joka pyyhkii ihmisten muistot mielestä. Muut ihmiset eivät näytä tätä kummaksuvan, mutta Axlia tämä vaivaa ja iäkäs pariskunta päättää lähteä pitkälle vaellukselle etsimään poikaansa. Kertomuksen alussa pojasta on vain hämärät muistikuvat, mutta matkan varrella mielikuva pojasta kirkastuu. Liittyykö tämä vanhojen muistikuvien palautumiseen vai muotoutuuko yhteisistä toiveista uusia muistoja?

Meidän kaikkien muistikuvamme muovautuvat elämämme aikana. Jaamme omia muistojamme, kuuntelemme toisten kertomuksia ja muistelemme yhteisesti elettyjä aikoja. Tämän myötä saattaakin käydä niin, että muistomme sulautuvat yhteen, luomme kollektiivisen muistikuvan. Näin tuntuu usein tapahtuvan, kun muistelemme mukavia asioita. Muistellessamme vaikeampia asioita, muistikuvien eroavaisuudet huomataan herkemmin ja ne saattavat johtaa vastakkainasetteluun, vaikka totuus saattaa hyvinkin olla jotain siltä väliltä.

Nobelin kirjallisuuspalkinnolla palkitun Kazuo Ishiguron romaani voi toimia kipinänä filosofiselle pohdinnalle tai sitten sadunomaisen tarinaan voi uppoutua kokonaan ja hetkeksi unohtaa koko ympäröivän maailman.

Haudattu jättiläinen – kirja on lainattavissa kirjastoista. Varaa tai lainaa kirja oman alueesi kirjastosta Finna-palvelusta 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.