Liikennejärjestelmällä on vaikutusta paitsi eri alueiden saavutettavuuteen myös niiden elinvoimaan. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä alueen menestyksen saavuttaminen on useimmiten haastavaa. Liikenneyhteyksien huonontumisen negatiivisia vaikutuksia on nähty etenkin maaseudulla. Liikennejärjestelmää koskevat ratkaisut voivatkin olla käänteentekeviä maaseutualueiden kehityksen kannalta. Samalla liikenneratkaisut ovat suuressa roolissa puhuttaessa muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Nyt valmisteilla olevan uuden valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne- ja viestintäministeriö 2018) avulla pyritään kehittämään liikennejärjestelmää päämäärinä maamme kilpailukyvyn edistäminen sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus ympäristönäkökohtia unohtamatta. Suunnitelman avulla pyritään liikennejärjestelmän aikaisempaa pitkäjänteisempään kehittämiseen. Päästöjen vähentäminen on yksi keskeinen tavoite ensimmäisessä suunnitelmassa, mikä tarkoittaa panostamista raideliikenteeseen.
Tavoitteet linjassa Suupohjan radan kehittämiselle
Ryhdyttäessä toteuttamaan Suomen uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vähäliikenteisiksi luokiteltujen ratojen hyödyntäminen korostuu, sillä niillä on merkittävää käyttämätöntä potentiaalia. Kaikki edellä mainitut uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet kannustavat esimerkiksi Suupohjan radan kehittämiseen. Suupohjan rata eli Seinäjoki-Kaskinen välinen rata on yksi vähäliikenteisiksi luokitelluista radoista, jonka liikennemäärien kasvattamiseksi näyttäisi olevan tarvetta sekä kiinnostusta.
Kuva: Janne Luomaoja
Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hankkeessa pyritään muun muassa lisäämään tavaraliikennettä Suupohjan radalla, mikä vähentäisi maantiekuljetusten määrää. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hankkeessa selvitetään myös henkilöliikenteen kehittämismahdollisuuksia radalla. Lisäksi suunnitelmassa esiin tuotu tarve toimenpiteiden vaikuttavuuksien selvittämisestä on huomioitu hankkeessa, sillä toteutamme Suupohjan radan eri vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Näin päättäjät saavat tarpeellista tietoa päätöksenteon tueksi eri vaihtoehtojen vaikutuksista alueen elinvoimaan. Hankkeessa arvioidaan myös vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset hiilidioksidipäästöihin.
Päätökset ratainvestoinneista ajankohtaisia
Suomen rataverkko rakennettiin pääosin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Suupohjan rata avattiin liikenteelle 1.8.1913. Hyvin ovat ratamme kestäneet ajan hammasta vastaan. Tosin rautateiden korjausvelka on kasvanut viime vuosina huolestuttavasti. Suomen liikenneväylien yhteenlaskettu korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa ja siitä noin puolet on rautateiden korjausvelkaa (Dietrich ym. 2017). Tällä hetkellä keskustellaan vilkkaasti nopeista junayhteyksistä, jotka ovat miljardihankkeita. On hyvä pitää mielessä, että poikkiliikenteen ja vähäliikenteisten ratojen korjausinvestoinnit ovat yleensä vain muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaa rataa kohti. Onkin koko yhteiskunnan etu, että vähäliikenteisten ratojen korjausinvestoinnit eivät jää miljardihankkeiden jalkoihin.
Kirjoittajat:
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Jorma Vierula, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys
Kirjoittajat toteuttavat yhdessä Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hanketta, joka on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja sitä toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella. Lisätietoja hankkeesta: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/suupohjan-radasta-vahvistuva-kehityskaytava
Lähteet:
Liikenne- ja viestintäministeriö (2018). Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen pitkäjänteinen malli. Tiedote 13.12.2018. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtakunnallisen-liikennejarjestelmasuunnitelman-laatimiseen-pitkajanteinen-malli
Dietrich, J., Junes, J., Nevalainen, N. (2017). Liikenneväylien korjausvelka 2017. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 44/2017.