Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat -projektin keskeisistä tuloksista voi tulla kuulemaan Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka –ohjelman vuosien 2015-2016 hankkeiden päätösseminaariin tiistaina 21.3.2017. Paikkana toimii Minerva-rakennus (Siltavuorenpenger 5 A) Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Seminaari pidetään klo 13-16. Alle on koottu projektiryhmän keskeiset julkaisut vuosilta 2015-2017:

2016–2017

Inkinen, T. & H. Ponto (2017, painossa). Money matters? A qualitative study of the funding organizations as a part of smart cities and innovative development. In Rodríguez Bolívar, M.P. (ed.): Smart Technologies for Smart Governments. Transparency, Efficiency and Organizational Issues. Public Administration and Information Technology. Springer, New York. (JUFO: 2) http://www.springer.com/series/10796?detailsPage=titles

Kiuru, J. & T. Inkinen (2017). Predicting innovative growth and demand with proximate human capital: A case study of the Helsinki Metropolitan Area. Cities, forthcoming. (Elsevier, WoS, Jufo: 2). http://dx.doi.org/10.1016/j.cities.2017.01.005

Makkonen, T., M. Merisalo & T. Inkinen (2017). Containers, facilitators, innovators? The role of cities and city employees in innovative activities. European Urban and Regional Studies. (Sage, WoS, Jufo: 2). http://dx.doi.org/10.1177/0969776417691565

Inkinen, T. (2016). Intermodaalia kuljetusmaantiedettä lähestyttävästi. Book review: Institutional challenges to intermodal transportation and logistics. Governance in port regionalisation and hinterland integration. Terra 128:2, 138–139. (Jufo: 1)

Inkinen, T. & I. Kaakinen (2016). Economic Geography of Knowledge Intensive Technology Clusters: Lessons from the Helsinki Metropolitan Area. Journal of Urban Technology 23:1, 95–114. (Routledge, WoS, Jufo: 1). http://dx.doi.org/10.1080/10630732.2015.1090196

Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization. University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography. Helsingin yliopiston väitöskirja. Saatavilla osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1358-0

Merisalo, M. & J. Kiuru (ed. 2016) Metropolialueen talouskasvun alustat – yritykset ja muut toimijat kaupungin kehityksen moottoreina -kurssi 16.3.–4.5.2016: opiskelijaraporttien kokoelma. Jun 2016 Helsinki: Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto. 92 p.

Arvioinnissa olevat ja valmistuvat kirjalliset työt

Ponto, H. & T. Inkinen (2017, lähetetty arviointiin). Knowledge-Based Environments in the City: Design and Urban Form in the Helsinki Metropolitan Area.

Kiuru, J. & T. Inkinen (2017). Clusters or not? Innovation and location. Submitted manuscript. (SOItmC, ehdolla Journal of Open Innovation [Springer Open] lehden parhaaksi artikkeliksi)

Inkinen, T. & S. Jokela (2017). Start-ups, business investors and flow of music: contrasting two creative events in Helsinki, Finland. In Di Vita, S. & M. Wilson (eds): Planning and Management of Urban Spectacle. Routledge, London.

2015

Inkinen, T. A. 2015. Reflections on the innovative city: examining three innovative locations in a knowledge bases framework. Journal of Open Innovation Technology, Market, and Complexity. 1:8, 1–23. Open Access available at: http://dx.doi.org/10.1186/s40852-015-0009-5

Inkinen, T. A., Kaakinen, I. & Ponto, H. 2015. Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma. Teoksessa Kulopalo, J. (toim.): Työkaluja metropolialueen kehittämiseen. Helsingi yliopisto & Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki. http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit/Tyokaluja_metropolialueen_kehittamiseen.pdf

Kiuru, J. (2015). Pääkaupunkiseudun hyvä- ja huono-osaiset klusterit ja niiden muutos 2007–2012. Finnish Journal of Urban Studies, 2015: 4, vol 54. Saatavilla osoitteesta http://www.yss.fi/journal/paakaupunkiseudun-hyva-ja-huono-osaiset-klusterit-ja-niiden-muutos-2007-2012/

Makkonen, T. A. & Inkinen, T. A. 2015 Geographical and temporal variation of regional development and innovation in Finland. Fennia. 193, 1, p. 134–147. Open Access available at: http://dx.doi.org/10.11143/46476

Yigitcanlar, T., Inkinen, T. A. & Makkonen, T. 2015. Does Size Matter? Knowledge-Based Development of Second-Order City-Regions in Finland. DisP – The Planning Review 53:3, 48–63. http://dx.doi.org/10.1080/02513625.2015.1093352

Hankkeen puitteissa tehty artikkeli on julkaistu Cities-lehdessä. Siihen voi tutustua oheisesta linkistä:

https://authors.elsevier.com/a/1UVWwy5jORYaf

Projektin puitteissa järjestettiin jo kolmas maisterivaiheen erikoiskurssi syksyllä 2016. Kurssin aikana tutustuttiin talousmaantieteen keskeisimpiin käsitteisiin tutkimuskirjallisuuden avulla sekä laadittiin kurssiraportti. Tutkimusalueena oli edelleen metropolialue, jossa erityinen huomio kiinnitettiin Petikko-Variston yrityskeskittymään Länsi-Vantaalla. Tutkimusalue ja tutkimusaiheet valikoituivat yhteistyökumppanin, Vantaan elinkeinopalveluiden, tietotarpeista, jotka sovitettiin ajankohtaiseen akateemiseen keskusteluun. Kurssin oppilaat jakautuivat kolmeen ryhmään menetelmäosaamisen perusteella. Ensimmäinen ryhmistä käytti paikkatieto- ja tilastollisia menetelmiä pääkaupunkiseudun yrityskeskittymien viimeaikaisen kehityksen sekä saavutettavuuden suhteen potentiaalisten kasvualueiden tunnistamiseen. Toinen ryhmä tutki Petikko-Variston yrityskeskittymän sisäistä rakennetta visuaalisen havainnoinnin menetelmin ja kolmas ryhmä haastatteli alueen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia Petikko-Varistosta kaupankäynnin keskittymänä.

Alla olevan tiivistelmän jälkeen on linkki kurssiraporttiin:

Pääkaupunkiseudun kaupankäynti ja kaupunkirakenne ovat muuttuneet viime vuosina. Esimerkiksi internet on kasvattanut suosiotaan kauppapaikkana ja toisaalta kantakaupunki houkuttelee urbaaniin elämäntyyliin. Tämän raportin tärkein havainto on, että Petikko-Variston alue ei ole täysin pysynyt näissä muutoksissa mukana. Taantuvan kaupan keskittymät tarvitsevat kuitenkin lisää tieteellistä huomiota.

MetropolipoltiikkaKurssiraporttiTammi16

Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat -projekti järjesti keväällä 2016 Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella maisterivaiheen syventävän kurssin Metropolialueen talouskasvun alustat – yritykset ja  muut toimijat kaupungin kehityksen moottoreina. Kurssilla käytiin teoriaosassa läpi innovatiivisen  kasvun kannalta keskeisimpiä käsitteitä, joihin peilaten viisi pienryhmää teki kukin oman  tutkimuksen ennalta annetuista aihioista, joita opiskelijat saivat muokata haluamaansa muotoon. Kurssin aikana tehtiin yhteistyötä Vantaan kaupungin elinkeinopalvelujen, Helsinki Think Companyn ja yrityskiihdyttämö Turbiinin kanssa. Lisäksi Vesa Salminen 4FRONT Oy:stä kävi luennoimassa Strartup yrityksistä ja ekosysteemiajattelusta. Kurssin lopputulemana opiskelijat koostivat valitsemistaan tutkimusaihioistaan raportit, jotka ovat luettavissa tästä:

Metropolialueen talous opiskelijoiden raportit

FM, Maria Merisalo väittelee Helsingissä 11. kesäkuuta 2016 klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV. Väitöksen otsikko on “Electronic Capital. Economic and Social Geographies of Digitalization”. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Häkli Tampereen yliopistosta. Kustoksena tilaisuudessa toimii professori Tommi Inkinen.

Tutustu väitöskirjaan tästä:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162722

Tutkimus kaupunkien roolista alueellisen innovaatioympäristön ja innovaatioiden toteuttajina on valmistunut ja lähetetty tiedejournaaliin arvioitavaksi. Tutkimuksen kohteena olivat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Tutkimuksen pääkysymykset ovat 1) miten kaupungit määrittelevät oman roolinsa alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä 2) millaiseksi kaupungit arvioivat viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä roolin innovaatioiden synnyssä alueella. Tutkimuksessa tehtiin yhteensä 26 haastattelua pääasiassa kaupunkien viranhaltijoille/työntekijöille ja muille keskeisten organisaatioiden edustajille.

Tulokset osoittavat, että kaupungit käsittävät oman roolinsa ensisijaisesti innovaatiotoiminnan mahdollistajiksi ja että kaupungeilla on rajoitettu mahdollisuus toimia kaupallisten innovaatioiden toteuttajina. Kaupungeilla on kuitenkin merkittävä rooli innovaattoreina yritysten ja yliopistojen kumppaneina kaupunkiorganisaation oman toiminnan parantamiseen liittyvissä innovaatioissa, joilla ei välttämättä ole markkinapotentiaalia. Tehokkuuden ja laadun paraneminen nähtiin kaupunkilähtöisten innovaatioiden keskeisimmiksi tavoitteiksi. Keskeisiksi nähtiin innovaatiot, jotka vähentävät palvelujen kysyntää. Joissain tapauksissa kaupunkilähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen, esimerkiksi kaupungin omistaman yrityksen kautta, nähtiin mahdolliseksi ja hyödylliseksi.

Kaupunkiorganisaation oma patentointitoiminta on harvinaista. Haastattelut osoittivat, että aineettomien oikeuksien omistamisen potentiaalia ei ole kaupungeissa yleisellä tasolla pohdittu ja luotu yleisesti tiedossa olevia käytäntöjä. Tietämystä aineettomien oikeuksien mahdollisuuksista pitäisi lisätä, institutionaalisia järjestelyjä selkiyttää ja insentiivejä lisätä, jotta tietyissä lain mukaan mahdollisissa ja taloudellisesti kannattavissa tapauksissa aineettomien oikeuksien omistamisen potentiaali tulisi huomioiduksi ja selvitetyksi.

Yleisesti kaupunkien työntekijöitä kuvattiin innovatiivisiksi ja kaupunkiorganisaatioissa tapahtuvan innovaatiotoiminnan esteiksi nähtiin a) kustannukset, b) insentiivien puute ja c) työkulttuuri (liittyen esimerkiksi virheiden pelkoon). Tutkimus ehdottaa, että kustannusten osalta keskeistä olisi pystyä tarkastelemaan kustannus-hyöty suhdetta yli toimiala- ja osastorajojen. Innovatiivisia osastoja pitäisi palkita taloudellisten hyötyjen saavuttamisesta taloudellisin insentiivein (vrt. osaston budjetin pienentäminen). Työntekijöiden osalta keskeiseksi insentiiviksi nähtiin mahdollisuus allokoida työaikaa kehittämistoimintaan. Tämä liittyy myös työkulttuuriin, ja erityisesti johtamiseen, liittyviin kysymyksiin mahdollistaa työntekijöiden innovatiivisuus.

Tutkimus toteaa, että innovaatioiden toteuttamiseen liittyvistä käytännöistä pitäisi käydä enemmän keskustelua ja käytäntöjä selkiyttää.

Tutkimuksesta lisätietoja antavat hankkeen johtaja professori Tommi Inkinen, tommi.inkinen(at)helsinki.fi, tutkimuksen vastuullinen tutkija, erikoistutkija, Teemu Makkonen, t.makkonen(at)surrey.ac.uk sekä haastattelujen toteuttaja, projektitutkija, Maria Merisalo, maria.merisalo(at)helsinki.fi.

American Association of Geographers -järjestön vuosikokous järjestettiin 29.3–2.4 San Franciscossa Yhdysvalloissa. Mäkinen kaupunki tarjosi mahdollisuudet yli 4 000 esitelmän ja 8 000 osallistujan tapaamiseen. Konferenssin osana tutkimusryhmämme järjesti session ja osallistui lukuisiin tutkijatapaamisiin. Tutkimusryhmän sessio oli sekä talousmaantieteen että viestintämaantieteen erikoisryhmien sponsoroima tapaaminen. Ryhmän nimi oli “Geographies of Innovation, Technology and Economy in the Global North and South”.

Ryhmä keräsi hyvän osanoton ja päättyi aktiiviseen keskusteluun.

Talousmaantieteen tärkein tapahtuma oli “Roepke lecture in economic geography”, jossa Amy Glasmeier puhui Yhdysvaltojen sotatoimien maantieteestä.

Tutkimusryhmä järjestää Helsingissä 28.-29.4 järjestettäville kaupunkitutkimuksen päiville ryhmän kaupunkitaloudesta:

Kaupunkitalouden työryhmä tarkastelee kaupunkeja taloudellisen toimijuuden näyttömänä. Kaupunkitalous on vakiintunut ja mielenkiintoinen tutkimusala. Perinteisesti talousalueiden teoriassa tarkastellaan kahta kysymystä. “Miksi toiset alueet kasvavat nopeammin kuin toiset?” ja “Miksi kasvu keskittyy enemmän toisille alueille kuin toisille?” Kaupunkien ja niiden vaikutusalueiden suhdetta lähestytään usein tuotantoverkostojen vertikaalishorisontaalisten kytkentöjen, noodien ja ytimien sijoittumisen ja taloudellisten mittareiden avulla. Kaupunkitaloutta voidaan tarkastella joko laajasti taloustilastojen ja aluetyyppien avulla tai suppeasti arvioimalla yksittäisiä toimijoita, alueita ja toimijaverkostoja. Osaaminen, erikoistuminen ja verkostoituminen ovat jo pitkään olleet talousmaantieteen avainsanoja. Näiden lisäksi digitalisaatio muokkaa kaupunkitalouksia uusin palvelukonseptein. Esimerkiksi sähköiset tietopalvelut (ml. smart cities -teknologiat) ovat osa laajaa tietoteknistymisen tuottamaa ja muokkaamaa kaupunkikehitystä.

Työryhmä on tarkoitettu kaikille tutkijoille ja asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneet kaupunkitaloudesta, kaupunkien yritystoiminnasta, toimijaverkostoista, kaupunki-innovaatioista, kaupunkien sähköisistä palveluista sekä talous- että asuinalueiden välisistä suhteista. Työryhmän on tarkoitus toimia keskustelualustana niin empiirisille kuin teoreettisesti motivoituneille tutkimuksille ja analyyseille kaupunkitalouksista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun uusien asuin- ja yritysalueiden vetovoimaisuus niin asukkaiden kuin yritysten näkökulmasta avaa useita mahdollisia tarkastelutapoja tutkia uusia kaupunkiteknologioita ja niiden vaikutusta kaupunkien kehittymiseen taloudellisen toiminnan näyttömänä.

Avainsanat: kaupunkitalous, talousmaantiede, paikkatietojärjestelmät, yritykset, klusterit, innovaatiot, verkostot, tietotalous, digitalisaatio, tietojärjestelmät.

Puheenjohtajat:

Tommi Inkinen (tommi.inkinen@helsinki.fi)

Maria Merisalo (maria.merisalo@helsinki.fi)

Lisätietoa kaupunkitutkimuksen päivistä:

http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net

Tutkimusryhmän loka-joulukuussa toteuttamien haastattelujen litterointi on valmistunut. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Haastateltavina oli pääasiassa kaupunkien viranhaltijoita/työntekijöitä sekä edustajia muista tutkimuksen kannalta keskeisistä organisaatioista. Tutkimuksen pääkysymykset ovat 1) miten kaupungit määrittelevät oman roolinsa alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä 2) millaiseksi kaupungit arvioivat viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä roolin innovaatioiden synnyssä alueella. Tutkimuksesta laaditaan tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistavaksi tarkoitettu artikkeli. Tuloksista tiedotetaan tutkimuksen edetessä. Tutkimuksesta lisätietoja antavat hankkeen johtaja professori Tommi Inkinen, tommi.inkinen(at)helsinki.fi, vastuullinen tutkija, erikoistutkija, Teemu Makkonen, t.makkonen(at)surrey.ac.uk sekä haastattelujen toteuttaja, projektitutkija, Maria Merisalo, maria.merisalo(at)helsinki.fi.

Tutkimusryhmän Maantieteen päivillä Tampereella 29. – 30.10 järjestämä työryhmä talouden, liikenteen ja saavutettavuuden maantieteestä kokosi yhteen runsaasti alan tutkijoita. Esityksen pitivät tutkimusryhmän Tommi Inkisen, Maria Merisalon ja Juho Kiurun lisäksi Vuokko Heikinheimo, Jarmo Nikander, Jon McEwan, Kari Mäkeläinen ja Kirsi Siltanen. Ryhmä kiittää kaikkia esityksen pitäneitä ja yleisöä korkeatasoisesta tieteellisestä keskustelusta!