Talouden, liikenteen ja saavutettavuuden maantiede

Tutkimusryhmä järjestää maantieteen päiville 29.-30.10 ryhmän talouden, liikenteen ja saavutettavuuden maantieestä:

Talous- ja liikennemaantiede on perinteinen tutkimusala, jolla on vakiintunut teoreettinen pohja. Ytimien ja vaikutusalueiden välinen suhde liitetään usein tuotantoverkostojen vertikaalishorisontaalisiin kytkentöihin, alueelliseen kehittyneisyyteen sekä niiden välisiin suhteisiin. Perinteisesti innovatiivisten talousalueiden teoriassa tarkastellaan kahta kysymystä. “Miksi toiset alueet kasvavat nopeammin kuin toiset?” ja “Miksi kasvu keskittyy enemmän toisille alueille kuin toisille?” Ensimmäinen kysymys koskee alueiden välisiä suhteita kun taas jälkimmäinen yksittäisten tapausten sisäisiä ilmiöitä. Tavoitettavuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä näiden kysymysten ymmärtämisessä ja esimerkiksi tehokkaan ja toimivan kaupunkirakenteen suunnittelussa.

Kaupunkisuunnittelua tukevan tutkimuksen kannalta on tärkeää pohtia millaista tavoitettavuutta tavoitellaan (esimerkiksi kestävien kulkutapojen käyttö) ja siten kuinka saavutettavuutta tai toteutunutta liikkumistakin mitataan. Työryhmän on tarkoitus toimia keskustelualustana niin empiirisille kuin teoreettisesti motivoituneille puheenvuoroille talous- ja liikennemaantieteen aloilta. Erityisesti menetelmällisesti motivoituneet tutkimukset koko kirjossaan ovat tervetulleita.

Avainsanat: talousmaantiede, paikkatietojärjestelmät, saavutettavuus, yritykset, klusterit, innovaatiot, verkostot, tietotalous, digitalisaatio, liikenne ja liikkuminen

Lisätietoa maantieteen päivistä 2015:

http://www.uta.fi/jkk/maantieteenpaivat2015/index.html

Tutkimusryhmä tutkii kaupunkien roolia innovaatioypäristön ja innovaatioiden toteuttajina

Tutkimusryhmä tutkii syksyllä 2015 yhteistyössä Surreyn yliopiston erikoistutkijan Teemu Makkosen kanssa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien roolia alueellisen innovaatioympäristön ja innovaatioiden toteuttajina. Tutkimuksen pääkysymykset ovat 1) miten kaupungit määrittelevät oman roolinsa alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä 2) millaiseksi kaupungit arvioivat viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä roolin innovaatioiden synnyssä alueella. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla kaupunkien viranhaltijoita, jotka työssään ovat tekemisissä kyseenomaisten asioiden parissa. Haastattelut toteutetaan pääsääntöisesti 5.10–11.12 välisenä aikana. Tutkimuksesta laaditaan tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistavaksi tarkoitettu artikkeli. Tutkimuksesta lisätietoja antavat hankkeen johtaja professori Tommi Inkinen, tommi.inkinen(at)helsinki.fi, tutkimuksen vastuullinen tutkija, erikoistutkija, Teemu Makkonen, t.makkonen(at)surrey.ac.uk sekä haastattelujen toteuttaja, projektitutkija, Maria Merisalo, maria.merisalo(at)helsinki.fi.

Tutkimusryhmä vieraili Oxfordissa GCEG-konferenssissa

Tutkimusryhmän Tommi Inkinen ja Maria Merisalo osallistuivat 18. – 23.8 järjestettyyn “Fourth Global Conference on Economic Geography 2015” -konferenssiin Oxfordissa Englannissa.

Tommi esitteli Heli Ponton kanssa yhteistyössä tekemäänsä tukimusta rahoittajaorganisaatioden roolista innovaatiojärjestelmässä Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rahoittajien näkökulmasta fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä rahoituspäätöksiä tehtäessä. Sen sijaan paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja yhteistyön merkitys korostuu päätöksiä tehtäessä. Digitalisaatio ja esineiden internet nähdään merkittäviksi potentiaalisiksi aloiksi. Kaupungeilla on keskeinen rooli tuottaa tutkimuksen ja yrittäjyyden ympäristöjä. Lisäksi haastatellut rahoittajat ajattelevat avoimen datan roolin olevan merkittävä uusien innovaatioiden ja tutkimuksen tuottajana.

Maria esitteli konferenssissa Teemu Makkosen kanssa yhteistyössä tekemänsä artikkelin, joka käsittelee digitalisaation ja pääoman korvertoitumisen suhdetta Bourdieulaisen neo-kapitalistisen teorian lähtökohdista. Artikkelissa sovelletaan sähköisen pääoman käsitettä, jolla viitataan digitalisaatiosta saatavaan lisäarvoon ja hyötyihin. Digitalisaation lisäarvo (sähköinen pääoma) syntyy yksilöiden, organisaatioiden ja yhteisöjen mahdollisuuksista, osaamisesta ja halukkuudesta hyödyntää digitalisaatiota. Tämä prosessi on riippuvainen paitsi fyysistä ja taloudellisesta myös henkisestä, sosiaalisesta ja kulttuurisisesta pääomasta.

Konferenssissa esitetyt artikkelit ovat arvioinnissa tieteellisissä julkaisusarjoissa ja niistä tiedotetaan lisää prosessin edetessä.