Kunnat2015 – eli kuinka opin jo lähes vihaamaan QGIS:iä

Alkuhöpinät

Geoinformatiikan mystiset menetelmät. Tarkoituksena olisi tuota mystiikkaa niistä hälventää ja oppia ja oivaltaa, että ei tämä mitään salatiedettä ehkä kuitenkaan ole. Maanantaisella lähiopetuskerralla sain ensimmäistä kertaa eteeni auki QGIS-ohjelman, jonka valikoiden ja toimintojen moninaisuuteen pääsimme tutustumaan. Varmasti ihan hyvä tapa aloittaa oli tuo, että seurasimme vain opettajan esimerkkiä. Aina kun videotykin välittämässä kuvassa näkyi opettajan auki klikkaama valikko, kuului kaikkialta luokasta lähes yhtäaikainen hiiren painikkeen kilahdus.
QGIS vaikutti (ja vaikuttaa yhä) lähes uhkaavan monipuoliselta. Pohdin että syntyykö itselläni sen kanssa samanlainen viha/viha -suhde kuin minkä aiheutti CorelDraw. Sen kanssa tosin ongelmia selitti paljolti erikoinen kurssien suoritusjärjestykseni – on aina hieman kyseenalaista mennä kurssille, jossa käytetään ohjelmaa, joka olisi pitänyt tulla tutuksi jo aiemmalla kurssilla. Mutta QGIS:n kanssa lupaan antaa sille mahdollisuuden.

Tästä se lähtee

Työn äärellä tuskastelua

Siispä työhön ja toimeen. QGIS asentui vaivatta kotikoneelle ja päätin fuksiläppärin sijaan asentaa sen tehokkaammalle pöytäkoneelleni, jossa pitäisi löytyä vääntöä enemmän ohjelman vaivattomampaan käyttöön. Moodlesta löytyi aineisto Suomen kunnista ja… niin, mihin suuntaan tästä nyt lähtisi liikkeelle? QGIS arpoi Suomen kuntakartalle kauniin sinapinruskean värin ja nyt pitäisi lähteä tutustumaan siihen, että minkälaista dataa karttaan kätkeytyykään. Siispä F6:lla komento Open Attribute Table ja samalla yritetään tallentaa aivojen käyttömuistiin tämäkin näppärä pikapainike.
Dataa on tarjolla erittäin paljon, mikä ei tällaisen aiheen äärellä ole yllättävää. Muilla kursseilla olen esimerkiksi Tilastokeskuksen kuntadataan jo päässyt tutustumaan ja tilastoimisen arvoisiksi nähtyjen asioiden määrä tuntui uuvuttavan runsaalta. Runsaasta datasta on toki myös sitten helppo valita se tarkasteltava asia – eikä tarkastelun kohteeksi välttämättä ole mielekästä ottaa edes koko Suomea, vaan jokin suppeampi alue. Siispä valitsen kohteiksi Päijät-Hämeen alueen ja sieltä Lahden rajanaapurikuntineen (Hollola, Orimattila ja Nastola). Tässä heti huomaa aineiston olevan vuodelta 2015, sillä vuoden 2016 alussa Nastola liittyi Lahteen ja toi Lahdelle rajanaapureiksi myös Asikkalan, Heinolan ja Iitin.

Alue on siis valittu, nyt vaan jokin sopiva muuttuja visualisoitavaksi. Paljon tilastoja väestöstä ja sen rakenteesta, elinkeinorakenteesta ynnä muusta. Tässä huomaa myös, että ilman tilaston metatietoja ei kaikista lyhenteistä osaa oikein arvata mitä missäkin sarakkeessa on tilastoitu. Vai mitähän voisi tarkoittaa kohta ’Tietoon_tu’ tai ’Kuntien_1’? Metatietoa ei kuitenkaan ilmeisesti ole tässä ohjelmassa tarjolla tai ainakaan helposti löydettävissä? Jos datan olisi itse hakenut esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta, olisi voinut nämäkin asiat selvittää. Mutta koska tarkoituksena on tutustua enemmänkin QGIS:in käyttöön kuin tehdä syväluotaavaa analyysiä näistä kunnista, valitaan jokin yksinkertainen muuttuja visualisoitavaksi – väestönmäärä olkoon valintani.

Ohjeistuksen mukaan arvot tulee kuitenkin suhteuttaa, koska absoluuttisia arvoja ei tule tällä visualisointityylillä esittää. Lasketaan siis yhteen näiden neljän kunnan väkiluvut, jotta voimme visualisoida eri kuntien osuutta koko väkimäärästä. Tämäkin pieneltä tuntuva työvaihe kannattaa tehdä huolellisesti, koska näpyttelyvirhe korruptoi dataa ja siitä tehtäviä visualisointeja melkoisesti. Nyt saatiin kokonaisväkimääräksi 156824. Ohjeita seuraten yritän nyt siis jotenkin luoda tästä laskelmaa ja visualisointia. Huomaan kuitenkin vain tuijottavani tuota Field Calculator -työkalua ja päässäni jyskyttää ajatus: mitä hittoa tässä pitäisi nyt tehdä?

Yritän löytää sisäisen koodarini ja kirjoitan ohjeistuista mukailevan laskukaavan ”vaesto”/ 156824*100 ja painan uhkarohkeasti Ok. Ohjelma tietysti toimi niin kuin pitikin ja muutti tilastoon valittujen kuntien väkimääräksi ensinäkemältä hassun pienet luvut, mutta sitten ymmärrän: siellä ne prosentit nyt ovat. Ihan väärässä paikassa, koska ovat korvanneet alkuperäisestä datasta väkimäärät – ja tämä johtuu vain siitä, että skippasin edeltävän työvaiheen. Luetaan siis ohjeet huolella. Onneksi tehdyn virheen saa varsin helposti peruttua ja seuraamalla ohjeita saan ohjelman toimimaan kuten haluan – tai, ehkä mieluummin, osaan käyttää ohjelmaa kuten tarkoitus olisi.

Yksi monista mystisistä virheilmoituksista.

Sitten pitäisi osata suodattaa tietokannasta NULL-vaihtoehdot pois ja seinä nousee pystyyn. Ehkä maanantaisessa harjoittelusessiossa tämä tehtiin, mutta nyt en sitä osaa. Filter? Onko se tuo suppilon näköinen kuvake tuossa ominaisuustaulukon ylälaidassa? Tuo, jolla kokeiltuani onnistuin muuttamaan luomani vaesto%-kentän kohdalle tekstin NULL? Tuntuu, että ohjelma kaipaisi omaa EIKU-nappiaan. Lopulta kotitalouden IT-tukihenkilön käytyä painelemassa sattumanvaraisia nappeja, saatoin onnistua tietokannasta jättämään esille ainoastaan nuo neljä kuntaa, joiden kohdalla dataa löytyy.

Seurataan siis ohjeita: Mene seuraavaksi tason Style-välilehdelle ja valitse Graduated pudotusvalikosta. Mene siis minkä mihin ja valitse mitä? Tämäkin varmaan maanantaisella harjoituskerralla tehtiin, mutta mitään muistijälkeä ei jäänyt. Tuskastuttaa. Onkohan tämä muille yhtä hankalaa? Ei blogeissa vielä juurikaan ole tekstiä. Ahaa, kyseessä onkin kuvake Open the Layer Styling Panel, näppärästi pikanäppäimen F7 takana. No niin. Sillä sain koko kartan katoamaan. Mieleen juolahtaa muutama kirosana. Mutta lopulta pienellä näpräilyllä onnistuu. Muistan luoda kopiotason, jolla saan Suomen kuntakartan ilmaantumaan taas näkyviin, luon tekstit ja jopa puskuroin tekstin. Nyt vaan hienosäätö tulostusikkunassa ja tämän pitäisi olla valmis.

Oman työn tarkastelua

Omaa työtä tarkastellessani olen sinällään ihan tyytyväinen sen yleiseen visuaaliseen ilmeeseen. Kuvasta löytyvät legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli. Sijaintikartta suhteessa koko maahan olisi voinut olla hyvä lisä. Värit ovat varsin toimivat, ehkä punaisen reunuksen sijaan olisi jokin toinenkin väri toiminut – miksi ei vaikka ihan mustakin. Informaation suhteen valittu sininen väri toimii hyvin, myös bufferoinnit tekstissä kuntien nimien kohdalla tekee tekstin lukemisesta helpompaa.

Onko tämä sitten kovin hyödyllinen visualisointi? Noh, ainakin siitä selviää se, että Lahti on ympäryskuntiensa keskellä selkeä keskus. Maantieteellisesti, ennen vuoden 2016 kuntaliitosta Nastolan kanssa, se on selkeästi pinta-alaltaan pienin kunta naapurikuntiensa joukossa, eli tästä voidaan jo päätellä asutuksen voimakasta tiivistymistä kunnan alueelle. Prosenttirajoja olisi voinut säätää, nyt ne heijastavat suoraan todellista dataa. Tietysti rajat valitaan aina jotenkin mielivaltaisesti, mutta nyt Nastola erottuu eri värillään Hollolasta ja Orimattilasta. Nastolan osuus kokonaisväkiluvusta oli 9,5 %, Orimattilan 10,4 %, Hollolan 14 % ja Lahden 66 %. On selvää, että Lahden tulee erottua omalla värillään, mutta nyt raja tuli asetettua Nastolan ja Orimattilan väliin. Niillä on eroa 0,9 %, siinä missä Orimattilan ja Hollolan välillä väliä olisi ollut 3,6 %. Miksi siis annoin QGIS:in asettaa rajat näin, vääristyykö informaatio jotenkin? Hyvä kysymys, jota tällaisia esityksiä tehdessään on hyvä miettiä.

Mitä opin, mitä en?

Ensiaskeleeni QGIS:in kanssa eivät olleet pelkästään onnelliset. Tunnistan ohjelmaan sisältyvän potentiaalin ja sen monipuolisuuden. Se tuntuu kuitenkin hieman anteeksiantamattomalta aloittelijalle, eikä sen parissa kannata soveltaa ’painanpa tuosta ja katson mitä tapahtuu’-metodia, koska pahimmillaan ainakin tuntuu siltä, että voisi saada aikaan melkoista tuhoa omalle projektilleen. Ajattelisin, että minulla ei näin suuria vaikeuksia tällaisen ohjelman käyttämisen kanssa olisi, olen kuitenkin koko ikäni tietokoneiden kanssa toiminut. On siis tavallaan myös ihan hyvä myöntää itselleen, että paljon opittavaa vielä riittää.

Muiden blogeista ei vielä tähän tehtävään varsinaista apua löytynyt, mutta niiden innoittamana toki liitän tuon tunnilla tehdyn harjoitustyön tähän postauksen loppuun. Siitä en nyt syvempää analyysiä tee, aika tekelehän tuo on.

Edit: Tässä välissä on muidenkin töitä ehtinyt blogeistaan lukea ja kyllähän nuo kartat paremmilta näyttivät. Erityisesti tykkäsin Johanna Enströmin päätöksestä jättää merialueen syvyyskäyrät merkitsemättä – ne kun eivät tuohon karttaan mitään erityistä informaatiota tuo. Järvet myös pienen pinta-alansa takia tuppaavat tosiaan olemaan, suurempia järviä lukuun ottamatta, reunaviivansa värisiä (Enström, 2022).

Harjoitustyökartta

Lähteet:

Enström, J. (23.2.2022). (Toinen) Ensimmäinen kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/joen/

Yksi vastaus artikkeliin “Kunnat2015 – eli kuinka opin jo lähes vihaamaan QGIS:iä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.