Month: January 2020

Ensimmäinen blogipostaus oli tylsän totinen, joten tällä kertaa päätin tehdä vähän rennomman aloituskappaleen. Toisin kuin monille kanssaopiskelijoille ei GIS aiheuta minussa vihaisia tunteita edes kovin usein. Arvostan kuitenkin esimerkiksi Aapo Keinäsen blogissa kirjoittajan rehellisyyttä Gissin aiheuttamia tunteita kohtaan. Mikäli itse saan kurssilta vihaisia tunteita en myönnä sitä, sillä Gissiä on tarkoitus opiskella jatkossa 25 opintopisteen kokonaisuus. Tästä kurssista olen myös erityisen innoissani, sillä kurssilla pääsen käyttämään oikeaa GIS- ohjelmaa. Ainakin Alex Nylander jakoi samoja optimistisia tunteita blogissaan kanssani.  

Kurssikerran aikana tutustuttiin QGIS- ohjelman yleisiin valintatyökaluihin, jotka tuntuivat loogisilta. Opin rajaamaan myös atribuuttitaulukon sarakkeet siten, että vain valitut tiedot näkyvät taulukossa. Tiedon rajaaminen valtavasta taulukosta osoittautui todella hyödylliseksi.  

Suurin osa ajasta kului kuitenkin eri projektioiden käyttämiseen ja vertaamiseen. Oletettavasti maailmankarttojen kuvaamiseen tarkoitetut projektiot kuten Mercatorin projektio kasvattavat pinta– alaa merkittävästi etenkin projektion pohjoisilla osilla. Harjoitukset olivat mielestäni erityisen tärkeitä, sillä projektion aiheuttamaa vääristymää ei huomaa ohjelmassa, sillä ei ole mitään toista valtiota tai aluetta Suomen lisäksi, johon pinta– alaa voisi verrata. Esimerkiksi vaihtamalla projektioksi Miller Cylindrical projektion ei Suomen pinta– ala näyttänyt kasvavan, mutta mittaamalla selvisi, että pinta– ala oli kasvanut lähes viisinkertaiseksi. Robinsonin projektiossa vääristymä oli pienempi, sillä kyseessä on kompromissiprojektio, jossa vääristymät on pyritty minimoimaan. 

 

Tehdessä pinta– alaan tai etäisyyteen perustuvaa aineistoa, voi väärän projektion käyttö muuttaa lopputuloksia merkittävästi. Lisäksi tietyt projektiot vääristävät muotoja ja tavallaan “litistävät” Suomen kartan pohjoisia osia pituussuunnassa. (Koljonen 2020) 

 

Kuva 1, Miller Cylidrical projektio. Kuvasta huomaa litistyneen muodon verrattuna kuvaan 2.

 

Kuva 2, ETRS89 TM35FIN projektio. 

 

 

Kurssikerran aikana sain tehtyä Mercator ja TM35FIN projektioita kuvaavan teemakartan. Kartta on koropleettikartta, joka kuvaa Mercatorin projektion aiheuttamaa vääristymää. Kartan ulkoasu on mielestäni on melko hyvä. Legendaa olisin voinut parantaa kirjoittamalla otsikon selvemmin. 

Karttaa voi kuitenkin olla hyvin vaikea tulkita ilman tietoa projektioista ja kyseisen kartan pohja– aineistosta. Eikä se myöskään avaa aihetta ja sen syy– seuraussuhteita, kuten Jonna Kääriäinen myös totesi blogissaan.

Kuva 3, Koropleettikartta projektion aiheuttamasta vääristymästä

Vaikka tunnen osaavani jo QGIS– ohjelman peruskäytön, meni projektioiden vaihtaminen osaamisen ulkopuolelle. Kaksi erillistä projektiolle tarkoitettua valintapalkkia sekoittivat eniten. Kurssikerran aikana sain kartan tehtyä ikään kuin vahingossa. En siis tiedä miten sain kartan tehtyä, joten en oikeastaan oppinut mitään. Uskon kuitenkin, että tällaista eri projektioiden vertailua ei tulla jatkossa tarvitsemaan paljoa.  

Lähteet:  

Aapo Keinänen kurssikerta 1 (Luettu 26.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/ 

Alex Nylander kurssikerta 1 (Luettu 26.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/alny/ 

Vilma Koljonen kurssikerta 2 (Luettu 26.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/ 

Jonna Kääriäinen kurssikerta 2 (Luettu 26.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/ 

Kurssikerta 1, 13.1. 2020 

Tutustuin kurssikerran aikana ensimmäistä kertaa Qgis ohjelmistoon. Ohjelmisto vaikutti mielestäni ensinäkemältä yllättävän käyttäjäystävälliseltä. Ensimmäiset tehtävät tein pitkälti luennoitsijan esimerkin mukaan tunnin aikana, joten ne eivät tuottaneet suuria ongelmia. Ensimmäinen kurssikerta antoi hyvän perusosaamisen, jolla töitä pystyi jatkaa kotona. 

Kartta 1  

Ensimmäinen tekemäni kartta on koropleettikartta, joka kuvastaa eläkeläisten määrää suhteutettuna kokonaisväestöön kunnittain. Varmaa tietoa tämä ei kuitenkaan ole, sillä en osannut selvittää mitä kyseisen sarakkeen tiedot tarkalleen tarkoittavat, sillä sarakkeessa luki vain “eläkkeellä”. Tarkastin luvut kuitenkin tilastokeskuksen sivuilta ja ne täsmäsivät attribuuttitaulukon tietoihin. 

Kartan tekeminen oli vaivatonta, sillä luvut sai aineistosta suoraan ja samanlainen kartta oli jo tehty luennon aikana. Käytin kartassa tumman sinisiä sävyjä, jotka ovat sopivan neutraaleja eivätkä anna katsojalle väärää kuvaa.  

Kartasta voi huomata, että eläkeläisiä on suhteessa vähän suurimmissa kaupungeissa, sekä länsi ja etelärannikolla. Eläkeläisten osuus kasvaa pienissä kunnissa nuoren väestön muuttaessa suuriin kaupunkeihin.  

Kartta 2 

Seuraavan kartan aineiston hain tilastokeskuksen sivuilta ja liitin aineiston Qgis– ohjelman attribuuttitaulukkoon ja laskin vuoden 2015 ja 2040 väestön suhteellisen eron. Kartta kuvaa Suomen kuntien väestön muutosta 2015-2040. Tieto pohjautuu tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteeseen.  

Valitsin karttaan punaisen värin, jossa väestöä menettävät kunnat kuvataan vahvan punaisella. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja pienien kuntien taantuminen on ongelma, joten kartan on tarkoitus antaa katsojalle hälyttävä kuva Suomesta.  

Kartan ongelmia ovat liian suuret luokkavälit. Lisäksi yksi luokista on: 3- -13%, joka ei toimi, sillä siinä kasvavat ja pienenevät kunnat ovat yhdistetty yhteen luokkaan.  

Kartasta voi huomata, että suurin osa Suomesta tulee menettämään väestöä ja ainoastaan suuret kaupungit ja niiden läheiset kunnat tulevat kasvamaan. Molemmissa kartoissa on lisäksi havaittavissa yhtäläisyyksiä, jotka osoittavat, että samat alueet kokevat useita eri ongelmia. Eniten väestön on ennustettu vähenevän Ilomantsissa (Yli -40%) ja kasvavan Eurajoella (yli 40% kasvu).