Käytännön GIS- hommia (Kurssikerta 3)

Aineiston muokkaaminen ennen käyttöä 

Projektioiden aiheuttamat hämmennykset ovat menneen talven lumia ja menemme kohti uutta kurssikertaa. Nyt palasimme taas normaaliin tekemiseen ja kaikki tuntui luonnokkaalta ja loogiselta.  

Tällä kertaa käytimme Afrikan pohjakarttaa ja muokkasimme sen käytettävään muotoon. Aineistoa muokattaessa huomasin, kuinka tärkeää on tarkastaa aineiston attribuuttitiedot ennen sen käyttöä.  

Lisäksi käytimme erilaisia kohteiden laskemiseen käytettäviä työkaluja. Tärkein uusi tuttavuus oli kuitenkin toolbox- hakutyökalu. Tämän olisi voinut kertoa jo ensimmäisellä kurssikerralla, sillä hakutoiminnon avulla työkalut löytää ilman, että tarvitsee selata koko ohjelmaa läpi.  

Afrikka–aineistossa oli valtioiden lisäksi esitettynä konfliktit, timanttikaivokset sekä öljykentät. Lisäksi liitimme aineistoon join- komennolla tietoa Afrikan internetin käyttäjistä. Join- komento oli itselle tullut jo vahingossa tutuksi ensimmäiseltä kurssikerralta.  

Internetin käyttäjissä mielekiintoista oli Facebook- käyttäjien ja internetin käyttäjien ero. Joidenkin valtioiden kohdalla Facebook käyttäjiä oli moninkertaisesti enemmän. Aineiston arvioidut tiedot käyttäjien lukumäärästä voivat olla epätarkkoja tai valtioiden kansalaisilla voi olla useita Facebook- käyttäjiä. Useat käyttäjät henkilöä kohti voi olla hyvinkin todennäköisiä, sillä Afrikassa on paljon esimerkiksi huijariprofiileja.  

Afrikka- aineiston tutkimisen jätin vähemmälle, sillä kuvittelin, että aineistosta ei saa irti mitään mielenkiintoista. Laura Hynysen blogia lukiessani kuitenkin huomasin , että aineistosta löytyi hyviä yhteyksiä esimerkiksi valtioiden kehittymisen ja konfliktien määrän välillä. Lisäksi blogissa on saatu aikaan selkeä teemakartta, jossa näkyy aineiston kaikki tärkeimmät muuttujat. 

Tulvaindeksi ja diagrammit 

Itsenäisenä tehtävänä oli tehdä Suomen valuma– alueiden tulvaindeksi sekä laskea alueiden järvisyysprosentti ja esittää ne pylväsdiagrammeina.  

Aloitin tehtävän tekemisen omaan tyyliini lukematta ohjeita kunnolla. Tästä johtuen ensimmäisestä kartasta puuttui diagrammit ja tulvaindeksi oli laskettu väärin. Kartan luokkien esityksessä on myös puutteita, sillä alin luokka on valkoinen, joka antaa sellaisen kuvan että alimmat luokat eivät kuulu esitykseen. Lisäksi lopputulos on sotkuisen näköinen. 

Kuva 1, Ensimmäinen hutiloitu yritys kartasta, jossa lähes kaikki on väärin.

Lopullinen kartta syntyi kotona ohjeiden lukemisen jälkeen. Kartan tekeminen onnistui lähes kivuttomasti. Järvisyys– aineiston liittämiseen meni hetki, sillä liittämisprosessissa täytyi muistaa tehdä pari pientä valintaa. 

Poistin tällä kertaa kartasta kaiken tarpeettoman ja lopullinen esitys on mielestäni siistin näköinen. Pylväsdiagrammien asettuminen Suomen etelärannikolla on erikoinen, mutta sekään ei vaikuta kartan tulkittavuuteen liikaa. Järviä en laittanut karttaan, sillä kuvittelin niiden haittaavan luettavuutta , mutta Annika Luoman blogissa oli kuitenkin onnistuttu lisäämään järvet karttaan onnistuneesti. Erityisen hyvin pylväiden esittämisessä on onnistunut Miklas Kuoppala, jonka kartassa pylväät näkyvät selvästi, mutta eivät haittaa muun aineiston tulkittavuutta. Kuitenkin Kuoppalan päätös laittaa viimeinen tulvaindeksin luokka punaisella, muiden ollessa sinisen sävyissä on hieman kyseenalainen.  

Kuva 2, Lopullinen karttaesitys, jossa on esitetty vain välttämättömät muuttujat.

Kartasta voi huomata, että valuma- alueet, joilla on pieni järvisyysprosentti tulvivat herkemmin. Kyseisiä alueita on etenkin etelärannikolla sekä Pohjanmaalla. Mielenkiintoista oli myös huomata, kuinka suuren alueen Kokemäenjoen, Kymijoen sekä Vuoksen valuma-alueet kattavat.

Lähteet: 

Laura Hynynen, Kurssikerta 3 (Käyty 1.2.2020) 

https://blogs.helsinki.fi/lauravel/ 

Annika Luoma, Kurssikerta 3 (Käyty 1.2.2020) 

https://blogs.helsinki.fi/luomanni/ 

Miklas Kuoppala, Kurssikerta 3 (Käyty 1.2.2020) 

https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/