Helsingin yliopisto
Euroopan komissio ja Helsingin yliopiston kielikeskus järjestivät syksyllä 2021 yhteistyössä Euroopan kielten päivän päätapahtuman. Virallista Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain syyskuun 26. päivä, joka osui vuonna 2021 sunnuntaille. Varsinaisesta kielten päivästä käynnistyi Euroopan kielten päivän viikko, ja päätapahtumaa vietettiin perjantaina 1.10. Viikon aikana tapahtuman verkkosivuilla julkaistiin materiaaleja, jotka toivat esille kielten moninaisuuden tärkeyttä sekä kielten ja vuorovaikutuksen jatkuvaan oppimiseen liittyviä näkökulmia.
Tapahtumaviikko suunnattiin laajasti niin kouluille, yliopistolaisille kuin kaikille niille, joita kiinnostaa kielten oppiminen sekä monikielinen ja –kulttuurinen ymmärrys ja vuorovaikutus. Tapahtumaviikon yhteistyökumppanit olivat Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opettajien liitto EKKOL, Kotimaisten kielten keskus, Kuurojen liitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Romaniasiain neuvottelukunta, Saamelaiskäräjät, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL, Suomenopettajat, Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto FINELC, Tuglas-seura ja Äidinkielen opettajain liitto.
Monikielisyys ja monenlainen kielitaito näkyväksi
Päätapahtumassa erityisesti monikielisyyttä tehtiin näkyväksi useissa eri tapahtumissa. Tapahtumaviikolla järjestettiin asiantuntijoille suunnattu virtuaalinen paneelikeskustelu otsikolla ”Monikielisyyden tukeminen arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa”. Paneelikeskustelun tavoitteena oli pohtia monikielisyyden mahdollistamista kielten ja muussakin opetuksessa sekä tarkastella useiden kielten rinnakkaiseloa laajemmin yhteiskunnassa. Panelistit olivat palvelupäällikkö Pia Bärlund Jyväskylän kaupungilta, yliopisto-opettaja Juha Eskelinen Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmasta, johtaja Leena Nissilä Helsingin yliopiston kielikeskuksesta, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja S2-opettaja Katriina Rapatti vantaalaiselta Lehtikuusen koululta sekä opetusneuvos Marjo Vesalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Paneelin juonsivat pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen ja opetuksen kehittämisen asiantuntija Janne Niinivaara Helsingin yliopistosta.
Tiedekulmasta striimattu päätapahtuma ”Mitä kuuluu kielitaitoon?” koostui lyhyistä asiantuntijaluennoista, jotka tarkastelivat kielitaidon moninaisuutta ja merkitystä.
Päätapahtuman ohjelma:
- Avaussanat, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä
- Opetus- ja kulttuurimisteriön tervehdys, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
- Puheenvuorot
- Kielitaitoa ja ammattitaitoa, Lari Kotilainen, dosentti, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
- Monenlaista kielenoppimista uhanalaisen ja elpyvän kielen yhteisössä, Annika Pasanen, professori, saamelainen sosiolingvistiikka, Sámi allaskuvla / Saamelainen korkeakoulu
- Kielenoppimiseen tarvitaan osallisuutta, FT Minna Intke-Hernandez, espanjan yliopisto-opettaja, Helsingin yliopiston kielikeskus
- Päätössanat, vararehtori Hanna Snellman, Helsingin yliopisto
Osasta päätapahtuman puheenvuoroista kirjoitettiin artikkelit Kielikello-julkaisuun. Artikkelit ovat luettavissa Kielikellon numerossa 1/2022.
Kiinni uuteen kieleen – kotona ja koulussa
Päätapahtumaperjantaina järjestettiin myös useita eri kielten näytetunteja. 15 minuutin pituiset näytetunnit tarjosivat tilaisuuden tutustua uuteen tai vanhaan tuttuun kieleen virtuaalisesti. Näytetunnit olivat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja osallistujina oli niin yliopisto-opiskelijoita, kokonaisia koululuokkia kuin työyhteisöjäkin. Lopullista osallistujamäärää on vaikea arvioida täsmällisesti, mutta osallistujia oli yhteensä vähintään useita tuhansia.
Näytetuntien kieliä oli tarjolla lähes kahdestakymmenestä kielestä. Näytetuntien pitäjät olivat Kielikeskuksen ja humanistisen tiedekunnan opettajia sekä yhteistyöverkoston edustajia. Näytetunteja pidettiin muun muassa virosta, venäjästä, suomen- ja ruotsinkielisestä viittomakielestä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamesta, portugalista, suomenkielisestä puheviestinnästä, japanista, kiinasta, tanskasta ja monesta muusta.
Tapahtumaviikko keräsi erittäin myönteisen vastaanoton: tapahtumiin osallistuneille lähetetyn palautekyselyn mukaan 59 prosenttia osallistujista suhtautui tapahtumaviikkoon erittäin myönteisesti ja 38 prosenttia myönteisesti. Peräti 94 prosenttia osallistujista koki oppineensa uutta, 24 prosenttia koki oppineensa paljon uutta.
Niin paneelikeskustelun, päätapahtuman kuin näytetuntienkin tavoite oli pitää yllä keskustelua monikielisyyden tärkeydestä sekä osoittaa, että useita kieliä voi oppia. Pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen kiittelee tapahtumaviikon puheenvuoroja. Keskeistä Lehtosen mukaan on hyväksyä erilaiset kielitaidot ja ottaa nämä vuorovaikutuksessa huomioon.
Teksti: Janne Niinivaara