Helsingin yliopisto
Ennen kuin kerron nykyhetkestä ja tulevaisuudesta, teen lyhyen katsauksen menneeseen. Kurssiassistenttikoordinaattorin työtehtävien jälkeen sain ilokseni jatkaa Kielikeskuksella ruotsin yliopisto-opettajan tehtävissä tammikuussa 2021. Yhden työkuukauden jälkeen silloinen Kielikeskuksen johtaja Leena-Nissilä ehdotti kokousta ruotsin yksikön jäsenille. Tarkoituksena oli tavata Kielibuusti-hankkeen johtaja, professori Jyrki Kalliokoski ja keskustella hankkeesta sekä ruotsin yksikön roolista siinä. Kalliokoski nosti esiin Kielikeskuksen erityisenä vahvuutena sen, että me tarjoamme ruotsin alkeiskursseja kansainvälisille opiskelijoille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Näiden kurssien opettamisesta minulla ei ollut vielä helmikuun 2021 kokouksen aikaan yhtään kokemusta, mutta onneksi kollegani Saila Korvenranta lupasi auttaa tarpeen mukaan. Kokouksen päätteeksi sovimme, että minä toimisin ruotsi toisena kielenä -osakokonaisuuden vetäjänä Kielibuusti-hankkeessa, mutta samalla olisin käytettävissä myös ruotsin yksikön opetustehtäviin. Aikamoinen haaste juuri ruotsin opettajana aloittaneelle (englannin opettamisesta minulla on toki kokemusta vuodesta 2010 alkaen)!
Kielibuustin tavoitteena on kehittää suomen ja ruotsin kielten koulutusta vastaamaan nykyistä tehokkaammin Suomeen rekrytoitavien ja maassa jo olevien kansainvälisten osaajien kielitaitotarpeisiin. Kielibuustin kohderyhmään kuuluvat kansainväliset tutkinto-opiskelijat, korkeakoulujen henkilöstö, kieltenopettajat sekä suomalaiset työyhteisöt. Kohderyhmä on siis hyvin kattava. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kolme kantavaa perusajatusta, jotka pohjautuvat ajankohtaiseen tutkimustietoon.
Nämä näkyvät kuvassa alla.
Kielibuusti-hankkeen työtehtävät on jaettu neljälle osakokonaisuudelle:
- kielenoppimispolut ja -mallit korkeakoulusta työelämään
- opetuksen ja ohjaamisen kielipedagogiset mallit
- kielenoppimisen ja -opetuksen digitaaliset ratkaisut
- korkeakoulujen yhteistyö S2/R2-opetuksessa: kansallinen yhteistoimintamalli ja -alusta.
Näiden osakokonaisuuksien vetäjät ja niihin rekrytoidut henkilöt aloittivat työnsä keväällä 2021 ja ruotsin osalta työt alkoivat virallisesti lokakuussa 2021.
Tämän artikkelin kirjoitushetkellä R2-työryhmä (minä, Taija Votkin Aalto-yliopistosta sekä tutkimusassistentti Felix Mäkelä) on luonut ja kehittämässä yhteistyöverkostoa, johon kuuluu R2-opettajia Helsingin yliopiston ja Aallon lisäksi Arbiksesta, Arcadasta, Vaasan yliopistosta sekä Åbo Akademista. Lisäksi yhteistyö Luckanin kanssa on alkanut. Luckan on järjestö, joka on auttanut jo 30 vuotta kansainvälisiä ihmisiä integroitumaan Suomeen ruotsiksi. Toinen tärkeä ruohonjuuritasolla toimiva järjestö on Svenska.fi rf, jonka tavoitteet ovat yhteneväiset Luckanin kanssa. Heiltä odotamme vielä vastausta. Yhteistyö Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten yksikön kanssa on alkamassa ja lisäksi Kielibuustin Näpit digiin -seminaarissa 8.4.2022 on tarkoitus esitellä Papegojan-kielioppisivuston materiaalien soveltamistyötä ja materiaalien pilotointia R2-opetuksessa. Toinen kohokohta keväällä 2022 tulee olemaan Vaasan kielikeskuspäivät, jolloin esittelemme Taija Votkinin kanssa R2-työryhmän toimintaa ja houkuttelemme mukaan suomalaisten kielikeskusten R2-ammattilaisia. Oma osuuteni hankkeessa jatkuu näillä näkymin vuoden 2023 loppuun.
Lopuksi kannustan erityisesti kaikkia suomen ja ruotsin kielen opettajia seuraamaan Kielibuustin kehitystä hankkeen kotisivulla www.kielibuusti.fi sekä ottamaan yhteyttä sähköpostitse kielibuusti-info(at)helsinki.fi. Näin saat lisätietoja meidän tai muiden osakokonaisuuksien toiminnasta Kielibuustissa. Vaikka fokus on S2- ja R2-opetuksessa ja integroitumisessa, voi hankkeen materiaaleista saada uusia näkökulmia muidenkin kohderyhmien opettamiseen.
Teksti: Lasse Ehrnrooth
Kirjoittaja on ruotsin yliopisto-opettaja, Kielibuusti-hankkeen R2-työryhmän vetäjä