Johtajan katsaus

Vuosi 2021 alkoi ja myös päättyi ruutujen äärellä etäopetuksen ja -työskentelyn jatkuessa. Erona edelliseen etävuoteen oli se, että koska toimintatapa oli nyt tuttu, välineiden hallinnan sijaan voitiin keskittyä työn sisällön kehittämiseen. Tästä kertovat useat opetusinnovaatiot ja mm. jäljempänä esiteltävä DiGiPESU-hanke. 

Uusi johtaja Leena Nissilä aloitti Kielikeskuksessa vuoden vaihteessa. Hän käynnisti aktiivisen RAKE-työskentelyn yliopiston vuonna 2020 julkaiseman Jatkuvan oppimisen uudistaminen – Kielikeskuksen rakenteellinen kehittäminen -työryhmän raportin pohjalta. Ensimmäisiä RAKE-askelmerkkejä oli tiedekuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen ja kehittäminen Kielikeskuksen sisäisessä Tietyö-projektissa, joka jatkuu myös tulevina vuosina.   

Alkuvuodesta 2021 käynnistettiin kolme kehittämisohjelmaa, joista osaa jatkuu useamman vuoden: esihenkilövalmennus, työyhteisötaitojen kehittämisohjelma ja digitaalisen osaamisen kehittämisohjelma. Osa kieliyksiköiden esihenkilöistä vaihtui, ja kaikki esihenkilötehtävät vakinaistettiin. Valmennuksella tuettiin sekä uusia että vanhoja esihenkilöitä kohtaamaan esihenkilötyön moninaistuvia haasteita. Työyhteisötaitojen kehittämisohjelman keskeisenä tarkoituksena on tukea henkilöstön yhteisöllisyyttä ja tarjota mahdollisuuksia yhteisten asioiden käsittelyyn ja oivalluksien jakamiseen, aiheina mm. myötätunto ja –into sekä kannustavat palautekäytännöt. Digitaalisen osaamisen kehittämisohjelma paneutuu nimensä mukaisesti digitaaliseen työhön eri henkilöstöryhmien näkökulmasta. Digitaalisen osaamisen kehittämisohjelma tukee myös viime syksynä hyväksytyn viestintäsuunnitelman tavoitteita, johon kirjattiin mm. työyhteisöviestinnän periaatteita, johon koko Kielikeskuksen henkilöstö sitoutuu. 

Kielikeskuksen taloudellisen liikkumavaran vahvistamiseksi käynnistettiin talouden sopeuttamisohjelma vuonna 2021. Tarkoituksena on saattaa Kielikeskuksen talous tasapainoon vuoteen 2024 mennessä. Säästöohjelman toimenpiteenä kasvatettiin mm. ryhmäkokoja, vähennettiin tuntiopetusta ja luovuttiin osasta henkilöstön työtiloja. Jäljelle jäävien tilojen käyttö suunniteltiin uudelleen ottaen huomioon toisaalta monipaikkaistuva työ, toisaalta tarve myös fyysiselle työpisteelle. Alkusyksyllä 2021 Kielikeskuksen käytävät valtasivat muuttolaatikkopinot, jotka päästiin purkamaan uusittuihin työtiloihin vuodenvaihteen jälkeen. 

Euroopan komissio ja Kielikeskus järjestivät vuoden 2021 Euroopan kielten päivän Suomen päätapahtuman. Tapahtumaviikon 26.9.—2.10. aikana järjestettiin tapahtumia ja julkaistiin materiaaleja, jotka toivat esille kielten moninaisuuden tärkeyttä sekä kielten ja vuorovaikutuksen jatkuvaan oppimiseen liittyviä näkökulmia. 

Leena Nissilän johtajakausi Kielikeskuksessa oli aktiivinen mutta jäi varsin lyhyeksi, sillä Leena siirtyi syksyllä muihin tehtäviin. Väliaikaiseksi osa-aikaiseksi johtajaksi nimitettiin lokakuun alusta alkaen keskustakampuksen kehittämispäällikkö Päivi Karimäki-Suvanto.  

Syksyn lopulla käynnistyivät Kielikeskuksen ja tiedekuntien vuositapaamiset, jotka antoivat meille arvokasta palautetta toiminnasta. Saimme myös paljon tietoa tiedekuntien ja koulutusohjelmien toiveista ja tarpeista, joka toimii hyvänä pohjana Kielikeskuksen uuden opetussuunnitelmakauden (2023–2026) suunnittelutyölle. Hyvin monien tiedekuntien koulutusohjelmat ovat ilahduttavan runsaslukuisasti suunnittelemassa kaksikielisten tutkintojen (Tvex/KaTu) lisäämistä tai kaksikielisten osien sisällyttämistä olemassa oleviin ohjelmiin (ns. Strimma), jopa siinä määrin, että Kielikeskuksessa pitää pohtia miten pystymme resursoimaan niihin tarvittavan kielituen. Kaksikielisen tutkinnon suorituksen myötä opiskelijat saavat valmiuksia toimia kaksikielisinä asiantuntijoina, mikä parantaa merkittävästi heidän sijoittumistaan työmarkkinoille.   

Kielikeskuksen toiminta on ollut vuonna 2021 erittäin vireätä ja kehittämismyönteistä. Isojen kehittämisohjelmien toteuttaminen jatkuu vielä vuonna 2022. Kielikeskuksella on ollut myös kuluneena vuotena perustehtäviensä kautta tärkeä rooli niin tutkinnossa tarvittavien kieliopintojen antajana kuin yliopiston kansainvälistymisen tukena. Lämpimät kiitokset koko Kielikeskuksen upealle henkilöstölle, jonka on voimiaan säästämättä tehnyt työtään kieltenopetuksen, kääntämisen ja kielentarkastuksen saralla sekä kehittänyt aktiivisesti myös omaa työtään yhdessä ja toisiaan tukien! Lopuksi kiitos myös kaikille Kielikeskuksen esihenkilöille: olette jaksaneet innostaa ja kannustaa omien yksikköjenne työntekijöitä sekä huolehtia heidän työhyvinvoinnistaan.   

 

Päivi Karimäki-Suvanto

Kielikeskuksen johtaja

 

Sinikka Karjalainen 

Kielikeskuksen varajohtaja, kehittämispäällikkö