Tunnetko sen tytön, joka onnistuu ilman ponnisteluja saamaan kympin todistuksen vuosi toisensa jälkeen? Entä sen pojan, joka yrittää loppuun asti panostaa ja lukea, eikä onnistu saamaan seiskaa parempaa numeroa? Olitko sinä minkälainen opiskelija? Olivatko lukion ylioppilaskirjoitukset hankalat vai luitko edellisenä iltana muutaman tunnin ja onnistuit? Tuliko paineita menestykseen itseltä tai vanhemmilta, vai tuliko paineita ollenkaan?
Ensimmäisellä P5-kurssin oppitunnilla saimme tehtävämmeksemme valita keltaisen median liioittelevaa lööppityyliä imitoivan otsikon, joka toimisi runkona tulevien kuukausien ryhmätyöskentelylle. Meidän otsikkomme ”Tutkija varoittaa: koulumenestyksen tavoittelu uuvuttaa!” sai kasan oppilaita parveilemaan ympärilleen, mutta vain 10 nopeinta ilmoittautunutta mahtui mukaan.
Ryhmämme koostuu ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoista – hajontaa on kuitenkin muun muassa taustoissa sekä kiinnostuksen kohteissa. Olemme kaikki eri ikäluokista ja hyvinkin toisistaan poikkeavista kouluista, mikä tuo keskusteluun omista opiskelukokemuksista mielenkiintoisia mausteita. Ryhmän nimeksi päädyimme valitsemaan aihettamme sivuavavan ”Kympin tytöt”.
Ensin kävimme läpi sitä, miksi kukin tahollaan päätyi valitsemaan kyseisen aiheen. Ryhmässä heräsi ajatuksia muun muassa samaistumisesta väitteeseen joko itse tai lähipiirin kautta. Osalla päällimmäisenä ajatuksena oli psykologinen ulottuvuus ja huoli uupumuksen kehityksestä mahdollisiin mielenterveyshäiriöihin, ja toiset taas halusivat kyseenalaistaa yleisen koulumenestyksen käsitteen. Koulumenestyksen tavoittelu on ollut viime vuosina keskeinen aihe kasvatustieteessä, ja useat asiaa tutkineet asiantuntijat haluavatkin painottaa kokonaiskuvan hahmottamista numeroarvioihin peilaamisen sijaan.
Hetken tutustumisen jälkeen otimme ideariiheen käsitteen ”koulumenestys”. Meidän oli hyvin vaikea löytää sanalle yksiselitteistä määritelmää, sillä osan mielestä hyvästä koulumenestyksestä ei voida puhua lainkaan käyttäen perusteena korkeita arvosanoja. Punnitsimme myös arvosanojen painotuksia – mikä määrittää oppiaineen merkityksellisyyden, entä onko vaikeampaa olla hyvä matematiikassa kuin kuvaamataidossa ja pitäisikö näin ollen matemaattisten aineiden osaajia pitää menestyksekkäämpinä? Kumpi lukiossa on tavoiteltavampaa, kokonaisvaltaisen hyvä päättötodistus vai muutama laudatur suosikkiaineista? Kaikki on suhteellista, ja siksi puolueettoman käsitteen määritteen löytäminen jäi vielä hautumaan jokaisen omiin ajatuksiin. Päädyimme kuitenkin katkaisemaan ”koulu-” alkuliitteestä johtuen viiteryhmämme ala-asteelaisista lukiolaisiin.
Huomasimme aiheemme olevan hyvinkin laaja, joka sai hieman hapuilua aikaan. Ongelmilta ei siis vältytty. Miten lähtisit tutkimaan koulumenestyksestä johtuvaa uupumusta siten, että kaikki kymmenen meistä on asiasta samaa mieltä? Miten saamme keskitettyä omat mieltymyksemme kaikille sopivaksi? Kohtasimme haasteita, mutta myös onnistumisia ja yhteisiä päätöksiä. Jokaisen omat ajatukset saivat aikaan laajaa keskustelua ja lopulta kaikkia miellyttäviä tuloksia.
Jokainen halusi valita aiheekseen sellaisen aiheen, joka saa ajatukset laukkaamaan ja mielipiteitä syntymään. Ryhmässämme huomasi jokaisella olevan paljon paloa aiheeseen, oli se henkilökohtaista tai lähellä mielenkiinnon kohteita. Yhdessä asioista pohtiminen oli helppoa ja ryhmämme toimii hyvin. Varo vain perjantai, meillä on ajatuksia esitettävänä!
Kympin tytöt