Tutkimme tällä kurssilla Heini Paavolan artikkelia Monikielisten lasten kulttuuri-identiteetin kehitys – varhaiskasvatuksen näkökulma. Artikkeli ei ole tutkimus, eikä sitä varten ole kerätty omaa aineistoa. Neljännessä oppimistehtävässä tarkoituksenamme oli tutkailla aiheena olevan tutkimuksen aineistoa. Tehtävä on kannaltamme kohtalaisen mahdoton, mutta pyrimme vastaamaan parhaamme mukaan, ja tutkimme artikkelin lähteitä sen aineistona. Tutkimuksen voimasanat -kirjassa sanotaan: ”Usein tutkimuksen aineistot jaetaan yksinkertaisesti tutkimuksen synnyttämiin aineistoihin ja luonnollisiin aineistoihin. Luonnollisia aineistoja ovat sellaiset aineistot, jotka ovat olemassa tutkimuksesta huolimatta. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi sähköpostit, rekisterit ja pöytäkirjat”. Heini Paavolan artikkelin aineistot ovat ainoastaan luonnollisia.
Argumentti ennen lähteitä vai lähteet ennen argumenttia?
Heini Paavolan artikkelin lähdelistasta löytyy laaja skaala suomen- ja englanninkielisiä lähteitä. Lähteenä on käytetty muun muassa tilastoja maahanmuuttajien maantieteellisestä sijoittumisesta ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmia. Heini Paavola on käyttänyt lähteinä myös omia tutkimuksiaan, esimerkiksi tutkimusta monikulttuurisuuskasvatuksesta päiväkodin monikulttuurisuusryhmässä. Emme tiedä, onko Heini Paavolalla ollut jo tätä artikkelia aloittaessaan pääargumenttia, jota tukemaan lähteet on haettu, vai ovatko lähteet vaikuttaneet pääargumentin muodostumiseen.
Heini Paavolan artikkelin esille ottama näkökulma on, että ihmiset nähdään ensisijaisesti kulttuuriensa edustajina, eikä kulttuuriselle muutokselle jätetä tilaa. Artikkelin pääargumentti perehdyttää meidät siihen, että kulttuuria ei kuitenkaan voida erottaa identiteetistä ja monikulttuurisuutta löytyy meistä kaikista. Identiteetin muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät ja opettajat ovat ammattiryhmä, jonka tulee olla kaikesta tästä tietoinen. Artikkeli avartaa katseemme näkemään monikulttuurisuus-käsiteen uudella tavalla eikä essentialistisen ihmiskäsityksen värittämien silmälasien kautta.
Pohdinta
Artikkeli esittelee monta moniselitteistä käsitettä kuten essentialistinen kulttuurinäkemys, identiteetti, monikulttuurisuus. Oletettu kulttuuri -ilmiötä käsitellään artikkelissa monesta eri näkökulmasta ja se, miten monikulttuurisuus nykyään mielletään ei kuvaa todellisuudessa sitä, mitä sillä yritetään sanoa. Artikkelin kirjoittaja eli Heini Paavola esittää, että monikulttuurisuus on monen asian summa, eli ei vain ainoastaan kieli, uskonto, perhetausta tai tavat. Monikulttuurisuutta löytyy meistä kaikista. Opettajat eivät saa käyttää valta-asemaansa lasten identiteetin määrittelyssä, vaan jokaisen on saatava mahdollisuus oman identiteettinsä ja siis monikulttuurisuutensa määrittelyyn. Artikkelin käyttämät luonnolliset aineistot tukevat Paavolan pääargumenttia mielestämme hyvin. Kuten olemme jo tässäkin blogissa huomanneet, artikkeli toimii innostavana keskustelunavauksena.
Nimikkotutkijanne artikkelin tarkastelu kuulostaa kyllä mahdottomalta tehtävältä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että artikkeli on herättänyt teissä paljon ajatuksia. On ihailtavaa, miten rohkeasti tuotte tehtävän tekemisen haasteet esiin.
Toteatte, ettette ole aivan varmoja, onko Paavolalla ollut pääargumentti ennen lähteitä vai ovatko lähteet vaikuttaneet argumentin muodostamiseen. Pohdimme, oletteko jo tavanneet nimikkotutkijanne. Kysyittekö, miten hän on muodostanut artikkelin pääargumentin?
Taija/Josefiina, kotihoitoryhmä
Heippa,
Tapasimme tutkijamme jo joitain viikkoja sitten. Ajattelumme ei ollut vielä kehittynyt niin pitkälle, että olisimme osanneet kysyä tällaista asiaa. Täytyy kysyä tutkijatentissä!
Hyvin olette pohtineet mahdotonta tehtäväänne, joka tosiaan on teille aika mahdoton. Paavolan artikkeli on pikemminkin pohdiskeleva essee eikä sen kaltainen tutkimus, johon tehtävänanto viittasi. Essee-tutkimukset ovat ehkä vähemmän tunnettuja tutkimuksen muotoja, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteissä pro gradu -tutkimus voi muodostua yhdestä tai useammasta esseestä.
Nimikkotutkimuksenne aihe on mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen. Voisi kuvitella, että artikkeliin ja aiheeseen perehtyminen toi teille myös paljon ajatuksia ja työkaluja KYKFin monikulttuurisuusosion ja Suomalaisen vieraskirjan käsittelyyn. Millaisena Suomalainen vieraskirja muuten teille näyttäytyi teidän uusien silmälasienne takaa? Kirjahan oli kuitenkin jo 15 vuotta vanha, ja monikulttuurisuuden tutkimus on ottanut sinä aikana aimo harppauksia eteenpäin samalla kun maailmakin on muuttunut.
Hei Salla! Suomalainen vieraskirja oli ainakin minun mielestäni ihana, ajatuksia herättävä teos! Ahmin sen juuri tämän sinunkin mainitsemasi kokonaisuuden osana oikein mielelläni. En tajunnutkaan, että kirja oli jo niin vanha. Kaikki siinä kirjoitetut asiat tuntuivat niin relevanteilta. Terkuin Sanna / oletettu kulttuuri