Ajatuksia kurssista…
Kohti tutkivaa työtapaa-kurssi on loppusuoralla ja maali häämöttää. Opintojakso on ollut havainnollistava ja mielenkiintoinen. Kurssi on antanut meille laajan kuvan tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä arvioinnista. Olemme tyytyväisiä tutkimusryhmäämme ja sen yhteistyöhön. Koko kurssin aikana olemme puhaltaneet ”yhteen hiileen”, mikä on vaikuttanut positiivisesti lopputulokseen. Jokainen on saanut oman äänensä kuuluviin ja kaikkien mielipiteet on otettu hyvin huomioon ryhmätehtävissä. Keskustelu kurssista on ollut mielenkiintoista ja pohdiskelevaa. Vaikka kurssi on ollut aikaa vievä, se on ollut kuitenkin antoisa. Olemme oppineet opintojakson aikana paljon, etenkin ryhmätyöskentelystä ja kriittisestä ajattelusta.
Syksyn lähitapaamiset ovat olleet keskustelupainotteisia, jonka yhteydessä Lasse Lipponen ja Jaakko Hilppö ovat tuoneet kurssille olennaisia asioita ja näkemyksiä. Tehtävänannot ovat olleet monipuolisia ja vieneet meitä loogisessa järjestyksessä kohti tutkijatenttiä. Ensimmäisen oppimistehtävän väärinymmärrystä lukuunottamatta, tehtävänannot ovat olleet selkeitä ja tarpeeksi haasteellisia.
Blogi-kirjoitus on tuonut hyvän lisän kurssin rakenteeseen. Tämän avulla olemme pystyneet tuomaan koko ryhmän pohdintoja ja ajatuksia esille muille ryhmille. On ollut myös mielenkiintoista lukea muiden ryhmien näkemyksiä tutkimuksistaan ja kommentoida heidän blogikirjoituksia.
Tutkijatentistä…
Aloitimme suunnittelun tekemällä nelikenttäanalyysin, jossa kävimme läpi tutkimuksen vahvuudet, haasteet, uhat ja mahdollisuudet. Tästä muotoutui myös runko tutkijatenttiin, jonka avulla havainnollistimme tutkijatentin kulun myös varjoryhmälle. Tästä saimme myös positiivista palautetta varjoryhmältä. Rakennetta pidettiin hyvänä, jossa oli vuorovaikutukselle tilaa.
Tiivistelmän olimme laatineet Prezin muotoon, josta saimme kritiikkiä varjoryhmältä. Tämä oli relevantti palaute ja myönnämmekin nyt, että jokin toinen esittelymuoto olisi voinut olla lukijaystävällisempi. Puheenjohtaja esitteli nimikkotutkijamme ja tutkimuksen, mistä varjoryhmä piti erityisesti. Tämä selkeytti tutkimuksen aihetta varjoryhmälle.
Kysymystemme asetteluun toivottiin yksinkertaisuutta. Mielestämme pohdiskelevat kysymykset olivat kuitenkin perusteltuja, joilla viittasimme tutkimukseen, sekä alustimme keskustelua. Nimikkotutkijamme Jenni Vartiainen tykkäsi kysymystemme kriittisestä luonteesta. Kysymykset käsittelivät asiakokonaisuuksia, jotka pureutuivat myös ajankohtaisiin ilmiöihin, sen sijaan että olisimme lähestyneet tutkimusta vain pintapuolisesti.
Päällimmäisenä tutkijatentistä jäi lämmin tunnelma. Tilanne oli rento ja keskustelunomainen, mutta kuitenkin selkeästi jäsennelty puheenjohtajan ja taustalla olevan esityksen myötä. Koko prosessi sai kiinnostuksemme heräämään, millainen rooli luonnontieteiden opettamisella voisi olla varhaiskasvatuksessa ja tämä välittyi myös varjoryhmälle. Varjoryhmä kiinnostui myös itse tutkimuksen aiheesta.
Haluamme kiittää viellä Jenni Vartiaista yhteistyöstä, mikä on ollut mutkatonta ja mukavaa. Hän on aina vastannut nopeasti ryhmämme yhteydenottoihin sekä sähköpostilla, että puhelimitse. Jenni Vartiainen toi tutkijatapaamisella hyvin esiin näkemyksiään tutkimuksestaan, sekä vastasi kysymyksiimme kattavasti. Hän sai myös meidät innostumaan tieteestä ja teknologiasta, sekä toi ideoita sen toteuttamiseen tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen kentällä.
”MAAILMAAN LISÄÄ TIETEEN JA TEKNOLOGIAN OSAAJIA!”
