Aloitimme ryhmätyöskentelymme pienellä esittelyllä, jonka jälkeen aloimme pohtia, miksi olemme valinneet aiheen ”pedagoginen laatu vaatii pedagogista johtajuutta”. Kaikilla ryhmän jäsenillä on kiinnostusta johtajuuteen ja esimiestyöskentelyyn ja osalla tiimin jäsenistä oli omakohtaista kokemusta varhaiskasvatuksen kenttätyöstä. Mielenkiinnon kohteeksi tämä aihe valikoitu hyvin monesta eri syystä. Otsikko herätti kysymyksiä mm siitä, millainen on pedagoginen johtaja, miten pedagogian laatu määritellään ja miten laatua valvotaan. Oli mielenkiintoista huomata, miten näinkin pieni joukko ihmisiä lähestyi asiaa niin monesta eri näkökulmasta. Ryhmätyömme alku olikin hyvin kaaosmaista, kunnes pääsimme jonkinlaiseen konsensukseen sopivan tutkimusmenetelmän löytymisestä.
Tutkimme kahdessa eri ryhmässä mitä tieteellisiä artikkeleita aiheesta löytyy ja miten paljon aihetta on tutkittu. Tutkimme myös, miten varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa johtajuutta.
Pohdimme ja puntaroimme eri näkökulmia sekä esittelimme juuri etsimäämme tutkimustietoa. Ideoita tutkimuksen käynnistämiseen oli paljon ja jouduimme käymään pitkän keskustelun eri menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Keskustelu selkeästi kuitenkin keskittyi kenttätutkimuksen eri muotoihin. Erityisesti kyselytutkimuksen muotoon. Totesimme, että aihetta on tutkittu jo aiemmin jonkin verran mutta ei suoraan siitä näkökulmasta mistä me haluaisimme asiaa tutkia. Olimme lähes yksimielisiä muutamasta tutkimuksen liittyvästä ydinkysymyksestä: miten pedagoginen laatu määritellään ja mitä on pedagoginen johtajuus? Heittelimme ilmoille ajatuksia, joita nämä kysymykset meissä herättivät. Lopulta päätimme painottaa varsinaisen tutkimuskysymyksen pedagogisen johtajuuden puolelle.