Tänään paneuduimme aiheartikkelimme yksityiskohtiin. Otimme suurennuslasin alle näkökulman ja sen aiheuttamat rajaukset. Keskustelimme laajasti käsitteistä ja siitä, miten niiden määrittely tapahtuu aina katsojan omista lähtökohdista. Esimerkkinä suvaitsevaisuuden käsite, joka tämän hetkisen ymmärryksemme mukaan tuntuu ikävän negatiiviselta. Olemme alkaneet inhoamaan sitä, ja mietimme, että sen voisi poistaa vaikka sanakirjasta. Sanat eivät ole koskaan tyhjiä. Ymmärrys on myönteisempää kuin suvaitsevaisuus.
Tapasimme nimikkotutkijamme Heini Paavolan pari viikkoa sitten. Tämä tapaaminen yhdistettynä KYKF-kurssin ja Suomalaisen Vieraskirjan oppien kanssa on saanut meidät virittäytymään oikealle taajuudelle niin, että keskustelumme ryhmätunneilla on noussut ihan uudelle tasolle. Oikein tunnemme, miten aivomme kasvavat ja ymmärryskykymme laajenee.
Identiteettiä ja kulttuuria koskeva aiheemme on hankala, koska sitä voi lähestyä todella monesta suunnasta. Jokainen tutkii näitä asioita omasta vinkkelistään, kapea- tai laaja-alaisesti tai jotakin siltä väliltä. Tästä saimme hyvän esimerkin keskustelussa nimikkotutkijan kanssa, jossa nousi esiin muun muassa uusi, kiinnostava näkökulma hypoteettisen tutkimuksemme menetelmään.
Terkuin ’oletettu kulttuuri’ -ryhmä