Tänään aloitimme sopimalla nimikkotutkijamme kanssa tapaamisen ensi viikon alkuun. Sen jälkeen avasimme keskustelun tutkimussuunnitelman itsearvioinnista. Pohdimme suunnitelmamme vahvuuksia ja heikkouksia saamamme uuden tiedon ja palautteen pohjalta. Tulimme siihen tulokseen, että suurin sudenkuoppamme oli tutkimuksen rajaamisvaikeudet. Tämä aihe herätti keskustelua ryhmässämme jo ennen tutkimussuunnitelman esittämistä, ja esitystilaisuus selkeytti näkemyksiämme paljon.
Olimme kuitenkin loppujen lopuksi myös paljoon tyytyväisiä. Näemme tutkimuksessamme potentiaalia sen innovatiivisuuden kautta. Olimme miettineet oikeita asioita vaikka emme saaneetkaan koottua niistä tarpeeksi tiivistä ja kuitenkin monipuolista kokonaisuutta.
Kaiken kaikkiaan juuri tämä tutkimussuunnitelmien esittelytilaisuus ja itsearviointi oli todella opettavaista. Huomasimme käytännössä, kuinka haastavaa tutkimuskysymyksen asettaminen oikeastaan on. Päivä sai meidät löytämään entistä vahvemmin yhteisen sävelen keskustelussa ja tutkimuksen synnyssä.
Ryhmä: Ympäristöönsä vaikuttava lapsi