Uusi minimalismi

Minimalistinen elämäntapa sekä pyrkimys yksinkertaiseen ja pelkistettyyn ovat muodostaneet viime vuosina alati suosiotaan kasvattavan trendin, joka leviää muun muassa sosiaalisen median avulla. Ilmiön voidaan nähdä ulottuvan useille elämänalueille aina sisustuksesta muotiin ja ajatusmaailmasta kulutuskäyttäytymiseen – määritelmiä on monia. Minua erityisesti kiinnostava pukeutumisen minimalismi on monisyinen ja lähemmän tarkastelun arvoinen tutkimuskohde.

Mikä ihmeen minimalismi?
 
Historiallisessa kontekstissa minimalismi on usein yhdistetty taiteeseen, musiikkiin ja arkkitehtuuriin, mutta nykyään käsitteen määritelmä on laajempi. Minimalismia ei enää nähdä ainoastaan visuaalisena määreenä, vaan myös elämäntapana, jossa pyritään poistamaan turha omaisuus ja elämään mahdollisimman vähällä. (Heger 2016, 2.) Minimalismin kasvavan suosion on arveltu liittyvän massakulutuksen vastareaktioon, kestävään kehitykseen sekä elämän kompleksisuuteen ja tätä kautta yksinkertaisuuden kaipuuseen (Obendorf 2009). Yksi syy kasvaneelle mielenkiinnolle minimalismia kohtaan on varmasti ilmiön kyky muuttua ja löytää paikkansa modernissa maailmassa.
 

Minimalistinen pukeutuminen on saanut viime vuosina paljon näkyvyyttä median eri kanavoissa. Muodin minimalismi on nähdäkseni ilmiönä luonteeltaan kahtalainen, sillä se voidaan ymmärtää pääasiassa kahdella eri tavalla. Vaatteet voivat yhtäältä olla tyyliltään minimalistisia, jolloin niissä korostuvat selkeät linjat, huomaamattomat värit ja keskittyminen materiaaliin erinäisten koristeiden sijaan. Toisaalta vaatekaappi voi olla materiaalisesti minimalistinen sisältäen ainoastaan tarvittavat vaatekappaleet – huolimatta niiden tyylistä tai väristä. (Karg 2015, 6.)

Muodin minimalismia
 
Ensimmäisen kerran termiä capsule wardrobe (suomeksi kapselivaatekaappi tai -puvusto) käytti amerikkalainen vaatesuunnittelija Claire McCardell vuonna 1956. Hän kirjoittaa teoksessaan What Shall I Wear, että matkustavien naisten näppärä vaatekokoelma, joka on muokkautunut lentokoneiden painorajoitusten mukaiseksi, on käytännöllinen esikuva myös kotona pysytellessä. (Lindell 2014.) Termin ydinajatus on pysynyt samana tähän päivään asti; kapselivaatekaappi on kausittain päivittyvä ja rajallisen kokoinen puvusto, jonka vaatteet sopivat keskenään yhteen (Lappalainen 2017). Kapselivaatekaappia koskevia malleja on useita, mutta pääsääntöisesti yksi puvusto sisältää 30-40 vaatekappaletta. Kauden puvustoon kuulumattomat vaatteet säilötään näkymättömiin, kunnes niitä taas tarvitaan. Joka kolmas kuukausi, vuodenajan vaihtuessa, luodaan uusi kapselivaatekaappi, joka muodostuu osittain edellisen kapselin vaateista, osittain säilössä olleista vaatteista ja osittain uusista ostoksista (Heger 2016, 3). Uusien vaatteiden ostaminen on sallittua vain uuden kauden alkaessa, kapselipuvuston suunnitteluprosessin aikana. Tietyn kauden kapselipuvuston suunnitteluun käytetään usein paljon aikaa ja apuna saatetaan käyttää esimerkiksi aikakauslehdistä, blogeista ja sosiaalisesta mediasta saatuja inspiraatiokuvia kauden asukokonaisuuksista.
 

Corinna Kargin vuonna 2015 haastattelemat minimalistisen elämäntyylin omaksuneet bloggaajat kertovat, että kapselivaatekaappi on käytännöllinen, ajaton ja monipuolinen; lisäksi vähäinen tavaramäärä luo yksilölle onnellisuuden tunteen. Day in my dreams -blogissa kuvaillaan minimalistiseen pukeutumiseen siirtymistä ”valaisevana kokemuksena, menneisyyden taakoista luopumisena ja uuden merkityksen päästämisenä elämään – se on vanhan ylittämistä ja puhtaamman itsen löytämistä”.

Sosiaalinen media minimalismin sanansaattajana
 

Sosiaalisella medialla, esimerkiksi Youtubella, Instagramilla ja blogeilla, on keskeinen rooli trendien synnyssä ja ennen kaikkea leviämisessä. Minimalismin ilmiön tunnettavuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina – epäilemättä juuri sosiaalisen median ansiosta. Sosiaalisessa mediassa jaetaan esimerkiksi kuvia kapselivaatekaapin asukokonaisuuksista, vinkkejä minimalistisen elämän aloittamiseen ja omia kokemuksia ilmiöön liittyen. Esimerkiksi Instagramissa tunnisteella ”#minimalism” varustettuja kuvia on noin 11,8 miljoonaa ja tunniste ”#capsulewardrobe” on yhdistetty noin 225 000 kuvaan (16.9.2018). Facebookissa ja Twitterissä minimalismin ympärille rakentuneilla sivuilla on sadoista tuhansista jopa yli miljoonaan seuraajaa (16.9.2018). Myös Youtube pursuaa minimalismiin ja kapselivaatekaapin konseptiin liittyviä videoita, mutta alusta ei enää näytä käyttäjilleen hakutulosten lukumäärää. Voidaan kuitenkin todeta, että ilmiö on kerännyt sosiaalisessa mediassa itselleen paljon näkyvyyttä.

Pukeutumisen minimalismin ympärille on muodostunut yhteisö, jonka jäsenten kohtaamispaikkoina toimivat sosiaalisen median kanavoiden lisäksi erilaiset muoti-, minimalismi- ja lifestyle-blogit. Blogit luovat alustan uudenlaiselle kommunikaatiotavalle, joka on verrattavissa ”word-of-mouth” -kommunikointiin (Karg 2015, 5). Suomessa voidaan puhua esimerkiksi puskaradiosta tai suusanallisesta viestinnästä. Tällainen kommunikaatio luo erityisen yhteyden bloggaajien ja lukijoiden välille; yhteydellä on usein suuri merkitys esimerkiksi mielipiteiden muodostumisessa, arvojen muokkautumisessa ja uusien elämäntapojen omaksumisessa. Anna Kajander (2015, 75) viittaa kirjoihin ja lukemiseen liittyvään toimintaan kirjoittaessaan, että online- ja offline-toiminnan erottaminen voi olla vaikeaa, jopa tarpeetonta, sillä ne ovat sidoksissa toisiinsa niin monilla tasoilla. Kajanderin sanoja voidaan soveltaa myös minimalistisen käyttäytymisen tarkasteluun; voidaan sanoa, että verkossa tapahtuva toiminta – kokemusten jakaminen ja seuraaminen – on erottamaton osa nykypäivän minimalismia.

 
Kulttuurintutkimuksellisia viitekehyksiä
 
Minimalistista pukeutumista ja kapselivaatekaapin toimintamallia voidaan tarkastella useista eri teoreettisista näkökulmista. Esimerkiksi ihmisten suhde vaatteisiin esineinä kertoo paljon siitä materiaalisesta kulttuurista, jossa elämme – tai ainakin siitä materiaalisen kulttuurin ulottuvuudesta, jonka minimalismin filosofia tunnistaa omakseen. Esineille annetut merkitykset heijastelevat yksilön ja laajemmin koko yhteiskunnan arvoja, asenteita, odotuksia ja identiteettejä. Materiaalinen kulttuuri taas on aktiivinen tekijä kulttuurin rakentumisessa yleensä. (Rauhala 2017.) Nähdäkseni pukeutumisen minimalismin tarkastelu materiaalisesta näkökulmasta ja vaatteiden näkeminen esineinä voi siis avata näkymän muuallekin kulttuuriseen ympäristöön ja kertoa siitä jotakin arvokasta. Esineiden karsiminen, selkeyteen pyrkiminen ja pelkistettyjen kokonaisuuksien, kuten kapselivaatekaapin, luominen kielivät kompleksisuuden ja omistamisen kulttuurista, josta halutaan eroon.
 
Myös Konsta Kajander (2017) puhuu esineiden merkityksestä viitaten Ilmari Vesterisen käsitykseen esineiden kanssa pelattavasta pelistä. Vesterisen mukaan esineiden merkitys saadaan selville, kun katsotaan, minkälaista peliä niiden kanssa pelataan. Millaisia funktioita, symboleja ja muistoja esineisiin liittyy? Millaiset normit, säännöt ja tilanteet niiden käyttöä säätelevät? (K. Kajander 2017.) Kapselipuvusto rikkoo jossakin määrin vaatekaapin sisältöön perinteisesti liitettyjä normeja, mutta toisaalta luo uudenlaisia, joskus tiukkojakin, pukeutumissääntöjä. Vaatteiden funktionaalisuus arvotetaan usein minimalistisen vaatekaapin tärkeimmäksi määreeksi; tällöin esimerkiksi vaatteiden tunnearvo ja niihin liittyvät muistot jäävät taka-alalle. Vanhoista vaatteista, joilla ei ole enää muistojen ulkopuolella funktionaalista arvoa, pyritään pääsemään eroon, jotta kapselivaatekaappi säilyttäisi symbolisen merkityksensä minimalistisen elämäntavan konkretisoitumispaikkana.
 
Un-Fancy -blogin kirjoittaja Caroline Rector tiivistää minimalistisen pukeutumisen ja kapselivaatekaapin merkityksen upeasti. Hänen mukaansa kapselivaatekaapin avulla säästää rahaa unelmia ja muiden auttamista varten sekä tuntee olonsa tyytyväisemmäksi ja onnellisemmaksi. ”Minulle kapselivaatekaappi edustaa enemmän aikaa ja energiaa niille asioille, joilla on todella merkitystä.” (Rector 2014)

 

 

 

Maija Leermakers

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *