Koetimme ryhmässä sekoittaa kolmea eri sävyä violettia. Tämä oli yllättävän
vaikeaa, mikä on syytä huomioida, jos tekee vastaavaa lasten kanssa. Värit syntyvät maalatessa vesikuppiin kuin vahingossa, eikä niiden sävyyn tule kiinnittäneeksi huomiota. Maalaustekniikoista pitää varmasti keskustella lasten kanssa ennen kuin aloittaa, ettei tehtävä karkaa käsistä. Sivellin tulisi kastelun jälkeen ”niistää” vesikupin reunassa. Värinappiin sivellintä pyörittelemällä saa eniten väriä siveltimeen, jolloin välttyy jatkuvalta vesikupilla vierailulta ja väri siirtyy varmemmin paperiin eikä vesikuppiin. Värin vaihtuessa sivellin huuhdotaan vesikupissa kunnolla. Eri värejä sekoittamalla
muodostetun värin kokeiluun on hyvä käyttää erillistä paperia.
Uutuutena minulle olivat monet vesivärimaalauksen tekniikat, kuten kuivaa-kuivalle, märkää-kuivalle, kuivaa-märälle ja märkää- märälle. Olen niitä varmaan joskus toteuttanut, mutta en tietoisesti. Kaikista tuli hyvin erilainen jälki paperiin. Kokeilimme myös sivellinpainantaa ja kuulamaalausta. Toiset ryhmät mm. laveerasivat ja tekivät roiskemaalausta. Joidenkin ryhmien yhteistyöt olivat hyvin taiteellisia. Tällainen yhdessä taiteen tekeminen onkin hyvä yhdessäolon muoto.
