Reilusti yli puolet kaikista palkansaajista osallistuu vuosittain työnantajan maksamaan koulutukseen seminaareissa tai messuilla. Toisaalta henkilöstökoulutus kasaantuu jo entuudestaan koulutetuille eli toimihenkilöille ja johtajille.
Seminaareihin ja messuille siis pääsee, mutta onko tällaisilla lyhyillä koulutuksilla mitään vaikuttavuutta?

Maksullisten täydennyskoulutusten suunnittelijana saan aina välillä puhelun asiakkaalta, joka haluaisi tulla koulutukseen, mutta jonka työnantaja ei joko halua tai pysty maksamaan koulutusmaksua. Lähes jokaisella maksullisella kurssillamme onkin osallistujia, jotka maksavat osallistumisensa itse. Halu kehittyä ammatissa on niin suuri, ettei muutaman tuhannen euron maksu ole heille ylivoimaisen suuri.

Mutta miksi työntekijän pitäisi itse maksaa koulutuksesta, jonka ansiosta hän on entistä osaavampi työntekijä ja pystyy tekemään enemmän tulosta? Lisäksi Palmenian pitkissä viestintäkoulutuksissa on sisäänleivottuna tavoite, että koulutuksessa kehitetään koko organisaation toimintaa. Kyse ei siis ole pelkästä yksilön kehittymisestä.

Toisaalta työntekijä, joka jatkuvasti kouluttautuu ja kehittää itseään, ei todennäköisesti jää työttömäksi. Siinä mielessä investointi täydennyskoulutukseen saattaa joskus maksaa itsensä takaisin. Huonoimmassa asemassa ovat ne, joilla on kapea ja syvä osaaminen. Kun sellaiselta menee työpaikka alta, hän ei pysty vaihtamaan erityyppisiin tehtäviin.

Kenen sitten pitäisi maksaa työntekijöiden ammatillinen täydennyskoulutus? Työntekijän, yrityksen vai valtion? Ainakin yritykset voisivat ottaa omien työntekijöidensä osaamisen kehittämisen osaksi yrityksen strategiaa. Kasvua ei tapahdu ilman jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.