Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskus ja valtiotieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämispalvelut järjestivät lokakuun lopulla epäkonferenssin eli Konfabulaarin teemalla “netti ja sosiaalinen media korkeakouluissa, nyt ja tulevaisuudessa”.
Yhdessä fabussa käsiteltiin opettajana toimimista sosiaalisen median verkostoissa, mutta siellä heränneet ajatukset saattavat kiinnostaa muitakin kuin opettajia. Sosiaaliseen mediaan pitäisi kaikkien mennä, siellä pitäisi näkyä ja osallistua, sitä kautta jaetaan tietoa ja kuulumisia – tämän kaikki jo tietävät. Käytännön kysymyksiä on silti paljon: mitä kaikkia palveluita sitten tulisi seurata, kuinka paljon niihin pitää käyttää aikaa ja mihin kaikkeen yksi ihminen oikein repeää?

Palvelujen kirjo toki onkin runsas: facebook lienee jo kaikilla käytössä, twitterin käyttö Suomessa kasvaa kohisten , yritysten sisällä sähköpostitulvaa yritetään hillitä yammerin avulla, esityskalvot jaetaan julkisesti slidesharessa, töitä ja kontakteja haetaan LinkedInin kautta,  ja kiinnostuksen kohteita pinnataan Pinterestiin  tai esitellään retrokuvin Instagramissa.  Ja nuoriso ja edelläkävijät ovat jo siirtyneet johonkin muuhun palveluun josta emme vielä tiedä 😉

Miten tässä viidakossa sitten selviää yksityishenkilönä tai organisaationsa edustajana?
Yksi vastaus on se, ettei pyrikään erottelemaan roolejaan, vaan toimii kaikissa kanavissa avoimesti omana itsenään, omalla nimellään (tai samalla tunnetulla nimimerkillä) ja sillä ajatuksella että ns. ”omaa” minää ja ”työminää” ei kuitenkaan voi pitää erillään. Yksi ratkaisu on myös tarkkaan erotella palvelut joissa toimii vain yksityishenkilönä (esim. niin ettei kerro facebook-profiilissaan työnantajaansa ja jakaa päivityksiä vain suljetulle kaveripiirille) tai vain työroolissa (esimerkiksi twiittaa vain työnantajansa nimissä tai nimimerkillä).  Tai sitten voi käyttää yhdessäkin palvelussa eri tilejä eli käyttää oman profiilin lisäksi julkista profiilia (kuten julkkikset ja poliitikot) tai ollessaan ylläpitäjänä jonkun organisaation sivulla.

Oman kokemukseni mukaan (ainakin viestintäalalla toimivilla) nuo roolit kuitenkin tuppaavat sekaantuvan. Lisäksi venkslailu eri tilien ja käyttäjätunnusten kanssa saattaa joskus aiheuttaa tahattomiakin sekaannuksia: tulee jaettua jotain sisäpiirihuumoriksi luokiteltavaa tarinaa organisaation nimissä tai kirjoiteltua yrityksen sisäisistä asioista tarpeettoman yksityiskohtaisesti  tai kärkkäästi yleisölle jolle se ei ollut tarkoitettu. Minä ainakin olen tapahtumatwiitannut  samaanaikaan kahdella eri tilillä, ja hups,  yrityksen nimissä meni yhteiskunnallispoliittinen ironinen heitto, joka olisi toki kuulunut yksityisemmän kommentoinnin piiriin. Ehkä pikaviestimissä kiire saada oma kommentti äkkiä julki menee harkinnan edelle?

Miten sinä käytät sosiaalista mediaa ja minkä käyttömokan haluaisit jakaa?