Tag Archives: sosiaalinen media

Big data muuttaa maailmaa

Käsite big data on ollut minulle tähän saakka melko tuntematon. Englanninkielisestä nimestä olen toki päätellyt, että jotain tekemistä sillä täytyy olla tietomäärien kanssa. ”Big data – tiedon käsittelyn seuraava mullistus?” Tämä Positio-lehden (1/2014) raflaavalta kuulostava jutun otsikko sai minut todella uteliaaksi. Niinpä päätin käyttää pienen tovin selvittääkseni ainakin pintapuolisesti, mitä tämä big data oikein tarkoittaa, mitä se mahdollistaa ja minkälaisia ongelmia sen käyttöön liittyy.Norsukuva

Big data on valtavien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia

Erään määritelmän mukaan big data tarkoittaa käsittämättömän suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja ennen kaikkea analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla. Big datalle on ominaista, että tietoa on paljon, sen määrä kasvaa ja se on muodoltaan yhä vaihtelevampaa. Big dataa ovat esimerkiksi hakukoneiden lokitiedot, verkkokauppojen ostotapahtumat, Twitter- ja Facebook-viestivirrat, sensoreiden tallentama mittausdata, puhelinten paikannustiedot. Vuoden 2020 lopulla digitaalista tietoa on arvioitu olevan 50 kertaa enemmän kuin vuonna 2010.

Big datasta tulee älykästä tietoa uusien sovellusten ja ihmisten avulla

Eri lähteistä kertyvää jäsentymätöntä entistä monimuotoisempaa tietoa on vaikea hallita perinteisillä tietojärjestelmillä. Markkinoille onkin syntynyt suurten tietomassojen käsittelyyn tarkoitettuja sovelluksia ja palveluja, kuten avoimen lähdekoodiin perustuva Hadoop, jota mm. Facebook ja Yahoo käyttävät palveluissaan. Pilvipalvelut puolestaan tarjoavat joustavan tavan suurten tietomäärien tallentamiseen ja jakeluun.

Datan määrän kasvaessa korostuu tiedon organisoinnin ja analysoinnin merkitys. Esimerkiksi puhelinten sensori- ja paikannusdatasta, tietokannoissa olevasta biopankki- ja rekisteridatasta tai sosiaalisen median sisältö- ja videotallennedatasta syntyy todellista älykästä tietoa vasta asiantuntevien ihmisten avulla. Toimintaa ohjaavat monimutkaiset ohjelmistot, laskentamallit tai ratkaisut edellyttävät laajaa osaamista: koodaajaa, datamatemaatikkoa, tilastoasiantuntijaa, kehittäjää, liiketoiminta-analyytikkoa, käyttäytymistieteilijää ja trendien ennakoijaa.

Monet paikkatiedot ja sosiaalisen median palvelut, joihin liittyy tieto sijainnista, ovat luonteeltaan big dataa. Matkapuhelinten sijaintietoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi liikennesuunnittelussa.

Tarvitaan menetelmiä yksityisyyden suojan kehittämiseksi

Meistä jää verkkoon jälkiä mm. käyttäessämme hakupalveluja ja maksaessamme ostoksia. Toisaalta jaamme tietoja itsestämme myös vapaaehtoisesti erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Kiinnostuksen kohteistamme tai elämästämme pystytään tekemään entistä tarkempia päätelmiä. Tarpeellista tietoa jää hyödyntämättä tietosuojan takia samaan aikaan, kun tietojamme jaellaan ilman, että pystymme puuttumaan siihen. Tarvetta on menetelmille, joilla tiedon voi anonymisoida luotettavasti ja jakaa edelleen.

Terveisin Juha Kokkonen

Sosiaalisen median voimakkaita trendejä ovat mobiilisuus ja liikkuva kuva

Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisen median (some) trendejä ovat tänä vuonna Facebookin yleistyminen koko kansan mediaksi, sosiaalisen median siirtyminen mobiiliin, pikaviestipalvelujen kasvu, viestinnän kuvallistuminen, uusien julkisuuden henkilöiden synty sosiaalisen median kautta, jakamisen merkityksen kasvu, omakuva- ja ruoankuvaustrendin jatkuminen, asiakaspalvelun lisääntyminen sosiaalisessa mediassa ja Twitterin roolin korostuminen poliittisessa viestinnässä. Erityisen nopeasti kasvavia ja laajoja väestöryhmiä koskettavia trendejä näyttävät olevan mobiilisuus ja viestinnän kuvallistuminen.

Jo keväällä 20älypuhelin13 yli 60 %:lla suomalaisista puhelimen omistajista oli älypuhelin. Tablettitietokoneiden ja älypuhelinten määrän kasvun myötä sosiaalinen media on yhä enemmän ”tässä ja nyt” -viestintäväline, jolla faktat, tunnelmat jne. pystytään välittämään reaaliajassa. Kuvia ja videoita on helppo ottaa ja jakaa. Liikkuvan kuvan määrä onkin kasvanut räjähdysmäisesti. Videoiden osuus on jo puolet kaikesta dataliikenteestä mobiiliverkoissa, ja tämä kehityssuunta edelleen voimistuu ja sitä osaltaan vahvistaa korkean resoluution hd-videoiden määrän kasvu.

Mobiilisuus ja liikkuvan käyttö laventavat sosiaalisen median ulottuvuuksia, mutta tähän kehitykseen sisältyy myös varjopuolia. Dataliikenne kasvaa langattomassa verkossa hyvin nopeasti. Matkapuhelintekniikkaan nojautuva ns. 4G-verkko kasvattaa toki merkittävästi verkon yhteysnopeuksia ja välityskykyä, mutta dataliikenteen kasvun myötä ajoittaiset ruuhkautumisongelmat lienevät piakkoin edessä. Langattomat verkot tarjoavat jaettua kapasiteettia, joten yhteysnopeudet vaihtelevat suuresti. Lisäksi langattomia verkkoyhteyksiä vaivaavat katvealueet ja alttius häiriöille.

Terveisin Juha Kokkonen

Sosiaalista mediaa eri rooleissa ja kanavissa

Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskus ja valtiotieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämispalvelut järjestivät lokakuun lopulla epäkonferenssin eli Konfabulaarin teemalla “netti ja sosiaalinen media korkeakouluissa, nyt ja tulevaisuudessa”.
Yhdessä fabussa käsiteltiin opettajana toimimista sosiaalisen median verkostoissa, mutta siellä heränneet ajatukset saattavat kiinnostaa muitakin kuin opettajia. Sosiaaliseen mediaan pitäisi kaikkien mennä, siellä pitäisi näkyä ja osallistua, sitä kautta jaetaan tietoa ja kuulumisia – tämän kaikki jo tietävät. Käytännön kysymyksiä on silti paljon: mitä kaikkia palveluita sitten tulisi seurata, kuinka paljon niihin pitää käyttää aikaa ja mihin kaikkeen yksi ihminen oikein repeää?

snip

Palvelujen kirjo toki onkin runsas: facebook lienee jo kaikilla käytössä, twitterin käyttö Suomessa kasvaa kohisten , yritysten sisällä sähköpostitulvaa yritetään hillitä yammerin avulla, esityskalvot jaetaan julkisesti slidesharessa, töitä ja kontakteja haetaan LinkedInin kautta,  ja kiinnostuksen kohteita pinnataan Pinterestiin  tai esitellään retrokuvin Instagramissa.  Ja nuoriso ja edelläkävijät ovat jo siirtyneet johonkin muuhun palveluun josta emme vielä tiedä 😉

Miten tässä viidakossa sitten selviää yksityishenkilönä tai organisaationsa edustajana?
Yksi vastaus on se, ettei pyrikään erottelemaan roolejaan, vaan toimii kaikissa kanavissa avoimesti omana itsenään, omalla nimellään (tai samalla tunnetulla nimimerkillä) ja sillä ajatuksella että ns. ”omaa” minää ja ”työminää” ei kuitenkaan voi pitää erillään. Yksi ratkaisu on myös tarkkaan erotella palvelut joissa toimii vain yksityishenkilönä (esim. niin ettei kerro facebook-profiilissaan työnantajaansa ja jakaa päivityksiä vain suljetulle kaveripiirille) tai vain työroolissa (esimerkiksi twiittaa vain työnantajansa nimissä tai nimimerkillä).  Tai sitten voi käyttää yhdessäkin palvelussa eri tilejä eli käyttää oman profiilin lisäksi julkista profiilia (kuten julkkikset ja poliitikot) tai ollessaan ylläpitäjänä jonkun organisaation sivulla.

Oman kokemukseni mukaan (ainakin viestintäalalla toimivilla) nuo roolit kuitenkin tuppaavat sekaantuvan. Lisäksi venkslailu eri tilien ja käyttäjätunnusten kanssa saattaa joskus aiheuttaa tahattomiakin sekaannuksia: tulee jaettua jotain sisäpiirihuumoriksi luokiteltavaa tarinaa organisaation nimissä tai kirjoiteltua yrityksen sisäisistä asioista tarpeettoman yksityiskohtaisesti  tai kärkkäästi yleisölle jolle se ei ollut tarkoitettu. Minä ainakin olen tapahtumatwiitannut  samaanaikaan kahdella eri tilillä, ja hups,  yrityksen nimissä meni yhteiskunnallispoliittinen ironinen heitto, joka olisi toki kuulunut yksityisemmän kommentoinnin piiriin. Ehkä pikaviestimissä kiire saada oma kommentti äkkiä julki menee harkinnan edelle?

Miten sinä käytät sosiaalista mediaa ja minkä käyttömokan haluaisit jakaa?

Viestintä ja netti kesälomalla

Penkki_jarven_rannalla_Enonsaari

Kuva: Ilkka Kuhanen

Olin tyypilliseen tapaan kesälomalla nelisen viikkoa. Käytin viestintävälineitä ja nettiä kesäloman aikana aika lailla erilailla kuin muulloin.

Matkapuhelinta taisin käyttää hieman normaalia enemmän henkilökohtaiseen viestintään. Sen sijaan loman aikana rustasin vain muutaman sähköpostiviestin. Nämä viestit liittyivät tavalla tai toisella matkajärjestelyihin. Töissä saatan kirjoittaa useitakin viestejä päivässä. Myös netin käyttöni oli lomalla vähäistä. Uutisia ja juttuja nettilehdistä ja -julkaisuista en juuri seurannut. Etsin netistä kyllä tietoja, mutta lähinnä julkisten liikennevälineiden aikatauluista sekä matkailukohteista ja -reiteistä sekä -tapahtumista. Sähköistä asiointia kyllä harrastin tekemällä joitakin matkailuvarauksia ja maksamalla laskuja. Sosiaalisen median käyttöni rajoittui lomalla Facebookiin: vilkaisin silloin tällöin kavereiden päivityksiä ja päivitin omaa profiiliani kerran.

Huomasin kesälomalla pärjääväni hyvin ilman nettiä – muutaman päivän kerrallaan. Tähän tietysti vaikutti paljolti se, että lomalla minulla oli paljon muuta tekemistä, etenkin ulkoilmatoimintaa, jota sääkin kohtuullisesti suosi. Aika tuntui kuluvan nopsaan erilaisissa piha- ja kotiaskareissa sekä kotimaan matkoilla ja tapahtumissa. Toisaalta en ole vielä hankkinut helppokäyttöistä älypuhelinta. Jos minulla olisi ollut sellainen kesälomallani, olisin varmaankin useammin samoillut netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Netti ja sosiaalinen media ovat todella käteviä välineitä tietojen etsimiseen ja kokemusten jakamiseen. Kukin taaplaa tyylillään, mutta itse koen kesälomalla rentouttavaksi olla välillä muutamia päiviä erossa näistä välineistä.

Terveisin

Juha Kokkonen