Kirjasto kartoitti oppimisen tilaa kesäkuussa Pedaforumissa

Pedaforum-päivät järjestettiin 5.–6.6.2019 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Helsingin yliopiston kirjasto oli mukana jakamassa kokemuksiaan ja asiantuntemustaan tilojen ja palveluiden kehittämistä.

Tänä vuonna  konferenssiin osallistui yli 650 eri alojen asiantuntijaa korkeakouluista eri puolelta Suomea – niin opettajia, hallinnon työntekijöitä kuin opiskelijoitakin.

Oppimisen avoimuuden asiantuntijat tapasivat Kaisa-talossa

Pedaforumia edeltävänä päivänä Tieteellisten seurain valtuuskunnan oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti verkostotapaamisen.  Tilaisuudessa käsiteltiin oppimateriaalien jakamiseen ja opetuksen avaamiseen liittyviä erilaisisia tekijänoikeus- ja lisenssoimiskysymyksiä.

Helsingin yliopiston kirjastosta tietoasiantuntija Juuso Ala-Kyyny esitteli avoimen tieteen opetuksen pilottia ja kehityspäällikkö Kimmo Koskinen avoimen julkaisemisen Editori-palvelua.

Tieteellisten seurain valtuuskunnasta Ilmari Jauhiainen esitteli oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kuulumisia ja suunnnitelmia sekä Turun yliopiston kirjaston Leena Järveläinen johdatteli keskusteluun avointen oppimateriaalien yhteisen ohjeistuksen luomiseksi.

Verkostotapaamisen osallistujat vaihtoivat vilkkaasti ajatuksia ja käytännön esimerkkejä avoimien oppimateriaalien käytänteistä.

Kaikki oppimisen avoimuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan verkoston toimintaan.  Lisätietoja asiantuntijaryhmän verkkosivuilla.

Ihmisiä keskustelemassa Kaisa-salissa oppimisen avoimuuden verkostotapaamisessa.
Puheenvuoro Tieteellisten seurain valtuuskunnan Ilmari Jauhiaisella. Kuva: Jussi Männistö.

Älykäs oppimisympäristö syntyy yhteistyön tuloksena

Kirjasto järjesti Pedaforumissa keskiviikkona 5.6. työpajan oppimisympäristöjen kehittämisestä ja yliopistokampuksen tilamuutoksista.

Työpajassa osallistujat tutustuivat konkreettisesti Kumpulan uudistettujen tilojen älyominaisuuksiin kampuskirjaston esittelykierroksella.

Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Kirsi Mäenpää, Kumpulan kampuksen Ubikampus-hankkeen koordinaattori Petri Savolainen ja opiskelijapalvelujen opintoneuvoja Matilda Mela kertoivat, miten tiloja on kehitetty yhteistyössä eri yliopiston toimijoiden kanssa ja miten opiskelijoita osallistettu suunnitteluprosessin eri vaiheissa.

Osallistujat pääsivät myös unelmoimaan oppimista tukevien tilojen ominaisuuksista fläppitaulujen äärellä.

Työpajan materiaalia on koottu erilliselle Kirjaston tilat opetuksen ja oppimisen tukena -sivulle.

Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Kirsi Mäenpää kertoi kirjaston työpajassa Kumpulan tilamuutoksista.  
Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Kirsi Mäenpää kertoi työpajassa Kumpulan tilamuutoksista. Kuva: Jussi Männistö.

Uudet tuulet puhaltavat datanhallinnan opetuksessa

Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijat Monica Allardt  ja Tuija Korhonen pitivät konferenssitorstaina 6.6. esitelmän datanhallinnan opetuksen kehittämisestä.

Kirjasto on hakenut opetukseen uudenlaista otetta erityttämällä datanhallinnan kahdeksi eritasoiseksi  kurssiksi, joista ensimmäinen lähtee aivan alkeista liikkeelle ja toinen menee syvemmälle aiheeseen.

Datanhallinta on tuonut kirjastolaisille myös innostavia kokemuksia yhteisopettajuudesta, kun kurssilla on ollut opettamassa toimijoita eri puolilta yliopistoa.

Datanhallinnan opetus jatkuu taas syksyllä 2019. Lisätietoja aiemmassa blogiuutisessa.

Oppimisympäristöjen tuunaaja

Kirjaston kuukauden kasvo kesäkuussa on kirjastonhoitaja Kati Tuunanen. Katin tehtäviin kirjastossa kuuluvat oppimisympäristöasiat. Toimipaikkana hänellä on Kumpulan kampuskirjasto mutta työkenttänä koko kirjasto.

Kati_kirjastonkasvo
Kati Tuunanen, kirjaston oppimisympäristöjen asiantuntija

Katin tie kirjastotyöhön poikkeaa tavanomaisesta. Koulutukseltaan englannin kielen kääntäjä ajatui kesätöihin silloiseen Nokia Telecommunicationsiin 90-luvun puolivälissä. Nokiassa vierähti viitisen vuotta teknisenä kääntäjänä. Dokumentaatio oli yrityksessä tärkeässä roolissa, ja koska noina vuosina dokumentaatiota tehtiin myös  suomeksi, oli englantia työkielenä käyttävässä firmassa kääntäjille kysyntää.

Kääntämiseen liittyyvää taustatietoa ja rinnakkaisdokumentteja etsiessään Kati oivalsi että itse asiassa tiedon hakeminen ja hallinta onkin kiinnostavampaa kuin kääntäminen. Kun käännöstoiminta ulkoistettiin vuosituhannen vaihteessa, Kati siirtyi Nokian sisällä asiakasdokumentoinnin julkaisutiimiin, jossa tiedonhallinta oli keskeinen osa työtä.

Samoihin aikoihin alkoi Dipolissa Knowledge Asset Management- tietopalvelukurssi. Vaikka sinänsä kiintoisa työ Nokiassa jatkui, ajatus tietopalvelutyöstä jossakin muualla oli mielessä. Perhevapaalla ajatus uudesta suunnasta vahvistui, ja Kati ryhtyi opiskelemaan informaatiotutkimuksen perusopintoja verkkokurssina Tampereen yliopistossa. Niiden jälkeen tuli vielä Palmenian informaatiotutkimuksen aineopinnot (2011), ja äkkiä Kati olikin muodollisesti pätevä myös kirjastoalan asiantuntijatehtäviin.

Aineopintoihin liittyi harjoittelu ja seminaarityö Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikössä. Helsingin yliopiston kirjastoon Kati tuli syksyllä 2012 kehittämään Kumpulan kampuskirjaston e-kirjastopalveluja. Kumpulan kirjaston tilauudistus, 2013-2014, toi tehtäviin myös fyysisten oppimisympäristöjen kehittämisen.

Digitaalinen tulee kirjastotilaan

Kirjastotiloja uudistettaessa yksi keskeinen kysymys on digitaalisten palvelujen ja fyysisen oppimisympäristön naittaminen yhteen; se miten digitaalinen näkyy ja on käytettävissä fyysisessä työympäristössä.

Yksikertaisimmillaan opiskelijoiden digitaalisen työskentelyympäristön tarpeet ovat riittävän nopea langaton verkko, ja riittävän tiheästi asennetut sähköpistokkeet, – ainakin niin kauan kuin hyppysähköä ei tarjolla ole. Kirjastossa halutaan kuitenkin tuoda digitaalisia palveluja opiskelijoiden työskentely-ympäristöön niin, että ne auttavat opiskelijoita hallitsemaan opiskeluaan.

Opiskelijat kaipaavat enemmän tilaa ryhmätöille ja rennolle oleskelulle, unohtamatta sitä, että tärkeitä ovat edelleen tietokoneet, hiljaiset tilat, tilavat työpöydät ja hyvät työtuolit. Mitään vallankumousta ei siis välttämättä kaivata siihen, mitä kirjasto jo tarjoaa.

Toki olisi hienoa kehittää jotain uutta ja ennen näkemätöntä, mutta usein digitaalista oppimisympäristöä voidaan palvella pienilläkin keinoilla: Aineistojen digitaaliseen markkinointiin satsaamalla. Esimerkkeinä Kati mainitsee QR-koodit kirjastotiloissa ja Kumpulan tarjoamat tabletit, joihin on koostettu suoria linkkejä tarjolla oleviin elektronisiin aineistoihin eri tutkimusaloilta. Sisällöt ratkaisevat!

Minervaan uusi oppimisympäristö syksyllä

Katin viimeisin oppimisympäristöprojekti on osallistuminen Minervan oppimisympäristön suunnitteluun. Suuntaviivat ovat samantyyppiset kuin Kumpulassa: Työasemiin ja latausmahdollisuuksiin kiinnitetään uudessa tilassa huomiota. Lisäksi oppimisympäristöön on tulossa muunneltavia ryhmätyöiloja, joihin saa tarvittaessa siirrettäviä digitaalisia näyttöjä. Tiloja voidaan muunnella eri tarpeisiin ääntä eristävillä verhokehillä.

Minerva
Havainnekuva Minervan oppimiskeskuksesta K2-K1. Kuvalähde: FCG.

Minerva-projekti on haastava, koska tila on suhteellisen pieni, ja erilaisilla työskentelijätyypeillä on hyvin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimeriksi tilan äänimaiseman suhteen. Minervassa opiskelijoiden toiveita on huomioitu niin opiskelijafoorumeiden kuin palautelaatikon avulla. Suunnittelutiimissä on ollut myös pari opiskelija-aktiivia. Katin mukaan on mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin syksyllä avautuva tila käytännössä näihin toiveisiin vastaa.

Asiakkaiden tyytyväisyys ja palaute toimivista palveluista onkin olennainen motivaatiotekijä monille kirjastolaisille, myös Katille. Oppimiympäristöjä kehittäessä kiehtoo myös työn konkreettisuus ja vaihtelevuus. Vaikka kirjastotyö onkin digitalisoituvassa yliopistossa ja asiakkaiden arjessa jatkuvassa muutoksessa, kirjastot ovat Katin mielestä edelleen olennaisia työskentely-ympäristöjä, ja siksi niiden eteen tuntuu hienolta tehtä työtä. Eivät asiakkaat syyttä aamuisin yliopistokirjastojen ovelle jonoa muodosta.

Seuraa Katia Twitterissä


Kansainvälistä menoa ja kesäisiä lukuvinkkejä kirjaston verkkolehdessä

Kirjaston verkkolehti Verkkarin kesänumero keskittyy kansainvälisyyteen. Kirjastoalan ja yliopiston kansainvälinen toiminta on kirjastolaisten arkea, mutta touko-kesäkuussa isännöimämme kansainväliset tapahtumat ovat tuoneet työhömme aivan erityistä säpinää.

Tuoreessa numerossa mm. arkkitehtien ja kirjastolaisten ajatuksia tulevaisuuden oppimisympäristöistä sekä iloisia tunnelmia kansainväliseltä henkilöstövaihtoviikolta.  Lue myös Open access -kuulumiset Viikistä ja poimi suosikkisi kirjastolaisten kirjavinkeistä.

Tiesitkö, että yliopistolaisille on tarjolla kesälukemiseksi myös uusia e-kirjoja mm. Springeriltä ja Cambridge University Pressiltä? Lue lisää kirjaston e-kirjakokoelmasta.

Kirjaston verkkolehti Verkkari 2/2014