Ryhmä 11: Positiivinen psykologia – ihanaa ja mielenkiintoista!

Moi kaikille,

Olemme erittäin positiivisesti yllättyneitä siitä kuinka valoisa, ystävällinen ja asiantunteva nimikkotutkijamme Lotta Uusitalo-Malmivaara on! Tässä vähän tietoa Lotasta.

Lähde: lottauusitalomalmivaara.fi

FUN FACTS ABOUT LOTTA:

  1. Opettajankouluttaja
  2. . Kauniimman maailman dosentti
  3. Juoksee hitaasti ja pitkälle
  4. Pelaa monenlaisilla palloilla
  5. Tällä hetkellä tutkii mm. positiivista psykologiaa, myötätuntoa ja luonteenvahvuuksia
  6. Huomaa hyvä! -kirjan ja -korttien tekijä

(Lähde: positiivinencv.fi)

 

Emme ole varsinaisesti vielä saaneet konkreettista tutkimusta, jota analysoida, mutta olemme tutustuneet ja jatkamme tutustumista Lotan positiiviseen psykologiaan liittyviin tutkimuksiin. Lotan tämänhetkisiä isompia projekteja ovat posiitivinen CV ja parental box.

PARENTAL BOX

”Supervanhemmuudesta kohti normaalia”

Parental box on ”henkinen äitiyspakkaus”, joka jaettaisiin kaikille uusille vanhemmille äitiyspakkauksen ohella. Boxiin kuuluu ohjekortteja erilaisiin tilanteisiin sekä nettisivut, josta saa lisätukea vanhemmuuteen. Hanke pääsi Helsinki Challenge -tiedekilpailun finaaliin.

Lisäinfoa parental boxista saa täältä!

POSITIIVINEN CV

Positiivinen CV eli PCV on laaja-alaisten taitojen ansioluettelo, jonka avulla lapsi oppii tunnistamaan omaa osaamistaan. Lapsi tallentaa itse taitojaan ja onnistumisen kokemuksiaan eri ympäristöissä, esim. koulussa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä. Hanke on toistaiseksi ollut paperinen versio, mutta siitä ollaan lanseeraamassa ensi keväänä mobii

lisovellus, joka toimii samankaltaisesti kuin Instagram. Sovelluksessa hashtägeinä toimivat vahvuudet (esim. #rohkeus), joita lapsi tai nuori voi liittää kuviensa tunnisteiksi. Sovelluksessa on myös ”vahvuuspiirakka”, josta voi seurata omien vahvuuksien kehittymistä ja käyttöä. Ajatuksena olisi, että todistuksen arvosanojen lisäksi lapsi/nuori saisi käteensä konkreettisen välineen omiin vahvuuksien tuntemiseen.

PCV valittiin Sitran Ratkaisu 100 -haasteen voittajaksi jaetulla ensimmäisellä sijalla, josta se voitti puoli miljoonaa euroa rahoitusta hankkeen kehittämiseen. PCV on helppo ottaa käyttöön kouluissa, eikä vaadi lisäkoulutusta opettajille, sillä se on yksinkertainen sisäistää. Kouluihin on tarkoitus lähettää PCV-agentteja, jotka kertovat sovelluksesta ja käytössä on myös laajat verkkomateriaalit.

Lisätietoa hankkeesta saa tästä lähteestä!

HUOMAA HYVÄ!

Lotan ja Kaisa Vuorisen tekemä Huomaa hyvä! -sarja ohjaa lasta ja nuorta löytämään ja tunnistamaan luonteenvahvuutensa. Sarjaan kuuluu kirja (opettajalle, vanhemmille) ja kortit sekä tarrat (opetukseen). Sitä on myös käännetty muun muassa kiinan kielelle ja ruotsiksi. Kortteja on käytetty opetuksen lisäksi esimerkiksi yritysten rekrytointitilaisuuksissa.

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

MEIDÄN AJATUKSIA

”Ihanaa ja mielenkiintoista!”

Keskustelu Lotan kanssa muutti meidän ennakkokäsityksiämme positiivisesta psykologiasta. Aihe konkretisoitui hirveästi ja saimme rutkasti inspiraatiota tulevaan opettajuuteemme. Samalla saimme käytännön vinkkejä, joita voisimme jo nyt kokeilla luokkahuoneessa ja omassa opetuksessa. Positiivinen psykologia ja pedagogiikka ovat todella tarpeellisia, jonka vuoksi on omituista, että tämä on niin uusi tieteenala (2000-luku). Onneksi aihe on noussut tällä vuosituhannella pinnalle ja sitä kehitetään sekä tutkitaan koko ajan enemmän.

Aikaisemmin kannustusmäärä ja -tavat ovat olleet todella paljon opettajasta ja hänen luonteestaan kiinni, joten olisi hyvä saada luotettavaa, tutkimukseen perustuvaa, tietoa oman opetuksen tueksi. Ryhmämme odottaa mielenkiinnolla miten tutkimuksissa saadut tulokset tulevat näkymään kentällä. Kun positiivisen pedagogiikan toimivuudesta saadaan enemmän näyttöä niin toivon mukaan ne skeptisimmätkin tyypit taipuvat näkemään ajatusmallin potentiaalin. Kyseessä ei ole ”self love” -hömppää vaan tutkitusti todennettua faktatietoa!

Yksi isoimmista esille nousseista kysymyksistä oli tuleeko lasten yhtä hyviä kaikessa. Samaan muottiin tunkeminen peittää allensa lasten muita vahvuuksia ja taitoja esimerkiksi taito- ja taideaineissa, joita ei pidetä samassa arvossa perinteisten aineiden kanssa. Toinen iso kysymys on laitetaanko lapset liian helposti erityisen tai tehostetun tuen piiriin? Lotan näyttämän kaavion mukaan joka viides lapsi on jommassakummassa tuen piirissä vuoteen 2020 mennessä. Tähän on tultava muutos, sillä tilanne ei voi jatkua nousujohteisesti ikuisesti.

Pohdimme myöskin miksi ihmeessä meidän koulutusohjelmassamme ei ole yhtäkään positiivisen pedagogiikan kurssia, eikä siitä muutenkaan kauheasti puhuta. Sen pitäisi olla pakollinen osuus meidän opintojamme, joka suoritettaisiin ennen ensimmäistä harjoittelua, jotta sitä voisi hyödyntää heti käytännössä. Vastavalmistuneiden opettajien myötä positiivista pedagogiikkaa voitaisiin helposti ujuttaa koulumaailmaan ja sen olemassaoleviin asenteisiin.

Ryhmä 11: Pihla Karhu, Janna Rintamaa, Viivi Töyrylä, Ella Alakomi, Kaisu Kossila, Jonna Auvinen, Amalia Veijalainen, Meri Siponen, Patrick O’Shaughnessy, Julia Linnala

Lähteet:

Otsikkokuva: https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiiseiZw-zdAhWH6CwKHa5UCzMQjRx6BAgBEAU&url=http%3A%2F%2Fmindquestgroup.com%2Fabout-mindquest%2Fpositive-psychology%2F&psig=AOvVaw0sA6ev_CeEBMueJYPli3QG&ust=1538733522238764

Karttakuva: positiivinencv.fi

9 vastausta artikkeliin “Ryhmä 11: Positiivinen psykologia – ihanaa ja mielenkiintoista!”

  1. Kiitos blogitekstistä ryhmä 11!
    Aivan erityistä plussaa annan isosta ja huomiota herättävästä kansikuvasta sekä lukijan aktivoinnista erilaisin linkein ja videoin. Tässä blogissa on kysymys, hyvä te! Lisäksi ”fun facts” -kohta teidän nimikkotutkijasta oli hauska idea, joka myös alusti mukavasti muuta tekstiä.
    Jäin pohtimaan, miksi teillä ei ole vielä konkreettista tutkimusta johon olisitte perhetyneet? Tähän olisin halunnut saada hieman selvennystä.
    Aiheenne on ihanan positiivinen ja se näkyi myös hyväntuulisesta tekstistä. Mainitsitte, että teillä oli ennakkokäsityksiä positiivista psykologiaa kohtaan, mitä ne mahtoivat olla? Lisäksi jäin kaipaan joihinkin väitteisiin kattavampia perusteluita ja pohdintaa, kuten lasten samaan muottiin asettamisesta ja tehostetun tai erityistuen piiristä.
    Olisiko teillä jonkinlaista ideaa jo, miten positiivista psykologiaa voitaisiin opettaa yliopistossa enemmän?

  2. Hei! Pidin teidän aloituksestanne, jossa oli tietoa tutkijastanne. Se toi tiettyä rentoutta, ja siitä blogi myös jatkui mukavana ja helppolukuisena eteenpäin. Aihe on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen, siitä on ilo lukea. Tutkijanne Lotan projektit vaikuttavat mielenkiintoisilta, ja itselle tuli motivoitunut olo lukea niistä enemmänkin! Odotan innolla tulevia blogitekstejänne!

    Vilma/ Ryhmä 2

  3. Mun täytyy myöntää, että klikkasin saman tien Parental box -linkin auki! Olenkin itse asiassa kuullut Huomaa hyvä! -projektista jo aiemmin, mutten ole tarkemmin perehtynyt. Positiivinen psykologia vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta aiheelta, johon täytyy itsekin perehtyä, kunhan sopiva väli tulee! 🙂

    Jade/R10

  4. Hei!

    Tykkäsin tekstistänne paljon! Alun ”fun facts”-listaus oli hauska ja videon lisääminen tekstiin oli kiva lisäys! Positiivinen cv-projekti kuulosti toimivalta idealta ja olisi mahtavaa saada se vaikka heti käyttöön. Tuon ansioluettelon tekemisen voisi aloittaa jo varhaiskavatuksessa ja jatkaa sitten peruskoulun puolella. Mielestäni paperiversio voisi jopa mahdollisesti toimia tuossa paremmin kuin mobiili! Ryhmänne omat pohdinnat olivat myös kivaa luettavaa ja hyviä ajatuksia! Tuollainen positiivisen pedagogiikan kurssi olisi varmasti hyödyllinen monelle.

    Essi/ryhmä 8

  5. Hei ja kiitos kirjoituksestanne!

    Teksti oli kiva esittely positiivisen psykologian (vai pedagogiikan? Missä kohtaa käsitteet eroavat?) työkaluista. Hetken luettuani huomasin kuitenkin miettiväni luenko mainosta vai tieteelliset silmälasit päässä kirjoitettua blogitekstiä.

    Tekstinne oli positiivisesti virittynyt ja siitä jäi innostunut tunne. Olisin kuitenkin kaivannut vielä hieman kriittisempää, kyseenalaistavampaa näkökulmaa ja tieteellisesti uskottavia perusteluja positiivisen pedagogiikan (tai psykologian) sovelluksille. En tarkoita tällä sitä, etten itse kannattaisi positiivista pedagogiikkaa (tai psykologiaa).

    Kenties pulma piilee siinä, ettei ryhmällänne ollut varsinaista tutkimusta, jota pureksitte. Olisi kiinnostavaa kuulla millä eri tavoin positiivisen psykologian ja pedagogiikan ilmiöitä ja vaikutuksia tutkitaan ja minkälaisia perusteluja niiden käyttöönotolle tutkimukset ovat tuottaneet.

    Aida Zakik / Ryhmä 10

  6. Jäin miettimään Aidan tavoin tekstin mainosmaisuutta.

    Luin vastapainoksi Sanna Wenströmin kirjoituksen ”Positiivisuus on suhteellista – katsaus positiivisen psykologian kritiikkiin” (https://www.linkedin.com/pulse/positiivisuus-suhteellista-katsaus-positiivisen-sanna-wenstr%C3%B6m), jonka koin melko neutraaliksi. Tosin silläkin kirjoituksella on kaupalliset tarkoitusperät, sillä Wenström on LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelun lisenssivalmentaja.

    Nopealla googlauksella löysin myös https://ajattelunammattilainen.fi/2013/10/07/positiivinen-psykologia-ja-kriittinen-ajattelu/ -kirjoituksen, joka esittelee nimikkotutkijanne alalta mielenkiintoiselta vaikuttavan esimerkin tieteen itseään korjaavasta luonteesta.

    Haluaisitte positiivisen pedagogiikan -kurssin pakolliseksi osaksi LO:n kanditutkintoa. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten kyseisen kurssin oppeja voisi mielestänne hyödyntää käytännössä. Miten tekisitte kurssille tilaa tutkinnossa eli minkä kurssin tai mitä kursseja poistaisitte tai supistaisitte?

    Eetu / Ryhmä 9

    1. Muutama kommentti on näköjään tullut myös tekstin mainosmaisuudesta. Koska kyseessä on blogi, mainostaminen on nähdäkseni täysin sallittua – monet bloginkirjoittavat rahoittavat mainostuksella toimintaansa. Innovaatioiden jakaminen on yksi tekijöistä, joka tekee blogikirjoituksista kiinnostavia. Mainostamisesta on tullut osa blogikirjoituksen tekstilajia.

      Mainostaminen sinänsä ei ole este kriittiselle ajattelulle. Pikemminkin blogikirjoitus tarvitsisi hieman teoriataustaa tuekseen.

      Mirka / Ryhmä 8

  7. Hyvää työtä!

    Tutkimusaihetta on esitelty mallikkaasti. Tekstistä saa sen kuvan, että aihe on todella inspiroinut teitä. On ihanaa, kun tutkijalta saa vinkkejä käytännöntyöhön! Tutkimustuloksista ei kuitenkaan juuri kerrottu, ja siitä olisin kaivannut lisätietoa.

    Blogitekstinne on visuaalinen kokonaisuus, jossa kuvat liittyvät suoraan aiheeseen ja selittävät sitä. Video on mukava lisä, mutta sen yhteyttä tutkimukseen ja aiheeseen olisi voinut selittää. Myös videon lähde olisi hyvä mainita heti videon alla.

    Rakenteellisesti blogikirjoituksenne on selkeä. Tutkijan esittely sekä lähteiden linkittäminen kirjoitukseen oli hyvä idea. Lukemaanne tutkimuskirjallisuuteen olisi voinut tekstissä viitata.

    Mirka / Ryhmä 8

  8. Kiva ja innostava blogiteksti!

    Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja huolella suunniteltu visuaalinen kokonaisuus iso plussa! Teksti oli sopivan rennosti kirjoitettu ja ”mainosmaisuus” ei häirinnyt, mielestäni olitte osanneet hyödyntää sitä hyvin, sillä se on suuri osa nykyajan blogien maailmaa.

    Jäin kuitenkin ehkä hieman kaipaamaan lisää kriittistä pohdintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.