Ryhmä 6: Tutkimus(ko)?

Täällä taas 6. ryhmä! Toisessa blogitekstissämme kerromme nimikkotutkijamme tutkimuksesta ja miten sen olemme ymmärtäneet. Lopuksi olemme koonneet ryhmämme ajatuksia ja “fiiliksiä” yleisesti tekstistä.

Nimikkotutkijamme on Liisa Hakala ja saimme luettavaksi hänen yhteistyössä Tiina Kujalan ja Riitta Asantin Kasvatus-lehteen kirjoittaman katsauksen “Tämä hetki vai tulevaisuus – koululiikunta murroksessa”. Odotimme tyypillistä tutkimusta koeasetelmalla ja yllätyimme kun kyseessä olikin katsaus, jossa peilattiin teoriaa ilmiöön. Pohdimme pitkään katsauksen tutkimusstrategiaa ja vaikka “Tutkimuksen voimasanat”-teos esittelee kattavasti erilaisia tutkimusstrategioita, ei mikään tuntunut sopivan katsaukseen. Jyväskylän yliopiston Koppa-internetsivuilta löysimme kriittisen tutkimuksen kuvauksen, joka tuntui osuvalta. Kriittisen tutkimuksen pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiötä syvällisemmin, ja mitä ilmiöstä seuraa. Tämän tutkimusstrategian tavoitteena on kyseenalaistaa niitä rakenteita, joissa tutkimuskohde ilmenee. Käännyimme kuitenkin vielä Hakalan puoleen ja saimme vastaukseksi, että kyseessä on konstruktiivinen tutkimus kriittisellä lisällä. Kari Lukan “Konstruktiivinen tutkimusote”-artikkelissa todetaan, että konstruktiiviselle tutkimusstrategialle on tyypillistä, että tutkimuksen kohteena on todellisen elämän ongelma, johon pyritään löytämään käytännön ratkaisu. Tutkimusongelman ratkaisemisella pyritään luomaan uusi konstruktio, jonka avulla kehitetään uudenlainen todellisuus.

Kun tapasimme nimikkotutkijamme Liisa Hakalan, hän kertoi, että ajatus artikkelista heräsi kun Kataisen hallitusohjelmassa 2011 mainittiin liikunta erillisenä taito- ja taideaineista. Suhtautuminen koululiikuntaan muuttuisi, sillä taito- ja taideaineilla katsotaan olevan myös päämäärästä tai lopputuotoksesta riippumaton arvo. Alunperin tutkijoilla oli tarkoituksena kirjoittaa tieteellinen artikkeli. Kommenttikierroksella he kuitenkin saivat palautetta, että artikkelissa esiintyvä ilmiö oli liian kapea tieteelliseen artikkeliin ja siinä oli liikaa teoriaa. Näin artikkelista tuli katsaus.

Katsauksessa tarkastellaan koululiikunnan asemaa uusliberalistisessa maailmassa, jossa koulumaailmaankin on soluttautunut kilpailukykydiskurssi. Tämä on johtanut päämäärätietoiseen terveyspuheeseen, joka aikalaiskeskusteluissa haki asemaansa koululiikunnan määrittäjänä. Katsauksessa kritisoidaan tätä tutkijoiden mukaan “vääristyneen muodon saanutta” terveyspuhetta ja nähdään tämän vievän liikuntaa kouluaineena väärille urille. Tutkijat näkevät terveyspuheen välineellistävän ja mekanisoivan koululiikuntaa, jolloin siitä häviää liikunnan muut ulottuvuudet. Mitattavien tulosten ollessa keskiössä oppilas on tuomittu ikuiseen epäonnistumiseen, sillä aina voisi juosta kovempaa tai elää terveemmin. Terveyspuheen liikuntaa yksiuloitteistava näkökulma ei myöskään ota huomioon hetkessä elämisen tärkeyttä ja lasten tarvetta tähän. Hakalan aiemman tutkimuksen materiaalissa 9-luokkalainen poika toteaakin: “Kaikki tietävät , että koulu tekee hyvää tulevaisuudelle, mutta suurin osa nuorista, mukaan lukien minä, haluaa olla onnellisia NYT eikä kymmenen vuoden päästä”.

Katsauksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi ja katsauksessa käsite avataan huolellisesti. Sosiaalinen konstruktionismi on ymmärrystapa, jossa otetaan huomioon tiedon vuorovaikutuksessa syntyvä luonne. Se, miten näemme maailman riippuu näkökulmastamme, joka taas on yhteydessä sosiaaliseen ympäristöömme. Käsite on tyypillinen postmodernille ajalle ja taustalla on muutokset tiedon sekä tieteen ymmärtämistavassa. Tavatessamme Hakala kertoi, että näkee teorian merkityksen tärkeänä ja ihmisen ajattelua avartavana. Hakalan sanoin teoria voi olla “tajunnanräjäyttävää”.

Alun vaikeuksien jälkeen opimme pitämään katsauksesta ja teorian auettua pääsimme käsiksi artikkelin ajatuksiin. Katsauksen avautuessa huomasimme olevamme samaa mieltä monista tutkimuksesta nousevista ajatuksista. Koululiikunnan tulee mielestämme olla muutakin kuin mitattavia suorituksia eikä päämääränä voi olla vain tulevaisuuden terveys. Artikkeli on tuonut hyvää näkökulmaa keskusteluun ja avartanut varmasti monen ajatuksia koululiikunnasta.

Hakala kertoi, että tavoitteena oli ollut kirjoittaa hieman kärkäs ja keskustelua herättävä artikkeli. Jäimmekin pohtimaan saako tutkijalla olla näin vahva ennakkoasenne tutkittavaa ilmiötä kohtaan. Toisaalta “Tutkimuksen voimasanat”-teoksessa todetaan, että hahmottaakseen todellisuuden monimuotoisuutta tutkijan tulee valita näkökulma, joka ei koskaan voi olla täysin objektiivinen. Tärkeintä on, että näkökulma tiedostetaan ja hyväksytään tiedon rajallisuus. Artikkelissa tutkijat toteavat myös, että “toisen puolesta tietämisen uhallakin liikkumisen ja terveenä olemisen voi sanoa olevan niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta tavoiteltavaa”. Jäimme miettimään, kuinka tutkijat voivat sanoa näin tutkimuksessa, jonka viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Voiko todella sanoa, että liikkuminen ja terveys on yksilön kannalta tavoiteltavaa jos yksilö ei itse näin koe?  

Ja nyt se hetki mitä te kaikki olette odottaneet! Miten kävi liikunnan Kataisen hallitusohjelman kaavailuiden jälkeen? Ei hätää, liikunta säilyi osana taito- ja taideaineita eikä terveyspuhe saanut yliotetta liikunnasta.Tätä varmasti edesauttoi se, että Hakala oli mukana tekemässä vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Kyseisessä opetussuunnitelmassa liikunnan keskeisiksi sisältöalueiksi on määritelty fyysisen toimintakyvyn rinnalle sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nauttikaamme siis liikunnan kaikista osa-alueista tasapuolisesti!

 

Ryhmä 6: Johanna Kankaanpää, Essi Hernesniemi, Teemu Mielonen, Hanna Majuri, Katariina Laakso, Esra Karsandi, Carina Maria Pellja ja Anni Pelander

 

Lähteet:

Tutkimuksen voimasanat

Jyväskylän yliopisto Koppa-internetsivusto

Konstruktiivinen tutkimusote-artikkeli (Metodix-internetsivusto)

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014

Kuvat:

https://ubisafe.org/explore/confused-clipart-confused-expression/

https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/valkealanylakoulu/oppiaineet/terveystieto/nimetön-5ed7/tutkija-gif

http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249224-annika-saarikko-co-perhevapaiden-uudistamiseen-uudenlaista-energiaa

9 vastausta artikkeliin “Ryhmä 6: Tutkimus(ko)?”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogitekstistänne. Tämän tekstin perusteella kiinnostaisi itsekin lukea kyseinen katsaus läpi.
    Jäin ainoastaan miettimään, olisiko tekstiin voinut sisältää enemmän lähdeviitteitä?

    Hyvää pohdintaa mm. siitä saisiko tutkijalla olla tiettyä ennakkoasennetta tutkittavaa ilmiötä kohtaan. Tutkijan mukaan hahmottaakseen todellisuuden monimuotoisuutta hänen tulee valita näkökulma, joka ei koskaan voi olla täysin objektiivinen. Tästä moni voisi olla eri mieltä hänen kanssaan.

  2. Moikka ryhmä 6!
    Mielestäni blogitekstinne oli hyvin jäsennelty, teorialle ja pohdinnalle oli omat paikkansa. Aiheenne on kiinnostava, ja omiin pohdintoihinne oli helppo samaistua. Oli mukavaa, että olitte jo ennen katsauksen esittelyä avanneet hieman ennakko-odotuksianne siitä.

    Kirjoitustanne oli helppoa lukea, ja tekstiin liittyvät kuvat toivat siihen piristystä. Olisin ehkä kaivannut kuitenkin jonkinlaisia väliotsikoita.

    Kiitos!

    Marika/ryhmä 5

  3. Moi 6-ryhmä!
    Tekstinne oli lempeän lukijaystävällinen, ja sitä oli helppo seurata. Kuvat toivat hyvää jäsennystä, mutta itsekin olisin toivonut väliotsikoita rytmittämiseen.
    Rakenne oli onnistunut ja oli kiva kuulla kiinnostavasta tutkimuksesta. Viimeinen kappale oli erityisen mahtava ja jätti positiivisen fiiliksen. Jatkakaa samaan malliin!

    Salla/Ryhmä 1

  4. Hei ryhmä 6!
    Yhdyn pitkälti aikaisempiin kommentteihin.
    Teksti oli sujuvaa ja siitä sai hyvän käsityksen Hakalan työstä.
    Oma pohdintakin oli hyvää ja sitä olisinkin kuullut mielelläni jopa enemmänkin!
    Ella/Ryhmä 1

  5. Moikka ryhmä 6!

    Tekstissänne tuli hyvin esille tutkimuksenne ja aihe tuli selväksi myös lukijalle, joka ei ole kyseistä artikkelia/katsausta lukenut! Kirjoitusta oli helppo lukea ja teidän pohdintanne oli hyvää. Väliotsikoita jäin kyllä hieman kaipailemaan, sekä ehkä pieniä kevennyksiä/humoristisia kohtia!
    Muutoin oikein hyvä teksti, hyvä te! 🙂

  6. Pidin siitä, kuinka olitte avanneet omaa ajatusprosessianne kurssin aikana. Toitte esille kivasti myös työn minkä olitte nähneet löytääksenne oikean tutkimusstrategian. Kerroitte myös vuorovaikutuksesta tutkijan kanssa, joka on mielestäni erittäin olennaista tällä kurssilla.

    Kirjoitus oli selkeä ja helppo lukuinen. Kuvat piristivät tunnelmaa ja viimeinen kappale oli mainio ja toivoa tuova aiheen kriittisyyden ja painavuuden jälkeen.
    Anna-Sofia/Ryhmä 4

  7. Hei ryhmä 6,

    Alun ongelmistanne huolimatta, näkee, että olette perehtyneet hyvin konstruktiiviseen tutkimukseen ja tiivistäneet sen ymmärrettävästi myös muille!

    Tekstiänne oli mukava lukea ja olette esitelleet hyvin aihettanne. Oli myös mukavaa, että olette kirjoittaneet alkuun pienen johdannon.

    Tsemppiä opintoihin!

    Iida/Ryhmä 1

  8. Moikka ryhmä 6!

    Oli kiva huomata että ryhmän haastaviakin kokemuksia voidaan laittaa blogiin. Eikä silloin synny kuvaa, että tämänkään tekeminen olisi ”puhdas ja täydellinen” prosessi, koska ihan varmasti muillakin ryhmillä on ollut välillä kivikkoista. Joitakin viitteitä olisin kaivannut tekstiin, mutta blogitekstiä oli kuitenkin helppoa lukea. Valitut kuvat sopivat tekstiin hyvin, ja myös tutkijalle annettu kritiikki oli virkistävää.

    Ilmari/ryhmä1

  9. Hei!

    Tekstiänne oli miellyttävä lukea. Se oli informatiivista ja soljuvaa, ja siitä sai hyvän kokonaiskuvan sekä lukemastanne tekstistä että käymästänne prosessista. Lopetus oli erityisen onnistunut, napakka ja positiivinen!

    Emmi, ryhmä 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *