Ryhmä 12: Kuinka olla tutkijakoira?

 

Ryhmämme tutkimusaihe taito- ja taidekasvatukseen liittyen on tuntunut meille helpolta ja mieluisalta. Itse tutkimuksen tekoon tutustuminen tutkijan jakaman aineiston pohjalta on kuitenkin ollut haastavaa, emmekä koe päässeemme sen kautta kosketuksiin tutkimuksen teon kanssa niin paljon kuin toivoimme. Tietomme tutkijan työstä on jäänyt paljolti kurssikirjan varaan, jonka pohjalta olemme ryhmässämme pyrkineet yhdessä selkeyttämään ymmärrystä tutkimuksen teosta.

Ryhmämme tapaamisissa on vallinnut motivoiva ja innostava ilmapiiri, jonka ansiosta myös luoville ratkaisuille on jäänyt sopivasti tilaa, eikä haasteiden ole annettu muodostua esteeksi oppimiselle. Tutkimusaihetta silmällä pitäen olemme valinneet tämänkertaisen blogin osittaiseksi toteutustavaksi vlogin.

Toivomme videolta välittyvän kurssilla omaksumiemmme tiedollisen taitojen lisäksi jotakin siitä, miksi taito- ja taidekasvatus on oppimisen kannalta tärkeää.

Alla olevaan kirjalliseen osioon olemme koonneet sekä tutkimuksen teosta että ryhmätyöskentelystä kurssilla oppimiamme oleellisimmiksi katsomiamme asioita.

Tutkimuksen tekemisestä oppimaamme

Ennen tutkimuksen toteutusta on tehtävä alustava tutkimussuunnitelma sekä määriteltävä sille aihepiiri ja tavoitteet. On pohdittava kysymyksiä: Mitä tutkit ja miksi? Aihetta valittaessa on hyvä lähteä liikkeelle siitä, mikä itseä tutkijana kiinnostaa ja tutustua sitä koskeviin aiempiin tutkimuksiin mahdollisimman perusteellisesti.

Tutkijan tulisi tietää lähes kaikki siitä, mitä aiheesta on jo aiemmin selvitetty. Tämän jälkeen on oma tutkimusaihe helpompi rajata niin, että se on tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti relevantti, ja sitä kykenee käsittelemään riittävän syvällisesti.  

Tässä auttaa aiheen asettaminen johonkin teoreettiseen viitekehykseen, joka käytännössä tarkoittaa näkökulman valitsemista. Valinnan perustelu on ensisijaisen tärkeää, sillä tutkija voi teoreettisen viitekehyksen puitteissa tehdä mitä vain, kunhan näkökulma on tutkimuksen kannalta relevantti ja hyvin perusteltu. Näkökulma antaa tutkimukselle ne lähtökohtaiset käsitteet, joiden avulla havainnoida todellisuutta. Tieteelliset käsitteet ovat tarkasti määriteltyjä ja niiden avulla tutkittava ilmiö on mahdollista tehdä näkyväksi.

Teorian työstämisen ja tutkimusaiheen rajaamisen jälkeen on tarkennettava tutkimusongelma, jolle tutkimuksella haetaan ratkaisua. Tutkimusongelman tarkoitus on kirkastaa tutkimuksen tavoite asettamalla se kysymysmuotoon. Mitä tarkemmin tutkimusongelma kyetään asettamaan, sitä paremmin ajatus voi tarkentua siihen, mitä todellisuudessa on tarkoitus tutkia ja työskentely helpottuu.

Jotta valittuihin tutkimusongelmiin on mahdollista vastata, tarvitaan luotettavaa lähdeaineistoa, jota tutkia ja käyttää avuksi tutkimustulosten saamisessa. On myös mietittävä tarkkaan millä menetelmillä aineistoa lähdetään käsittelemään ja analysoimaan sekä miten tuloksista on tarkoitus raportoida. Todennäköisesti tuloksista voi tehdä useita erilaisia tulkintoja, mutta tutkimuksen merkityksellisyyden kannalta on oleellista esittää vain alussa asetetun tutkimusongelman kannalta merkitykselliset havainnot ja johtopäätökset.

Ryhmätyöskentelystä oppimaamme

Akateemisen sisältönsä ohessa kurssi on opettanut paljon ryhmätyöskentelystä. Ryhmän suhteellisen iso koko on tuonut mukanaan omat haasteensa ja vahvuutensa. Isossa ryhmässä keskustelu on vaarassa karata helposti sivuteille. Olemmekin pyrkineet löytämään ratkaisun muun muassa siihen, kuinka kaikki saavat äänensä kuuluviin ryhmässä tasapuolisesti, kuitenkin niin, että työskentely on samalla tehokasta. Tämä on pakottanut yksilöt toimimaan eri rooleissa ja samalla tunnistamaan omia voimavarojaan, haasteitaan sekä oppimisen mahdollisuuksiaan.

Roolien muodostumisprosessia on ollut kiinnostavaa havainnoida ryhmän vuorovaikutuksen kehittyessä. Olemme osittain keskustelleet rooleista, osittain ne ovat muodostuneet luonnostaan, siten että kukin on asettunut rooliin, jossa on tottunut toimimaan. Tällaisia rooleja ovat olleet esimerkiksi tarkkailija, vetäytyjä, täsmentäjä tai aloitteentekijä (Toivakka & Maasola 2011). Keskustelemalla olemme valinneet tapaamisiin useimmiten sihteerin ja puheenjohtajan. Lisäksi olemme tehtäviä tehdessämme jakaneet vastuut esimerkiksi kirjallisesta toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä. Huolitellun lopputuloksen saamiseksi olemme antaneet vastuun työn viimeistelystä aina jollekin ryhmän jäsenistä.

Erilaisia rooleja ryhmässämme (Toivakka & Maasola 2011)

Puheenjohtaja: Puheenjohtajalla on homma hanskassa, hän tietää mitä tehdään ja huolehtii, että keskustelu kulkee eteenpäin. Puheenjohtaja huolehtii, että ryhmäläiset tietävät mitä tapahtuu ja mitä heidän tehtäviinsä kuuluu.

Sihteeri: Pitää kirjaa sovituista asioista ja kirjoittaa muistiinpanoja keskustelusta. Näin ne, jotka eivät päässeet paikalle pysyvät perillä sovituista asioista.

Tietojen etsijä: Tietojen etsijän roolia ei ole ryhmässä jaettu, mutta rooli on tullut esille luontaisesti eräistä ryhmämme jäsenistä. Tietojen etsijä tukee ryhmätöiden edistymistä tarjoamalla tietoa mahdollisimman luotettavista lähteistä.

Aloitteen tekijä/ ideoija: Ryhmämme on halunnut toteuttaa tehtävät luovalla tavalla. Luovan työn tekemiseen tarvitaan ideoijia ja aloitteen tekijöitä. Tämä rooli on luontainen suurelle osalle ryhmämme jäsenistä. Tiukassa aikataulussa suuri määrä ideoijia on osoittautunut haasteeksi.

Täsmentäjä: Suuresta ideoiden määrästä johtuen, ryhmässämme täsmentäjän rooli on osoittautunut erittäin tärkeäksi. Monet ajatukset jäävät idean tasolle pyörimään ja täsmentäjä esittää ryhmälle vaatimuksen tarkentaa suunnitelmaa.

Muut roolit: Ryhmästämme löytyy tietysti myös muita rooleja, tehtävästä riippuen. Erittäin tärkeää suuressa ryhmässä on, että osa jäsenistä on mukana hiljaisempina osallistujina, tullen mukaan keskusteluun tarvittaessa. 

Koemme että tapaamisissa, joissa roolit ovat yhdessä ryhmän kesken päätettyjä, myös muut päätökset ovat syntyneet jouhevammin. Vastuualueiden selkeä jakaminen on varmistanut sen, että tehtävät tulevat tehdyksi, ja viime kädessä asioista päättää puheenjohtaja. Luontaisesti muodostuneissa rooleissa haasteena on ollut se, että roolit pysyvät helposti melko muuttumattomana, eivätkä haasta yksilöä menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Ryhmässä hiljaisempi voisi toivoa pääsevänsä enemmän ääneen, muttei uskalla tuoda mielipidettään esille. Toisaalta puheliaammasta saattaa tuntua, että ottaisi välillä mieluusti sivuroolin, mutta muu ryhmä odottaa häneltä jo tiettyä toimintatapaa, johon jonkun tulee asettua.

Ratkaisuksi muuttumattomiin rooleihin pohdimme toteutettavaksi harjoitusta, jossa jokainen miettisi ja jakaisi ajatuksensa muulle ryhmälle seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä roolit ovat itsellesi luontaisimpia ja missä rooleissa olet kokenut toimineesi tähän asti?
  • Mitä rooleissa haluaisit jatkossa työskennellä?

Lisäksi hyödynsimme tutkijamme Heikki Ruismäen (2010) tutkimuksessa “Taito- ja taideaineet akateemisessa opettajankoulutuksessa- haikuja opettajankouluttajilta” tutuksi tullutta Pattonin (1997) ajatusta hyödyntämiskeskeisestä arviointiprosessista. Keskustelimme kuinka oppimisprosessin aikana voimme oppia ja kehittää toimintatapojamme hyödylliseen suuntaan erityisesti silmällä pitäen tehokkuutta ja erilaisia rooleja.

Yhdessä päädyimme ratkaisuun, että seuraavassa tehtävässä aiomme kokeilla työskentelytapaa, jossa jakaudumme ryhmämme sisällä kahteen pienempään ryhmään, joilla molemmilla on oma vastuualueensa. Ryhmäkoon ja ryhmädynamiikan muuttuessa, on työskentely luultavasti tehokkaampaa, ja jokainen pääsee kokeilemaan erilaisia uusia rooleja.

Kaiken kaikkiaan ryhmätapaamisissamme on ollut motivoitunut, iloinen ja kannustava ilmapiiri, heti alusta alkaen. Ryhmämme on tiivistynyt säännöllisten tapaamisten myötä sitä mukaan kun olemme oppineet tuntemaan toisemme paremmin. Sujuva yhteistyö ryhmän sisällä on ollut koko kurssin ehdoton voimavara ja auttanut tutkimuksen teon tutustumiseen liittyvien haasteiden ylittämisessä sekä aikaansaanut hienoja tuloksia kuten tässä blogissa julkaistu video-blogi!

Lähteet

Patton, M. Q. (1997). Utilisation-focused evaluation: the new century text. Utilization Focused Evaluation: The News Century Text.

Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-ylänne, S. & Paavilainen E. (2013). Tutkimuksen voimasanat, . WSOYpro: Helsinki.

Ruismäki, H. (2010). Taito- ja taideaineet akateemisessa opettajankoulutuksessa- haikuja opettajankouluttajilta. Akateeminen luokanopettajakoulutus : 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita.

Toivakka, S. & Maasola, T. (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. PS-kustannus 2011. Linkki: https://varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/lisamateriaalit/itsetunto_kohdalleen_liite24.pdf

5 Replies to “Ryhmä 12: Kuinka olla tutkijakoira?”

  1. Hei ja kiitos julkaisustanne!

    Alun videonne oli oikein kiva ja nivoi yhteen kurssin aikana oppimianne asioita tutkimuksen tekemiseen liittyen. Video oli melko pitkä, joten siihen mahtui paljon asiaa. Kenties tekstiosuudesta olisi voitu tiivistää osa jo esille tulleista asioista pois? Vaikuttaa siltä, että olette paneutuneet kurssin tehtäviin ja panostaneet niihin ihailtavalla intensiteetillä!

    Kirjoituksenne alussa sekä videossanne referoitte pitkälti tähänastista kurssisisältöä. Jäin kaipaamaan lähdeviitteitä videoon sekä alun tekstiin.

    Blogitekstien osalta lähdeviittauskäytännöissä vallinnevat muutenkin sekalaiset lait. Kyse ei ole tieteellisestä esseestä, joten tarkkaan kirjattuja viittaussääntöjä ei ole saatavilla. Kuitenkin johdonmukaisuus viittausten suhteen on suositeltavaa. Pohdintanne ryhmätyöskentelyssä muodostuvista rooleista oli mielenkiintoista ja hyvin samastuttavaa, joskaan en ollut aivan varma missä kohdin teksti oli teidän omaa pohdintaanne ja miltä osin se nojautui väliotsikossa mainittuun lähteeseen.

    Komppaan pohdintaanne ryhmän jäsenten rooleista ja työnjaosta. Olemme omassa ryhmässämme toteuttaneet samaa työnjakoa roolien suhteen, eli puheenjohtajan ja kirjaajan valitsemista. Näin suurissa ryhmissä työskenneltäessä se vaikuttaakin toimivalta tavalta tasapainottaa keskustelua ja saada asiat etenemään aikataulun puitteissa. Kussakin ryhmässä on erilaisia rooleja, ja mielenkiintoista on mielestäni myös se, miten tilannesidonnaisia roolit voivat olla. Yhdenlaisessa ryhmässä joku ottaa luontevan tuntuisesti heti työnjohtajan roolin, kun taas toisessa ryhmässä samainen henkilö saattaa vetäytyä alusta alkaen syrjään. Näitä seikkoja silmälläpitäen tuntuukin järkevältä vaihdella työnjakoja ja rooleja myös saman ryhmän sisällä projektin eri vaiheissa.

    Aida Zakik / ryhmä 10

    P.S. Ymmärsinkö oikein, että yksi ryhmänne jäsen ei osallistunut video-osuuteen?

    1. Hei,

      Kiitos paljon hyvästä kommentista!

      Ikävä kyllä vasta nyt kommenttisi myötä huomasin, että Petra Pullin nimi on jäänyt minulta lisäämättä lopputeksteihin, vaikka hän on ollut yhtälailla ryhmätyössä mukana kuin kaikki muutkin!

  2. Hei,

    aluksi haluan sanoa, että teillä on ihastuttava tapa lähestyä oppimaanne! Videon tekeminen oli loistava idea. Video kokoaa hyvin, mitä olette oppineet tutkimuksen teosta. Siitä käy myös humoristisesti ja hieman kärjistetysti ilmi tapa, jolla osa ohjaajista tuntuu suhtautuvan opiskelijoihin.

    Kaiken kaikkiaan kirjoituksenne on hienosti jäsennelty. Termien lihavointi tuo ne mukavasti esiin tekstistä. Otsikot ja kuvat rytmittävät kirjoitustanne.

    Olette selvästi panostaneet ryhmätyöskentelyynne. Oli loistava idea jakaa tämä kokemus, josta muutkin ryhmät voivat ottaa esimerkkiä. Pohdintojenne taustalla on vieläpä asianmukaisesti käytettyjä lähteitä. Olisin kuitenkin kaivannut viitemerkintöjä tutkimuksen teosta kertovaan osioon. Ryhmätyötä edistävät pohdintakysymyksenne ovat mansikka kakun päällä.

    Kirjoitustanne oli ilo lukea!

    Mirka / Ryhmä 8

  3. Moikka!

    Tekstiä oli mielenkiintoista lukea ja se lähestyi kattavuudellaan jo artikkelia, niin hienosti vaikutitte syventyneen aiheeseenne. Video oli myös ideana mahtava ja muutenkin visuaalinen ote tekstin rakentamiseen miellytti kovasti.

    Pohdinta ryhmän sisäisistä rooleista ja työtavoista oli erityisen kiinnostava lisä tekstiin. Vaikuttaa siltä, että ryhmänne toimii hienosti ja voimmekin ottaa opiksemme tästä teidän kirjoittamastanne jutusta. Jatkakaa samaan malliin, panostuksennne välittyy tuotoksestanne!

    -Salla/Ryhmä 1

  4. Superihana ja hauska video!

    Blogianne oli mukava lukea, kun olitte laittaneet sinne myös kuvia ja tummentaneet sanoja. Teksti tuntui kyllä hieman pitkältä ja videossa esille tulleet asiat olisi voinut jättää pois tai supistaa jotenkin. Oli kuitenkin todella kiva, kun kerroitte tekstissänne videon synnystä ja tarkoituksesta.

    Olitte mielenkiintoisesti esitelleet erilaisia rooleja ryhmässänne ja pohtineet niiden vahvuuksia ja rajoitteita. Roolien erittelyn ja harjoituskysymystenne kautta alkoi itsekin miettimään, mitkä ovatkaan minulle luontaisia rooleja.

    Kiitokset blogistanne!
    Heidi/ryhmä 8

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *