Helsingin yliopisto
Yli 900 opiskelijaa, 250 mentoria ja lukemattomia tunteja tärkeiden urakeskustelujen parissa vuosien varrella. Ryhmämentorointi yliopistolla on jo perinne.
Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelma käynnistyi marraskuun lopulla juhlakauden merkeissä. Kyseessä on 10. yliopistotason kausi ja ensimmäisestä, maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle toteutetusta pilotista, tulee kuluneeksi 10 vuotta. Matkan varrella ohjelman konsepti on saanut tunnustusta muun muassa Sitralta korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämisessä.
Ohjelma on ensimmäisten vuosien muutamasta ryhmästään laajentunut vuosittain lähes kaikki yliopiston tiedekunnat kattavaksi kokonaisuudeksi. Ydinajatus on kuitenkin säilynyt samana – tarjota opiskelijoille tukea urasuunnitteluun niin työelämässä kokemusta kerryttäneen alumnimentorin, kuin muiden opiskelijoiden vertaistuenkin kautta.
”Eräs suurimmista syistä, miksi halusin mukaan mentorointiohjelmaan, oli tietynlainen epävarmuus ja itseluottamuksen puute mitä omiin ammatillisiin kykyihini tuli, ja voin ehdottomasti sanoa mentoroinnin valaneen minuun uskoa tämän asian suhteen”, kommentoi ohjelmaan vuonna 2016–2017 osallistunut opiskelija.
Tausta opiskelijajärjestön minimentoroinnissa
Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelma kehitettiin alkujaan sosiaalipsykologian ainejärjestön, Statuksen, alumnineuvoston luoman minimentoroinnin pohjalta.
– Opiskelijoiden maisterivaiheen urasuunnitteluun haluttiin tuoda uusia tukitoimia. Parimentoria oli joissain muotoa ollut jo aiemmin, mutta ryhmämuotoisella ohjelmalla haluttiin tarjota tukea suuremmille opiskelijamäärille yliopistossa, kertoo urapalveluissa tuolloin työskennellyt Eric Carver (nykyisin opetuksen strategiset palvelut).
Ensimmäinen ryhmämentorointiohjelma pilotoitiin maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle vuonna 2010. Rohkaisevien kokemusten jälkeen ohjelmaa päätettiin jatkokehittää urapalveluiden, alumnisuhteiden ja VALOA-hankkeen yhteistyönä*.
Vuonna 2012 ryhmämentorointiohjelma lanseerattiin yhteistyössä valtiotieteellisen tiedekunnan ja Aleksanteri-instituutin kanssa. Kyseinen malli oli jo melko lähellä nykymuotoaan mentoroinnista, jossa kokenut alumni mentoroi muutaman hengen opiskelijaryhmää.
”Mentorina voin auttaa opiskelijoita juuri niissä käytännön kysymyksissä, joihin yliopisto-opinnot eivät anna vastausta: Mitä asioita arvostetaan työelämässä? Miten haen ja hakeudun erilaisiin työtehtäviin? Miten kerron omasta osaamisestani työnantajille”, kommentoi ohjelmaan useammalla kaudella mentorina osallistunut Otto Mattsson vuonna 2017.
Muutamasta ryhmästä monitieteiseksi, koko yliopiston kattavaksi ohjelmaksi
Keväällä 2012 järjestetystä ohjelmasta ryhmämentorointi on kasvanut ja muotoutunut nykymuotoonsa pienin askelin. Heti toisella kaudella mukaan liittyivät käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja humanistisen tiedekunnan FHKT-laitos. Nykyisin mentorointiohjelmaa koordinoidaan keskitetysti urapalveluiden ja yliopiston alumnitoimijoiden yhteistyönä.
– Joka vuosi pyrimme mentorihaussa siihen, että mahdollisimman monen tiedekunnan opiskelijoille olisi kiinnostavia mentorointiryhmiä tarjolla. Tämä tarkoittaa sitä, että mentoreiksi haetaan alumneja mahdollisiman monelta eri työelämän alueelta ja mahdollisimman monelta eri koulutustaustalta, kertovat uraohjaaja Salla Wilén urapalveluista ja yhteyspäällikkö Marja Peltomäki alumnipalveluista.
Monitieteisyys antaa ohjelmalle myös oman erityispiirteensä, sillä ryhmiä ei muodosteta pelkän opintoalan perusteella. Samassa ryhmässä saattaa olla mukana niin humanisteja, bio- ja ympäristötietelijöitä, kuin matemaattisluonnontieteellisten alojen opiskelijoita.
– Monitieteisyys tuli mukaan ohjelmaan vuonna 2016 ja palaute tästä on vuosittain positiivista. Työelämässä koulutustaustat sekoittuvat sulavasti, joten tämän aspektin huomioiminen on luontevaa myös mentoroinnissa, kommentoidaan ryhmämentorointiohjelmasta.
Kehitysaskelia kansainvälistymisen, mentorointioppaan ja ohjevideoiden myötä
Ryhmämentorointiohjelmaan on olennaisesti kuulunut myös kansainvälisyys vuodesta 2014 alkaen, jolloin ohjelma muutettiin kolmikieliseksi. Muutos oli tuolloin linjassa yliopiston kansainvälistymisstrategian kanssa. Vuonna 2019 ohjelma osallistui Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina –hankkeeseen, minkä myötä englanniksi toimivien ryhmien määrää kasvatettiin.
– Tällä kaudella englanninkielisiä ryhmiä on 8 kappaletta. Ryhmissä on sekä kotimaisia, että kansainvälisiä opiskeljoita, mikä tukee heidän keskinäistä verkostoitumistaan, kommentoi hankkeessa työskentelevä uraohjaaja Anna Storgårds.
Ohjelmaan on alusta alkaen kuulunut mukaan myös mentoreiden ja aktoreiden valmentaminen prosessia varten. Ensimmäinen mentorointiopas ohjelmassa lanseerattiin jo 2012. Nykyisin käytössä oleva urapalveluiden, henkilöstönkehittämisyksikön ja Tevere Oy:n kansa yhteistyössä kehitetty Mentoroinnin työkirja (2017) kerää vuosittain kiitosta niin ohjelman sisällä, kuin sen ulkopuolellakin.
– Annamme jokaiselle ohjelmaan osallistuvalle oppaan omana kappaleena, mutta se on saatavilla myös vapaasti verkossa. Ryhmämme hyödyntävätkin opasta aktiivisestii, mutta saamme siitä vuosittain positiviista palautetta ja viittauspyyntöjä myös muiden organisaatioiden mentorointiohjelmista, kerrotaan urapalveluista.
Oppaan ohella mentorit ja aktorit saavat käyttöönsä myös Tevere Oy:n ohjevideot, joissa heidät perehdytetään lyhyesti mentorointiprosessiin.
– Ryhmä oli mainio. Ajattelin ensin, että mentorointi toimii parhaiten parina, mutta taisinkin olla väärässä – ryhmästä oli viisinkertainen ilo! Kuuli enemmän kokemuksia ja ajatuksia ja sai vertaistukea, kommentoi ohjelmaan kaudella 2013–2014 osallistunut opiskelija ryhmämuotoista toteutustapaa.
Mentorointi tukee urasuunnittelua – myös etäyhteyksin
Ohjelmaa koordinoivassa urapalvelut-yksikössä ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen teoreettiseen graduate capital –malliin. Mallissa opiskelijan opiskelijan asiantuntijuus nähdään erilaisten pääomien kautta muodostuvana: inhimillisen, sosiaalisen, kulttuurisen, identiteettipääoman ja psykologisen pääoman. Ryhmämentorointi tukee näitä kaikkia osa-alueita.
– Pääomilla tarkoitetaan siis omaan itseen, toimintaympäristöihin ja osaamiseen liittyviä ura- ja työllistymisvalmiuksia, jotka yhdessä muodostavat sen, mitä kutsumme asiantuntijuudeksi, kommentoi uraohjaaja Wilén.
Juhlavuosi käynnistyi mentorointiohjelmassa marraskuun lopussa poikkeuksellisissa oloissa, kun koronavirustilanne vie ohjelman kokonaisuudessaan verkkoon. Tällä on kuitenkin myös positiivisia vaikutuksia: mentorointitarjonta on tällä kaudella laajentunut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Näin yliopiston alumnit myös muualla Suomessa ja maailmalla ovat päässeet antamaan korvaamattoman arvokkaan panoksensa opiskelijoiden tueksi.
– Etänä järjestettävä mentointiohjelma tuo meille kaikille varmasti uusia oppimiskokemuksia paitsi erilaisten teknisten välineiden hyödyntämisessä, myös ryhmääntymisen rakentamisessa verkossa. Odotamme tulevaa kautta innolla, kommentoidaan ryhmämentorointiohjelmasta.
* Ensimmäinen ryhmämentorointiohjelma pilotoitiin maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle vuonna 2010. Rohkaisevien kokemusten jälkeen ohjelmaa päätettiin jatkokehittää urapalveluiden (Eric Carver, Leena Itkonen), alumnisuhteiden (Anni Siitonen/ Riitta-Ilona Hurmerinta), VALOA-hankkeen (Heidi Layne) yhteistyönä. Suomessa ainutlaatuisen ryhmämentorointimallin kehittämiseen osallistuivat myös alusta asti kehittämispäällikkö Aino-Maija Evers ja yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorit Kirsi Pyhältö ja Erika Löfström sekä tiedekuntien ja Aleksanteri-instituutin edustajat (etenkin Taru Kivelä valt.tdk, Niina Tenhio Aleksanteri-instituutti).
