Kuukausi: kesäkuu 2023

Julkaistu

Kesälomalla luetaan!

Kesälomat ovat jo monilla alkamassa, joten on aika kasata loman lukupinoa. Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tänään (22.6.23) todetaan,  Suomi aikoo jälleen lukea – ja niin aiomme myös me lukemisen tutkijat.  Viimevuotiseen tapaan paljastamme loman lukusuunnitelmamme myös blogin lukijoille.

Muuttuva lukijuus -hankkeesta tuttujen Pirjon, Maarian, Roosan ja Ilonan lisäksi pyysimme lukulistat myös kahdelta yhteistyökumppaniltamme. Professori Timo Tossavainen Luulajan teknillisestä yliopistosta on tuonut hankkeeseen tilastotieteellistä asiantuntemusta ja kirjoittanut kanssamme tilastolliseen analyysiin pohjautuvan artikkelin. Hän on myös Suomen Tietokirjailijat ry:n hallituksen puheenjohtaja. Professori Sara Sintonen Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta kuuluu puolestaan Lukemisen kulttuurit -kirjan alullepanijoihin ja toimituskuntaan.

Kysymys: Mitä aiot lukea kesälomalla?

Timo: Minä aion tässä lomani aluksi käydä läpi Sotkamon divarista tekemäni niklanderonisen löytöni eli kasan Hannu Niklanderin romaaneja ja lyhyttekstien kokoelmia, jotka sain onnekseni haltuuni muutama kuukausi sitten. Sen lisäksi ajattelin kyseenalaistaa ajatteluani lukemalla Kari Enqvistin Olemisen porteilla (WSOY 2010) ja Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat (WSOY 2010). Mainittuja herroja yhdistää minun mielestäni kyky tarkastella olevaista ja olematontakin kiinnostavista näkökulmista ja hienolla tavalla analysoiden. Ja ihan vapaaehtoisesti aion lukea myös jotain tilastollisten menetelmien opasta. Tilastomenetelmät ovat kaiken kaikkiaan hyvin kiinnostava aihe. Kun siihen perehtyy, niin näkee maailman monella tavalla uusin silmin.

Sara: Lukemattomien kirjojen pino on suurempi kuin ehdin lukea, sillä tutkimuskirjallisuus kahmaisee lähes kaiken lukuajan. Melkein tutkimuskirjallisuudeksi lukeutuu pinon päällimmäisenä oleva Michael Doucleffin Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja – akuperäiskansojen kasvatusoppeja (suom. Auri Paajanen & Susanna Tuomi-Giddings, Siltala 2022, alkuteos Hunt, Gather, Parent), joka voi olla kiinnostavakin yllättäjä. Muu kesä taitaa mennä runouden parissa, sillä esimerkiksi Olli Sinivaaran Puut (Teos 2021) on kiinnostellut jo pidempään samoin kuin Kai Ekhomin kirjoittama henkilökuva Anselm Hollosta (Rosebud 2022).

Maaria: Luen parhaillaan Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaania (suom. Kaarina Ruohtula, alkuteos Jane Eyre 1847). Jostain syystä se jäänyt minulta lukematta, vaikka esimerkiksi Jane Austenin ja Lucy Maud Montgomeryn teoksista olen pitänyt valtavasti. Jo aloitus on yllättävän hurja ja sisältää suorasukaista kritiikkiä lasten kohtelua kohtaan. Olen ymmärtänyt, että Britanniassa yhtä hyvin miehet kuin naisetkin lukevat näitä klassikoita, ja monille juuri tämä kirja on viktoriaanisen ajan huipputeos. Lisäksi luen ainakin Elizabeth Stroutin romaanin Lucy meren rannalla (suom. Kristiina Rikman, Tammi 2023, alkuteos Lucy by the Sea) ja  Anne Tylerin Palmikon (suom. Markku Päkkilä, Otava 2023, alkuteos The French Braid). Taidan totisesti olla anglosaksisen kirjallisuuden ystävä.

Pirjo: Aion lukea George Perecin romaanin La disparition (Gallimard 1969) ja heti perään Ville Keynäksen suomennoksen Häviäminen (Teos 2023). Ranskalainen versio on ilman e:tä ja suomalainen ilman a:ta. Ehkä sen jälkeen luen jotain, jossa on kaikki kirjaimet tallella. Taidan lukea Minna Eväsojan uusimman Japania käsittelevän kirjan, Sensei – oppilaana Kiotossa (Gummerus 2022).

Roosa: Suunnitelmissani on viimein uskaltautua lukemaan Hanya Yanagiharan Pieni elämä -romaani (suom. Arto Schroderus, Tammi 2017, alkuteos A Little Life), jota kyselymme vastaajistakin moni kuvailee poikkeuksellisen vaikuttavaksi lukukokemukseksi – kaikessa hienoudessaan ja kauheudessaan. Juuri nyt meneillään on Silvia Hosseinin Tie, totuus ja kuolema (Gummerus 2020), joka saa miettimään, että esseitä kannattaisi lukea useamminkin. Millenniaalin maailmantuskaa puhutteli juuri ahmaistu Tuija Siltamäen pamfletti Nuoriso, pilalla (EVA 2020). Lukupinossa ovat myös Harry Salmenniemen Varjotajunta (Siltala 2023), Ia Genbergin Yksityiskohdat (suom. Jaana Nikula, Johnny Kniga 2023, alkuteos Detaljerna) sekä Andrei Kurkovin Harmaat mehiläiset (suom. Arja Pikkupeura, Otava 2023, alkuteos Серые пчелы). Tutkimuskirjallisuudesta vuoroaan odottaa esimerkiksi Liisa Tainion, Ulla Karvosen ja Pilvi Heinosen toimittama artikkelikokoelma Koskettava koulu (Gaudeamus 2023).

Ilona: Kesälomalistallani on chileläisen Benjamín Labatutin teos Maailman kauhea vihreys (suom. Antero Tiittula, Tammi 2023, alkuteos Un verdor terrible), joka vaikuttaa lajirajoja venyttelevältä fiktion ja faktan, taiteen ja tieteen keitokselta. Mökkiloman jännäriksi poimin juuri läheisestä divarista kolumbialaisen Melba Escobarin kirjan Kauneussalonki – manikyyrejä, mutanaamioita & murhia (suom. Taina Helkamo, Aula 2018, alkuteos La Casa de la Bellezza). Muuten ajattelin tutkia omia kirjahyllyjäni kirjasomesta tutun #hyllynlämmittäjä-haasteen hengessä. Siellä on vaikka mitä kiinnostavia kirjoja, jotka vain jostain syystä ovat jääneet lukematta. Minulla on hieman paha tapa hankkia kirjoja enemmän kuin ehdin lukea. Tai onko se nyt niin paha sittenkään? 

Mielenkiintoisia valintoja, vai mitä? Näillä eväillä suuntaamme kohti lomia ja toivotamme kaikille hyvää kesää! 

 

 

Julkaistu

Hanke on päättynyt, eläköön lukemisen tutkimus

Muuttuva lukijuus -hanke on virallisesti jo päättynyt, mutta tieteellinen julkaiseminen vie aina oman aikansa, joten tutkimustuloksia esitteleviä julkaisuja on vielä tulossa. Ilmoittelemme julkaisuista tässä blogissa ja lisäämme ne julkaisuluetteloon. Lokakuussa julkaistaan myös Pirjo Hiidenmaan, Ilona Lindhin, Sara Sintosen ja Roosa Suomalaisen toimittama Lukemisen kulttuurit (Gaudeamus 2023), joka sisältää muhkean kokoelman tutkimuspohjaisia artikkeleita. Ne käsittelevät muun muassa lukemisen sosiaalisuuden muotoja, lukemisen tapoja ja vaikutuksia sekä tapoja puhua lukemisesta ja määritellä lukijuutta.

Mukana kirjallisissa tapahtumissa

Kevätkauteen on mahtunut monenlaista ohjelmaa. Roosa ja Ilona vierailivat maaliskuun lopussa Oxfordin kirjallisuusfestivaaleilla. Oxford on kaupunki, jossa historia ja tarinat elävät, ja festivaali tapahtuma, jossa kirjailijat ja lukijat kohtaavat. Ilman festareitakin kaupunki vetää puoleensa kirjallisuuden lukijoita kulkemaan suosikkikirjojensa tai -kirjailijoidensa maisemissa. Siellä on syntynyt taianomaisia maailmoja muun muassa J. R. R. Tolkienin, C. S. Lewisin, Lewis Carrollin ja Philip Pullmanin kynästä. Mikä olisikaan ollut sopivampi kohde meille lukemisen tutkijoille!

Oxfordin yliopistoon kuuluva Radcliffe Camera -kirjasto, joka on rakennettu vuosina 1737–1749.

Festivaaleilla kuulimme muun muassa professori Cristina Dondin luennon kirjapainotaidon vaikutuksista, Martin Sixsmithin ja Mihail Hodorkovskin keskustelun Venäjän nykytilasta, Ukrainasta paenneen 13-vuotiaan Jeva Skaletskan tarinan, Dave Richin haastattelun kulttuuriimme ja arkipäiväämme punoutuneesta antisemitismistä sekä professori John Careyn esitelmän tietokirjallisista lukukokemuksista. Lisäksi ihastelimme kaupungin kirjakauppojen valikoimia ja tunnelmaa sekä vierailimme Oxfordin yliopiston Bodleian-kirjastossa, jonka historia ulottuu 1400-luvulle. Bodleian-kokonaisuuteen kuuluvissa 27 kirjastossa on yhteensä 13 miljoonaa painettua teosta.

Tutkija Thomas Bodleyn (1543–1613) mukaan nimetty Bodleian-kirjasto.

Pirjo, Roosa ja Ilona kävivät huhtikuussa vierailulla Taideyliopiston Kirjallisuuden tulevaisuuden tekijät -kurssilla, jota on kevään mittaan vetänyt Minna Castrén. Me Muuttuva lukijuus -hankkeen edustajat puhuimme tietenkin lukemisesta ja lukemisen tutkimuksen näkökulmista sekä oman lukemisen reflektoinnista. Kurssilaiset olivat pitäneet lukupäiväkirjaa etukäteen ja sen kautta kiinnittäneet huomiota omiin lukutottumuksiinsa.

Lukijan ääntä avaamassa kotimaisissa konferensseissa

Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin tiloissa 4.–5.5., ja päivien teemana oli kokemus. Roosan esitelmässä ”Lukijan ääni lukukokemuksen kielellisissä kuvauksissa” käsiteltiin sitä, miten vaikuttavista lukukokemuksista kertoessaan lukijat etsivät kytköksiä erilaisiin tosielämän konteksteihin, kuten paikkoihin, fyysisiin tuntemuksiin ja muihin lukemiinsa teksteihin, esimerkiksi karttoihin tai valokuviin. Konferenssin ohjelmaan kuului myös Eevastiina Kinnusen ja Kaiju Harisen luotsaama paneelikeskustelu ”Miten tutkia lukukokemuksia”, jossa Ilona oli panelistina yhdessä Laura Karttusen, Päivi Kososen, Toni Lahtisen, Aino Mäkikallin, Viola Parente-Čapkován ja Riikka Rossin kanssa. Paneelissa esiin nousseet ajatukset jäivät elämään, niin että nyt on suunnitteilla eri yliopistojen välistä verkostoitumista ja muuta toimintaa. Konferenssijärjestäjien eli Miranda Geustin, Niina Hanhisen, Oiva Ristimäen ja Maarit Soukan kiitoskirjettä lainataksemme: ”Kun panelisteilta kysyttiin mitä kirjallisuudentutkimus, ja tarkemmin ottaen lukututkimus, tarvitsee, Päivi Kosonen tiivisti tarpeemme kahteen sanaan: rakkautta ja resursseja.” Tähän toiveeseen voimme sydämestämme yhtyä.

Kielitieteen päivät järjestettiin Oulussa 24.–26.5., ja Roosa oli mukana esitelmöimässä osana Kielitieteen tutkimuskohteet: kohti 2030 lukua -työpajaa. Esitelmä ”Lukijan ääni lukemiskulttuurien muovaajana” tarkasteli kielitieteen ja monitieteisen lukemistutkimuksen välisiä suhteita ja lukemisen, kielen ja kulttuurin välisiä rajapintoja diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Työpajassa käytiin ilahduttavaa pohdintaa tieteidenvälisyyden mahdollisuuksista kielitieteellisessä tutkimuksessa, ja samalla tilaisuus toimi Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina toimineen Tapani Kelomäen muistoseminaarina.

Uutta kohti

Tutkimushankkeen päättymisen myötä projektissa päätoimisina työskennelleet tutkijat siirtyvät uusiin kuvioihin. Aihepiiri kuitenkin pysyy samana: Ilona jatkaa kirjoihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyviä töitä yrittäjän roolissa. Roosa puolestaan jatkaa väitöskirjatutkimusta ja työskentelee ensi vuonna myös äidinkielen didaktiikan yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä.

Jatkossa Roosa kertoo tarkemmin omasta väitöstutkimuksestaan toisessa blogissa ja Ilona pohtii kirjoittamisen ja lukemisen teemoja omassaan.