Helsingin yliopisto
Muuttuva lukijuus -hanke ja sen tutkimukset ovat keväällä olleet esillä sekä kirjallisuuden- että kielentutkimuksen konferensseissa, ja kesällä ja syksyllä konferenssimatkat jatkuvat. Sitä ennen kuitenkin suunnitellaan kesälukemista ja lomailua.
Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestettiin tänä vuonna Tampereen yliopistossa 12.–13.5. Päivien teemana oli kirjallisuudentutkimuksen merkitykset. Roosa ja Ilona olivat paikalla esittelemässä Muuttuva lukijuus -hanketta ja osahankkeidemme alustavia tuloksia. Lisääntynyt lukijalähtöinen tutkimus nousi esiin myös Olli Löytyn pääpuheessa, jossa käsiteltiin kirjallisuudentutkimuksen yhteiskunnallisuutta ja tutkimuskentän painopisteiden muutoksia. Pääsimme myös seuraamaan kirjailijan ja lukijoiden kohtaamista Tampereen pääkirjasto Metsossa, jossa kirjallisuudentutkija, kustannuspäällikkö Päivi Koivisto haastatteli kirjailija Pirkko Saisiota erityisesti romaanista Passio mutta myös muusta tuotannosta.
Lukemistutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen yhtymäkohtia aikoo Ilona etsiä myös matkakirjallisuuden tutkimukseen keskittyvässä Borders & Crossings -konferenssissa, joka järjestetään heinäkuussa Tartossa.
Tampereelta Roosan matka jatkui vielä Turun yliopistolle Kielitieteen päiville, joiden teemana oli tänä vuonna Kontaktit, korpukset ja variaatio. Kielitieteeseen hankkeemme tutkimuksia kytkevät erityisesti diskurssintutkimuksen näkökulmat, joiden avulla voidaan tarkastella lukemista sanoittavaa kielellistä toimintaa. Roosan konferenssiesitelmän aiheena olivatkin kirjallisen maun diskurssit osana lukijoiden omakuvaa. Lisäksi ohjelmassa oli Kielitieteen päivien plenaristeihin kuuluneen Bodo Winterin (Birminghamin yliopisto) vetämä datavisualisoinnin työpaja.
Syyskuussa tiedossa on Lundin yliopistossa järjestettävä taiteensosiologian konferenssi, jossa teemana on Arts in Movement. Muuttuva lukijuus -hanke osallistuu konferenssiin kahdella esitemällä. Tarkastelemme niissä lukijaa osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa sekä lukemista arjen käytänteinä ja valintoina.
Roosan esitelmässä korostuu, miten lukija on kokonainen ihminen, jonka muuttuvien elämäntilanteiden mukana lukeminen kulkee ja muovautuu. Esitelmässä syvennytään kokemuksiin lukemisen tilapäisistä katkoksista elämän aikana sekä palaamisesta tauon jälkeen takaisin kirjojen pariin.
Maarian ja Ilonan esitelmän aiheena on vertaissuosittelun merkitys osana lukemisen kulttuuria. Olemme kiinnostuneita ammattilaisten ja harrastajien muodostamista verkostoista, joissa suositukset liikkuvat ja voivat vaikuttaa tiettyjen kirjojen elämänkaareen. Tarkastelemme erityisesti niitä kirjoja, joita Kirjat elämässäni -kyselymme vastaajat kertoivat suositelleensa viimeksi.
Hankkeen tutkijoiden kesälukusuunnitelmat
Ennen syksyä vietämme kuitenkin kesälomaa, ja lomalla luetaan tietysti myös kirjoja. Pirjo aikoo lukea Mikko Lahtisen esseekokoelman Vastapaino – 40 esseetä kirjahistoriasta. ”Taidan jatkaa myös kesken jäänyttä Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjaa. Olen menossa osassa 4.”
Roosan kesälukemistossa on muutamia täsmävalintoja mutta myös tilaa lukea rennosti sitä, mikä milloinkin sattuu innostamaan: ”Aion lukea ainakin Elisa Aaltolan Esseitä eläimistä, Ann-Helén Laestadiuksen Varkauden ja Iida Sofia Hirvosen Radalla. Haluan myös vihdoin tarttua Piia Leinon tulevaisuuden Suomeen sijoittuviin scifiteoksiin Taivas, Yliaika ja Lakipiste. Kuuntelen äänikirjoja mieluiten juoksulenkeillä, ja kuulokkeisiin laitan pyörimään tiivistunnelmaisten dekkareiden ja juoniromaanien lisäksi ainakin äänikirjaksi varta vasten kirjoitetun Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot. Lapsuudenkodin kirjahyllystä on myös lomalla aina hyvä lukea uudelleen jokin Kaari Utrion kirjoista.”
Maaria on jo aloittanut kesälukemisen parissa: ”Varaslähdön kesään tein lukemalla vastaajiemme useimmin suositteleman teoksen, Juhani Karilan teoksen Pienen hauen pyydystys. Parhaillaan luen aivan lumoutuneena Elizabeth Gilbertin kirjaa Tämä kokonainen maailmani. Romaani kertoo kasvitieteilijä Alma Whittakerista 1800-luvun Philadelphiassa. Päähenkilö on fiktiivinen hahmo, joka on saanut inspiraationsa aikakauden tiedenaisista. Sen jälkeen tartun Maggie O’Farrellin romaaniin Hamnet. Se taas kertoo William Shakespearen 11-vuotiaana kuolleesta pojasta. Sittemmin toivon ehtiväni lukea myös Maggie Nelsonin teoksen Argonautit.”
Ilonan kesälomalistalla on ainakin Sally Salmisen omaelämäkerrallinen teos Aikani Amerikassa. Se kertoo Salmisen ajasta kotiapulaisena 1930-luvun New Yorkissa. ”Lisäksi suunnittelen lukumatkaa Tanja Tiekson Fantasman parissa. Se vaikuttaa kiehtovalta yhdistelmältä esseetä ja matkakuvausta Euroopan rautateiltä. Mökkireissulle otan mukaan Andrea Camillerin viimeisen Montalbano-dekkarin, Riccardinon, joka vie Sisilian maisemiin, ja äänikirjaksi olen kaavaillut Maarian kehumaa Elizabeth Gilbertin romaania.”
Muuttuva lukijuus -hankkeen tutkijat toivottavat kaikille hyvää kirjakesää!