Nimikkotutkimuksemme ”Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat” aineisto on hankittu kyselylomakkeilla, haastatteluilla ja havainnoimalla. Koulujen valinnassa käytettiin hyväksi tilastokeskuksen ja Vipusen taustatietoja, sekä opojen, rehtorien ja suunnittelijoiden haastattelijoita. Koulujen valintaan tarvittiin paljon taustatietoa, koska koulujen valikoinnissa pyrittiin katsomaan sellaisia kouluja mukaan, joissa oli runsaasti maahanmuuttajataustaisia nuoria ja myös runsaasti erikielistä opetusta. Tutkijat halusivat ottaa myös huomioon, että tutkimuksessa oli mukana sekä matalan sosioekonomisen, että korkean sosioekonomisen aseman asuinalueiden kouluja.
Oppilaat täyttivät kyselylomakkeet seurantavuoden puolessa välissä talvella, vuoden 2014 ja 2015 vaihteessa. Kyselylomake täytettiin kahdeksassa eri koulussa Turussa ja Helsingissä. Kaupungit valittiin harkinnanvaraisesti. Kyselomake oli sähköinen tai paperilomake, joka täytettiin koulussa paikan päällä. Vanhemmilta kysyttiin lupa lomakkeen täyttöön. Aineisto kerättiin 9. luokkalaisilta vapaaehtoisilta. Tutkittavia oli yhteensä 441, joista maahanmuuttajia oli yhteensä 161. Tutkijat keräsivät aineiston.
Haastattelut toteutettiin keväällä 2015 yhteistyökouluilla ennen kuin nuoret tiesivät yhteishaun tuloksia. Tutkijat haastattelivat kaikkia halukkaita maahanmuuttajanuoria ja suomalaistaustaisia verrokkeja (=vertaisryhmän jäseniä). Suomalaistaustaiset tytöt olivat innokkaimpia osallistumaan haastatteluihin. Haastateltavia nuoria oli yhteensä 112.
Oppilaiden havainnointi tapahtui syyskuun ja joulukuun välillä vuonna 2014. Tutkijat havainnoivat itse paikan päällä kouluissa tutkittavia 9. luokkalaisia. Tutkijat halusivat käyttää havainnointia osana tutkimusta, koska he halusivat sitouttaa oppilaat tutkimukseen, kun heidät on tavattu kasvokkain. He halusivat myös tutustua käytännön ohjaustyöhön tutkimustulosten tulkinnan helpottamiseksi.
Aineistolla pyritään vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen:
- Millaisia tavoiteorientaatioita, koulunkäyntivaikeuksia ja -asenteita monikulttuuristen koulujen maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on verrattuna suomalaistaustaisiin nuoriin?
- Poikkeavatko maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen valintaodotukset ja niihin vaikuttavat tekijät suomalaistaustaisten nuorten odotuksista?
Tavoiteorientaatiomittareina käytettiin oppimisorientaatiota, välttämisorientaatiota ja saavutusorientaatiota. Koulunkäyntivaikeuksia ja asenteita tutkittiin seitsemälle eri osa-alueella. Kysymykset seuraavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn kysymysmuotoiluja, mikä mahdollistaa tulosten rinnastamisen laajempaan tutkimusjoukkoon. Koulumyönteisyyttä kysyttiin esimerkiksi WHO:n (World Health Organization) käyttämällä kysymyksellä ”mitä nuori pitää koulunkäynnistä”. Vastausvaihtoehdot olivat ”En lainkaan”, ”Vähän”, ”Paljon” ja ”Hyvin paljon”.
Valintaodotuksia selvitettiin avovastauksilla. Vaikuttavia tekijöitä olivat taustamuuttujat eli sukupuoli, syntymämaa, vanhempien työttömyys- ja koulutusaste.
Oppilaiden haastattelut tehtiin tulevan tutkimuksen aineistoksi. Meidän tutkimuksessamme käytettiin siis vain kvantitatiivista aineistoa, mutta haastattelut on mainittu ko. artikkelissa, jotta voidaan osoittaa tutkimusaineiston vahvuutta ja perusteellista pohjatyötä.
Harmiksemme emme saa julkaista kokonaisuudessaan aineistohankinnan instrumentteja, emmekä saa niitä itsellemme nähtäväksi. Saamme nähtäväksi poimintoja lomakkeesta, mutta ne eivät ehtineet tähän blogitekstiin.
Pohdimme, että maahanmuuttajien ryhmittely on liian laaja, sillä samaan ryhmään luokitellaan esimerkiksi henkilö, joka on syntynyt Suomessa ja henkilö, joka on vasta vuosi sitten muuttanut Suomeen. Se vähentää tutkimustulosten tarkkuutta varsinkin, kun halutaan tutkia juuri maahanmuuttajataustaisten eroavaisuuksia kantasuomalaisiin.
Koulujen harkinnanvarainen otos vaikuttaa siihen, ettei tulokset ole yleistettävissä. Artikkelissa ei analysoida koulujen valinnan vaikutuksia.
Dataa on kerätty paljon ja maahanmuuttajataustaisia on tutkimuksessa riittävästi. Kyselylomake on mielestämme paras tapa tutkia kyseistä ilmiötä ja olisimme itse valinnut saman tavan kerätä aineistoa. Harvassa tutkimuksessa käydään tutustumassa tutkittavaan kohderyhmään, vaikka se sitouttaakin tutkittavat erinomaisesti tutkimukseen.
Mikä on teidän mielestänne paras tapa kerätä aineistoa tutkimukseen?
Terkuin, Mamut rokkaa
Kiitos mielenkiintoisesta esityksestänne Mamut rokkaa 🙂 Aiheene oli super mielenkiintoinen joten oli pakko tulla kuuntelemaan esitystä. Olen samaa mieltä että tutkimuksen menetelmä oli tarkoituksenmukainen ja kyselyistä ja haastatteluista saa tässä tapauksessa parhaan kuvan maahanmuuttaja taustaisten kokemuksista. Olisi itsekin kiva lukea haastateltavien vastauksia.
Ainut mikä minuakin jäi harmittamaan maahanmuuttajien liian laaja ryhmittely.
#Digijengi
Heippa Sandra, samaa mieltä!
Toisaalta esimerkiksi maahanmuuttosukupolvisuus oli nimikkotutkimuksessamme otettukin huomioon ja yritetty kokeilla sitä toisen asteen valintaodotusten selittäjäksi, mutta selitysosuutta ei ollut.
Maahanmuuttajataustaisten yhteen ryhmään niputtaminen on toden totta ongelmallista, ja tutkimuksessa mainitaankin ettei yhtä yhtenäistä maahanmuuttajien ryhmää todellisuudessa ole.
Moikka! Esityksenne viime viikolla oli erittäin hyvä, mielenkiintoinen sekä visuaalisesti kaunis. Me menestyksen hintalaiset tavoiteorientaatioista kiinnostuneina jäimme vielä pohtimaan minkälaisia eroja maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten nuorten välillä esiintyi eri tavoiteorientaatioiden kohdalla?
Moi Sally, kiitos kommentistasi!
Tutkimuksen maahanmuuttajataustaisilla nuorilla etenkin oppimisorientaatio oli yleisempää kuin suomalaistaustaisilla nuorilla.
Myös saavutusorientaatio oli maahanmuuttajataustaisilla hiukan yleisempää.
Välttämisorientaatio oli kaikkien tutkittavien nuorten osalta lähes yhtä yleistä, suomalaistaustaisten poikien keskuudessa kaikkein yleisintä.
Kiitos vastauksesta! 🙂 Nämä liittyvätkin paljon meidän tutkimukseen, joten on hyvin mielenkiintoista kuulla tavoiteorientaatioista myös muihin tutkimuksiin liittyen.